Muutto lähemmäs isovanhempaa vai lapsen isää?

Vierailija kirjoitti:

Kummalla paikkakunnalla sinulla on työpaikka?

Ap sanoi ylempänä että voi työskennellä missä vaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Olen itse isoäiti ja tällaisessa tilanteessa sanoisi, että muuttaa lähelle isoäitiä. Oma tyttäreni asuu lähellä, lasten isä matksn päässä enkä vaihtaisi päivääkään pois niistä hetkistä, joina olen saanut olla lastenlasteni kanssa ja auttaa tytärtäni. Se ei ole velvollisuuteni vaan etuoikeuteni

Eli sinullekin on ihan ok, että lapsi ei näe isäänsä. Tärkeämpää on isoäidin hyvä mieli, kuin lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

"Velvollisuudesta" ei ole mitään hyötyä, sen voi helposti sivuuttaa,  jos haluaa. Näinhän monet isät tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähemmäs isää. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja tehtäväsi on tukea isän ja lapsen suhdetta. Ja kuten itsekin sanoit vuoroviikkosysteemillä olisit vähemmän kuormittunut. 

Kovin on nykyäidit kuormittuneita niistä lapsista, mitä ovat hartaasti toivoneet. Muuttaisin lähemmäs äitiä. Hän on sitä sukupolvea, joka tykkää olla lasten kanssa eikä kuormitu niin kamalasti lapsistaan.

 

Eihän lapsen oma isä näytä kuormittuvan lapsestaan. Miksi siis pitää vieraannuttaa lapsi tästä? Ap:han se tässä miettii kuormittumistaan. 

Miksi oletetaan, että lapsi vieraantuu isästä, jos ei näe tätä joka viikko? Näkeehän monet lapset isovanhempiaankin vain kerran kuussa tai harvemmin eikä silti ole yhtään vieraita.

Muuta isän paikkakunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Tietenkin lähemmäs isää, jos meinaat muuttaa joka tapauksessa. Miten tulee edes mieleen tuollaista miettiä? Sitten ihmetellään ja haukutaan isää kun ei ole mukana lapsen elämässä, vaikka itse valitset isoäidin isän ohi lapsen toiseksi vanhemmaksi.

Nyt järki käteen.

Asia on tietysti eri jos isä häipyy maisemista lapsen syntymän jälkeen ja katkaisee välit.

Minä taas ihmettelen että edes miettii lähemmäs isää muuttoa jos kommunikointiongelmat ja luottamus on tota luokkaa, mitä kirjoituksesta ymmärtää. Eihän tarkoitus ole isää pois sulkea lapsen elämästä. Oma äitini oli pikkulapsiaikana toinen lähes yhtä läheinen aikuinen. Hyvät välit lapsilla on silti toisessa kaupungissa asuvaan isään. 

Kommunikointiongelmat johtuvat ap:stä myös. Lapsella on oikeus isäänsä ja äidin tehtävä tällaisessa tilanteessa on huolehtia omalta osaltaan siitä, että se oikeus toteutuu. Isä näyttää hoitavan oman osansa hyvin. 

Mä en vielä muuttaisi mihinkään, vaan katsoisin mihin suuntaan tilanteet kehittyy. Viimeistään sitten kun lapsi on aloittamassa eskarin/koulun tekisin päätöksen, joka on paras lapsen koulunkäynnin kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Olen itse isoäiti ja tällaisessa tilanteessa sanoisi, että muuttaa lähelle isoäitiä. Oma tyttäreni asuu lähellä, lasten isä matksn päässä enkä vaihtaisi päivääkään pois niistä hetkistä, joina olen saanut olla lastenlasteni kanssa ja auttaa tytärtäni. Se ei ole velvollisuuteni vaan etuoikeuteni

No sinulle kiva, että nautit, mutta kaikki eivät.

Eiköhän ne isoäidit, jotka ei nauti, myös sano, että eivät lasta hoida vaan se on äidin tehtävä

Kaikki eivät uskalla, pelkäävät että suututaan jos ei olla aina valmiita auttamaan. Tiedän tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Olen itse isoäiti ja tällaisessa tilanteessa sanoisi, että muuttaa lähelle isoäitiä. Oma tyttäreni asuu lähellä, lasten isä matksn päässä enkä vaihtaisi päivääkään pois niistä hetkistä, joina olen saanut olla lastenlasteni kanssa ja auttaa tytärtäni. Se ei ole velvollisuuteni vaan etuoikeuteni

No sinulle kiva, että nautit, mutta kaikki eivät.

Eiköhän ne isoäidit, jotka ei nauti, myös sano, että eivät lasta hoida vaan se on äidin tehtävä

Eivät sano.

Isoäiti muuttaaa samalle paikkakunnalle missä asut vai onko vielä työelämässä?

Mikä pakottava tarve on muuttaa mihinkään todetakseen puolen vuoden päästä, että vieras paikkakunta ahdistaa kun siellä ei ole kavereita ja sitten kun lapsi on saanut sieltä kavereita ja tottunut uuteen päiväkotiin, onkin taas muutto edessä? 

Jos teillä on nyt jo kommunikointiongelmia niin ei ne siitä ainakaan helpotu. Lapsesi on vielä tosi pieni siihen nähden miten usein ajelevat isälleen ja on pois luotasi. Eikö sinusta tunnu pahalta olla erossa noin pienestä lapsesta?

