Puolison lapsi ja ahdistus kotona

Up

Ymmärrän. Mutta kuuluu asiaan ja kestettävä on.

Ei kannata ottaa puolisoa, jolla lapsi. Koska juuri tuommoista se tuo tullessaan. Mutta kerran olet leikkiin lähtenyt, niin nyt on vaan kestettävä ja odotettava, että hän muuttaa pois kotoa.

On sen takia, että puolison lapset saattavat yhtäkkiä soittaa äidilleen esim. videopuheluita, samalla videokuvaavat asuntoa (normaalisti ihan perussiisti, mutta en todellakaan halua esitellä päivän aikana kertynyttä sotkua), tai jos juuri kailotan vaikka jollekin lapselle jotain hölmöä. Ahdistaa, koska miehen exä on jatkuvasti tavallaan kolmantena aikuisena.

Havahduit tunnistamaan kuulostat rasittavalta ja helposti rasittuvalta jahkaajalta, joka loputtomasti vatvoo tunteitaan. Mene 10km juoksulenkille, sen jälkeen varmaan et jaksa velloa noissa huolissasi jaa tyytyväisenä makoilet sohvalla.

Miksi puoliso kelpaa, mutta ei tämän lapsi? He on samaa puuta, hyväksy se.

Opettele olemaan kotonasi ilman stressiä.  Todennäköisesti olet itse sen kehitellyt.  Herran tähden, se on vain lapsi.  Ei muuta.  Mitä jos teillä asuisi anoppisi?

Nuo esimerkkisi on kaukaa haettu ja kertoo vain siitä, ettei lapsi ole juurisyy, vaan sen lapsen äiti.  Eli olet mustasukkainen.

Miksi? Eikö mies ole sinun, eikä sen exänsä?  Elä tätä päivää, älä miehen menneisyyttä!  Menneisyys se on ollut sinullakin.  Tuuleta nyt vähän päätäsi.  Sinä otit miehen, lapsi tuli mukana, selvä pyy!  Se exä siinä EI tullut mukana, se on vain sinun mielikuvissasi.

No, jonain päivänä kenties eroat miehestäsi.  Nykyään erotaan paljon, miksipä ette tekin.  Sitten omat lapsesi ovat niitä, joiden vuoksi joku nainen kärsii kauheasti, kun on ottanut miehen, jolla on lapsia, eli lapsesi ovat rasitteita ja ärsyttäviä kotirauhan rikkojia.  Sitäkö haluaisit?

Elämä on vaikeaa siksi, että siitä tehdään vaikeata.  Olisit ollut viisas ja ottanut lapsettoman miehen.  Ikävää jälkiviisautta, mutta sillähän tuokin ongelma olisi poissa.

Silti jatkuvasti mennään yhteen toisen kanssa, jolla on lapsia ja siitä sitten maristaan ja kärsitään.  Ethän toki ole ensimmäinen, joka asiasta tänne on valittanut.  Aika yleinen aihe jos saa sanoa.

Minulla ihan sama tunne. Tuo kuvaus, että tuntuu kuin olisi vieras kylässä on hyvin osuva. Onneksi voin olla suurimman osan ajasta omissa oloissani ja puuhissani ja onneksi vierailuviikonloppuja on vain yksi kuukaudessa.

Ajattele, että se lapsikin varmasti kokee olevansa vain kylässä. Ennen hänellä oli oikea koti. Eikä saanut edes itse valita tilannetta, toisin kuin sinä.

Miksi te alatte tällaiseen? Miksi?? 

Siksi, että rakastan miestäni ja tykkään siitä ajasta kun olemme kaksistaan.Lapsi on jo 14v, joten ei mikään pikku lapsi ja ei minulla ole mitään velvollisuutta nauttia hänen seurastaan. Olen peruskohtelias, kuten olisin kelle tahansa muullekin vieraalle.

Ei olisi pitänyt muuttaa yhteen.

Joo, lopulta en enää kestänyt ja oli pakko muuttaa erilleen miehestä. Tai piti vaatia, että mies hankkii itselleen oman asunnon, jossa on lastensa kanssa, 'yhteinen' koti oli minun.

Joku kirjoitti, että lapvanhempansa mpansa olisivat samaa puuta. Eivät todellakaan ole. He ovat erillisiä ihmisyksilöitä. Jos tykkää yhdestä, se ei todellakaan tarkoita, että välttämättä tykkäisi toisesta.

Uusperheet ovat syvältä tämän vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että rakastan miestäni ja tykkään siitä ajasta kun olemme kaksistaan.Lapsi on jo 14v, joten ei mikään pikku lapsi ja ei minulla ole mitään velvollisuutta nauttia hänen seurastaan. Olen peruskohtelias, kuten olisin kelle tahansa muullekin vieraalle.

Tämä ei ollut minun kirjoittamani, mutta tuo on syy minunkin kohdallani siihen miksi tilanteessa olen. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

On sen takia, että puolison lapset saattavat yhtäkkiä soittaa äidilleen esim. videopuheluita, samalla videokuvaavat asuntoa (normaalisti ihan perussiisti, mutta en todellakaan halua esitellä päivän aikana kertynyttä sotkua), tai jos juuri kailotan vaikka jollekin lapselle jotain hölmöä. Ahdistaa, koska miehen exä on jatkuvasti tavallaan kolmantena aikuisena.

Tuon tietysti kiellätte kunnon sanktion uhalla! Joku sallittu aika/paikka videopuheluille, ja aina ilmoitettava ennen puhelua.

Miksi muutitte yhteen? Kaikilla olisi varmasti parempi kodin tuntu. Miehen kanssa olisitte silloin yhdessä, kun olisitte kahdestaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ottaa puolisoa, jolla lapsi. Koska juuri tuommoista se tuo tullessaan. Mutta kerran olet leikkiin lähtenyt, niin nyt on vaan kestettävä ja odotettava, että hän muuttaa pois kotoa.

Tai sitten ap:n hankittava itselleen oma asunto siksi aikaa miehen lapsiviikoille.

Tuollaisessa tilanteessa tulee usein ero, kun jonkun pinna hajoaa. Tai sitten lapsi lakkaa käymästä isän luona ahdistavan ilmapiirin takia ja mies syyttää siitä ap:ta.

Voi voi... asian vierestä: olen nainen eikä tulisi mieleenkään "ottaa" ketään vierasta miestä tähän lapsiarkeen. Eikä niitä muutenkaan oteta, hassu termi edes. Parisuhde tulee jos on tullakseen, mitä en itse suoraan sanottuna edes halua. Sille nyt ei mitään voi jos rakastuu lapsettomaan tai lapselliseen. Ei silti tarvitse suhteeseen ryhtyä itseään ja lapsiaan ja miestä kiusaakseen. Minulla ei ole miehelle vain mitään käyttöä, se nyt vaan on kylmä totuus. Nautin täysillä tästä elämästä lasteni kanssa, se mies jos joku olisi tässä se "ylimääräinen" ja "vieras".

Täysin ymmärrettävää että ei välitä liiemmälti ulkopuolisista ihmisistä omassa kodissa. Etenkin kun käytöstavat eivät ole hallussa (videopuhelut yms).

Talo elää tavallaan, vieraat lähtee ajallaan. EIks vaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ottaa puolisoa, jolla lapsi. Koska juuri tuommoista se tuo tullessaan. Mutta kerran olet leikkiin lähtenyt, niin nyt on vaan kestettävä ja odotettava, että hän muuttaa pois kotoa.

Lapsi ei tuo sitä tullessaan eikä se suhde, vaan oma epävarmuus, pelot ja mustasukkaisuus.