Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaiset eivät osaa näytellä ? (Tv-sarjat ja elokuvat)
31.12.2024 |
En ole pitkään aikaan katsonut kotimaista tv-tuotantoa, ja äsken taas muistin, että miksi, kun tuli vastaan ihan lyhyt pätkä jostain kotimaisesta lääkärisarjasta. Ensimmäinen tunne mikä heräsi, oli myötähäpeä. Ihan tuosta pienestäkin pätkästä näki, etteivät näyttelijät yksinkertaisesti osaa olla luontevasti kameran edessä. Pitivät outoja, epäluontevia taukoja sanojen välissä - ihan kuin eivät muistaisi edes vuorosanojaan ulkoa, ja yrittäisivät tauotuksilla muistaa, että mikä sana pitää seuraavaksi sanoa. :D
Mistä tämä johtuu? Teatterin lavalla nämä samat näyttelijät saattavat loistaa. Mutta elokuvissa ja tv-sarjoissa..ei vain onnistu.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Louhimies on nimenomaan hyvä kamerannäyttelijöiden ohjaaja. Tuntematon oli hyvä.
En ole nähnyt Louhimiehen leffoista kuin Kuutamolla-elokuvan ja se oli niin paskaa näyttelijän työtä, että jopa vähän huvitti. Pirkko Saision ja Anna-Leena Härkösen lyhyet kohtaukset olivat ihan ok, koska ne oli vedetty sopivasti överiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ainoat kansainväliset "menestykset" viime vuosilta ovat Hytti nro 6 ja Kaurismäen elokuvat. Ja ehkä Sisu. Siinä ei juuri vuorosanoja ollut."
Niukasti luettelit menestystä, mutta eihän sun tarkoitus ole muu kuin olla mahdollisimman pessimistinen.
Ei ole tarkoitus olla pessimisti ja nuo ovat hienoja elokuvia. Sinun mielestäsi mitään suomalaista ei ilmeisesti saisi kritisoida? Ei muutama yksittäinen helmi muuta kokonaisuutta.
Suomi on täynnä hyviä näyttelijöuitä, ovat vaan muissa hommissa. Onko tämä näytelty vai ei ?
Onhan tuolla Areenassa nähtävillä oikeinkin hyvin näyteltyjä tv elokuvia. Naisistakin esim. Ritva Oksanen, Ritva Vepsä, Seela Sella, Anja Pohjola, Eila Roine, Reea Mauranen, Minttu Mustakallio, ja moni muu, jonka nimeä en nyt saa mieleeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset osaa kyllä näytellä, mutta usein vuorosanoissa suositaan kirjoitettua yleiskieltä, mikä heti töksähtää omaan korvaan, koska ei kukaan puhu oikeasti niin. Eli luontevuus ja uskottavuus häviää kirjakieltä oikein kunnolla artikuloidessa.
Sekö oli mielestäsi sitten luontevaa, kun Sorjosessa yritettiin puhua murteellisesti? Sorjosen käsikirjoitus oli kyllä ihan omaa luokkaansa - surkeudessaan.
Sorjonen on aivan hirveää kuraa. Ville Virtanen ja joku ihme metodi joopa joo. Pysyis vaan Ville pitkään Ruotsissa niin jos jotain oppia tarttuis. Ruotsalaiset poliisisarjat ovat loistavia, mutta suomalaiset kuraa, Rova, Koskinen, Sorjonen ja muut paskat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo ääni homma on kyllä hirveä suomalaisissa elokuvissa, välillä saa hiljentää kun joku musiikki raikaa kovaa ja seuraavassa hetkessä joku mumisee eikä saa mitään selvää. Leena Vatanen yms on loistava vanhempi näyttelijä. Kari Ketosesta olen tykännyt aina myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ainoat kansainväliset "menestykset" viime vuosilta ovat Hytti nro 6 ja Kaurismäen elokuvat. Ja ehkä Sisu. Siinä ei juuri vuorosanoja ollut."
Niukasti luettelit menestystä, mutta eihän sun tarkoitus ole muu kuin olla mahdollisimman pessimistinen.
Ei ole tarkoitus olla pessimisti ja nuo ovat hienoja elokuvia. Sinun mielestäsi mitään suomalaista ei ilmeisesti saisi kritisoida? Ei muutama yksittäinen helmi muuta kokonaisuutta.