Vierailija kirjoitti:

Isoäiti muuttaaa samalle paikkakunnalle missä asut vai onko vielä työelämässä?

Ei halua muuttaa rauhalliselta seudulta kaupungin sykkeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyl ymmärrä miks muutatte ylipäätään kauas, olsit pysyny kotonas

Olen asunut koko ajan nykyisellä paikkakunnalla.

Äläkä suotta muuta mihinkään. Anna ajan kulua ja näyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakottava tarve on muuttaa mihinkään todetakseen puolen vuoden päästä, että vieras paikkakunta ahdistaa kun siellä ei ole kavereita ja sitten kun lapsi on saanut sieltä kavereita ja tottunut uuteen päiväkotiin, onkin taas muutto edessä? 

Jos teillä on nyt jo kommunikointiongelmia niin ei ne siitä ainakaan helpotu. Lapsesi on vielä tosi pieni siihen nähden miten usein ajelevat isälleen ja on pois luotasi. Eikö sinusta tunnu pahalta olla erossa noin pienestä lapsesta?

Ehkä ap:llä on romanttisia toiveita isän suuntaan? Tai sitten lapsi on helppo siirtää isälle kokonaan kun itse muuttaa takaisin kotipaikkakunnalle.Ap on huomannutkin kaipaavansa vapautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakottava tarve on muuttaa mihinkään todetakseen puolen vuoden päästä, että vieras paikkakunta ahdistaa kun siellä ei ole kavereita ja sitten kun lapsi on saanut sieltä kavereita ja tottunut uuteen päiväkotiin, onkin taas muutto edessä? 

Jos teillä on nyt jo kommunikointiongelmia niin ei ne siitä ainakaan helpotu. Lapsesi on vielä tosi pieni siihen nähden miten usein ajelevat isälleen ja on pois luotasi. Eikö sinusta tunnu pahalta olla erossa noin pienestä lapsesta?

Ehkä ap:llä on romanttisia toiveita isän suuntaan? Tai sitten lapsi on helppo siirtää isälle kokonaan kun itse muuttaa takaisin kotipaikkakunnalle.Ap on huomannutkin kaipaavansa vapautta.

Tätä itsekin mietin kun äidillä näyttää jo nyt olevan paljon omaa aikaa, vaikka lapsi on hyvin pieni. Haaveileeko äiti yhteenpaluusta kun pitää isän paikkakunnalle seurata, vaikka ilmeisesti siellä ei ole muuta tukiverkkoa. Onhan sen jälkeen toki helppo sanoa, että lapset ovat nyt juurtuneet sinne, mutta itse on muutettava takaisin kotipaikkakunnalle, joten lapset jää isälle ja äiti voi elää omaa elämäänsä. Näitäkin on nähty!

Pysyt nykyisellä paikkakunnallasi etkä muuta mihinkään, koska kadut sitä kuitenkin ja sitten on taas kohta muutto edessä. Toinen kysymys on, että miksi noin pientä lasta pitää ajeluttaa jatkuvasti isälleen? Eiköhän joka toinen pidennetty viikonloppu olisi paras ratkaisu tuon ikäiselle.

Muuta äidin luo

Aikookos lapsen isä asua sitten jatkossakin siellä, missä asuu nyt? Tuossa isän lähelle muutossa on se riski, että jos hän muuttaa, niin sitten olet taas yksin siellä. Äitisi tuskin vaihtaa paikkakuntaa, jos on jo juurtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Aikookos lapsen isä asua sitten jatkossakin siellä, missä asuu nyt? Tuossa isän lähelle muutossa on se riski, että jos hän muuttaa, niin sitten olet taas yksin siellä. Äitisi tuskin vaihtaa paikkakuntaa, jos on jo juurtunut. 

Isä on ilmoittanut, ettei muuta mihinkään kotoaan, joten sellaista riskiä ei ole. Ajatus muutosta pelottaa, koska en luota mieheen eikä ko. paikkakunnalla minulla ole muuta tukiverkostoa kuin hän. 

meillä on valtavia kommunikointiongelmia ja mieheltä joutuu aina nyhtämään vastauksia. Siitä hän vasta hermostuukin kun kokee ahdistusta omaan tilaan tunkeutumisesta.

Kannattaa ehkä miettiä asiaa LAPSEN kannalta. Jos isä on välittävä ja hyvä, ajan mittaan lapsi hyötyy valtavasti siitä jos elämä on samalla paikkakunnalla.

Ajatellaan vaikka koulua harrastuksia: isä tuntee ja näkee lapsen kavereita, ehtii kentän laidalle seuraamaan lapsen pelejä töiden jälkeen (ei onnistu jos iso välimatka), pystyy auttamaan arjessa (korjaamaan polkupyörän, viemään hammaslääkäriin jne.)

Lisäksi lapsen ja isän suhde on tiiviimpi, mikä yleensä auttaa lasta elämässä. Esim. Kiersi uudessa sarjassaan missä 'huonoilla teillä' olevia nuoria 'tutkinut' huomautti, että käytännössä kaikkia nuoria yhdisti "isättömyys". Toki tuosta ei voi suoria viivoja vetää, voi olla monia muitakin asioita taustalla, mutta hyvä isä suhde suojelee lapsia monilta vaaroilta.