Miksi et maininnut esim. Koirat eivät käytä housuja, Pahanhautoja ja Mummola elokuvia? On niitä enemmänkin mutta nimiä en saa mieleen tässä hiprakassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä olenko wt mutta oikeasti kirjakieli pilaa kaiken näyttelemisen! En tiedä ketään joka puhuu niin oikeassa elämässä. Tervetuloa. WT
Nämä on jotenkin niin väsyneitä nämä jatkuvat suomalaisia mollaavat jutut. Milloin on pukeutuminen, milloin kieli, milloin koko kulttuuri ihan prseestä. 'Mä en siis niiku ikinä kato suomalaisii juttui, ne on iha pskaa kaikki iha kattomattakin, koska ne on suomalaisii, siis junttei', sanoo suomenruotsalainen tai tsadilainen.
Elokuvien, tv-sarjojen ja musiikin vertailu suomalaiset vs muu maailma on suurelta osin täysin hoopoa, koska kansainväliseen levitykseen tulee ne maiden parhaimmat tai suuryhtiöiden hirmurahalla tuottamat jutut. Jos ei tätä perusasiaa edes ymmärrä, niin kaikelta arvostelulta putoaa aika tavalla pohja.
Jokainen joka on tylsinä päivinä kahlannut eri kanavia netissä, tietää, mitä kauheaa pskaa maailmalla tuotetaan. Kammottavaa ohjausta, näyttelyä ja käsikirjoitusta. Ja näitähän tulee klönttänä tuotantofirmoilta: eli osta yksi menestyssarja, johon on ehkä panostettu, saat kaupan päälle 50 muuta, paljon pskempaa sarjaa, täyttyypähän ruutuajat, onpahan muka valikoimaa netissä...ihan hirveää kuraa, jonka rinnalla kököinkin suomalaistuotanto alkaa tuntua ihan siedettävältä.
Tuhat kertaa mieluummin katson meidän oman, pienen kulttuurialueen tuotoksia, kuin pskaa ulkomaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa kauheasti katsoa Amerikkalaisia sarjoja tai leffoja koska ne ovat ylinäyteltyjä.
Om totta, että vielä 1990-luvulla Suomalaisissa tuotannoissa oli paljon "kamerapökkylöitä", mutta nykyisessä näyttelijäpolvessa on jo paljon hyviä kameraesiintyjiä. Osa näyttelijöistä on jopa parempia kameran edessä kuin lavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käypä katsomassa miten tyypilliset britit ja saksalaiset oikeasti puhuvat ja katso sen jälkeen telkkarista pari jaksoa Midsommerin murhia ja Vanhaa kettua. Nuo jäykät näyttelijät, jotka yliselkeästi kajauttelevat repliikkejään, eivät todellakaan muistuta tosielämän ihmisiä. Suomalaisista sinä vain huomaat eron.
Se sopiikin siihen tyyliin. Suomalaiset ovat jäykkiä sellaisissakin sarjoissa, johon jäykkä tyyli ei sovi.
Eikä ongelma ole pelkästään jäykkyydessä vaan siinä, että yritetään samaan aikaan olla niin rentoa ja vältellä kameraa, mutta kuitenkin sen paskanjäykkyyden aistii ruudunkin lävitse.
Me suomalaiset nyt vaan olemme enimmäkseen pidättyviä ja etäisiä.
Minua häiritsee enemmän, jos äänitys on niin huono, etten saa selvää sanoista. Jos puhe mutistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paskanjäykkyydestä tulee mieleen, että näkyyhän se muussakin toiminnassa. Jos esim. menet uutena jonnekin töihin, niin eihän sinua yleensä esim. kutsuta mukaan, kun muut lähtevät yhdessä kahvitauolle tai lounaalle, koska olet uusi. Sinua ei kutsuta, koska sinua ei tunneta. Eikä ketään kiinnosta tutustua. Sinun on itse oltava aktiivinen.
Minun mielestä suomalaisia viime aikojen laatusarjoja, hyvin näyteltyjä, käsikirjoitettuja, ohjattuja ja kuvattuja:
Koskinen (Tampere on yksi pääosanesittäjä, aivan kuin Helsinki oli aikoinaan Palmu-elokuvissa),
Poromafia (AakevitunKalliola, hei),
Pasilan Myrkky (tykkäsin ihan älyttömästi, hyvä Elias ja aina loistava HP Björkman),
Munkkivuori ja M/S Romantic (Volanen on mestari)
Hautalehto (eka kausi, kakkonen oli hieman pettymys).
Jopa Modernit miehet (3 ekaa kautta) oli ja on erinomainen sarja verrattuna vastaaviin ulkomaalaisiin mieskomedioihin. Siinä ollaan ajan hengessä tiukasti kiinni, poliittinen korrektius saa sopivasti kyytiä, karrikointi toimii. Ulkomailla sarjaa ei useimmissa maissa voitaisi näyttää, koska useammassakin jaksossa miesten genitaalit vilkkuvat, naiset ovat häikäilemättömän omavaltaisia ja seksuaalisia, ja tietysti jotkin jutut ovat vain liian suomalaisia: lapsuudenkodista lähdetään aikaisin, kotona asuva aikamiespoika on säälittävä jo lähtökohdiltaan, reviiritietoisuus, kengät pois jalasta jne jne
Paljon rummutetuista Sorjosesta, Karpista, Ivalosta ja nyt Konfliktista en itse välitä, mutta ihan kohtuuhyviä nekin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä esimerkkit suomalaisen viihteen tekemisen tasosta oli verrata joulun maissa esitettyä elokuvaa Kulkuset, kulkuset alkuperäiseen ruotsalaiseen versioon. Suomiversio oli kuin harrastelijakesäteatterin puskafarssi.
Katsoin sitä sarjaa, jossa seurattiin teatterikouluun päässeitä ja oli pakko lopettaa kesken senkin katsominen, niin käsittämättömän omituista oli "opetus". Ei mikään ihme, ettei ole hyviä näyttelijöitä. Ne harvat, jotka on luontevia näyttelijöitä, ovat luonnonlahjakkuuksia. Muut joutaisivat jotain lausuntaa korkeintaan tekemään.
Mutta voi olla, että joku amerikkalainen näytteleminen on ihan yhtä teennäistä amerikkalaisten silmissä ja korvissa?
Kai se näyttelemisen yksi idea on siinä, että näyttelijällä itselläänkin on kyky tuntea erilaisia tunteita ja tunnetiloja ja tietenkin taitoa edes larpata niitä auttavasti.
Suomalaisten tunne -elämä on yleisesti ottaen latteaa, verrattavissa väljähtyneeseen vissyyn tai huoneen lämpöisern kahviin. Mikään ei oikein tunnu missään eikä miltään. Ei haise eikä maistu. Hajuton, savuton, haalea ja mauton. Suomalainen näyttelijä edustaa katselijaansa; pelkkä mekaaninen suorittaja. Ei niin kovin inhimillinen olento.
Minä ihmettelen miten tukeviksi suurin osa näistä näyttelijöistä on itsensä päästänyt sen jälkeen kun 40 tullut täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Käypä katsomassa miten tyypilliset britit ja saksalaiset oikeasti puhuvat ja katso sen jälkeen telkkarista pari jaksoa Midsommerin murhia ja Vanhaa kettua. Nuo jäykät näyttelijät, jotka yliselkeästi kajauttelevat repliikkejään, eivät todellakaan muistuta tosielämän ihmisiä. Suomalaisista sinä vain huomaat eron.
Minä olen ajatellut ihan samaa. Suomalaisina me huomataan ero, joka puheseen tulee, kun puhutaan toisen kirjoittamia vuorosanoja, kuin mitä puhe on silloin, kun puhutaan omia ajatuksia. Vieraasta kielestä sitä ei huomaa.
Mutta tietenkin myös näyttelijöissä toiset on parempia, kuin toiset ja niinhän se menee kaikissa asioissa. Tässäkin asiassa on kuitenkin edistystä tapahtunut. Vanhat suomalaset elokuvat on kamalaa katsottavaa, koska niissä ihmiset lausuu vuorosanansa, kuin ekaluokan joulujuhlanäytelmässä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen miten tukeviksi suurin osa näistä näyttelijöistä on itsensä päästänyt sen jälkeen kun 40 tullut täyteen.
Ismo Laitela (Esko Kovero) ja Lasse Sievinen (Jurkka) ovat tästä kyllä hyvä esimerkki. Ihan pahaa tekee katsoa niitä mahoja:(
Mutta toisaalta, yli puolet suomalaisista on pulleita ja ihmisiähän nuo näyttelijätkin on. Puolet on pulleita ja toinen puoli normaaleja, niin kuin muustakin kansasta.
"Ainoat kansainväliset "menestykset" viime vuosilta ovat Hytti nro 6 ja Kaurismäen elokuvat. Ja ehkä Sisu. Siinä ei juuri vuorosanoja ollut."
Niukasti luettelit menestystä, mutta eihän sun tarkoitus ole muu kuin olla mahdollisimman pessimistinen.