Muutto lähemmäs isovanhempaa vai lapsen isää?

Vierailija kirjoitti:

Mitä isä on asiasta mieltä?

Jos isää ei haittaa (vilpittömästi) muuttosi kauemmaksi hänestä ,jolloin hän näkee lastaan harvemmin , on merkki siitä että kannattaakin muuttaa lähemmäksi äitiäsi.

Isälle sopii kaikki vaihtoehdot. Hän ei ota kantaa yleensä juuri mihinkään. Hän on valmis myös vuoroviikkoasumiseen.

On ns.kunnollinen isä siinä suhteessa, ettei juo eikä jätä lasta heitteille.

Vierailija kirjoitti:

Mä pysyisin paikoillani. Jos mummi haluaa nähdä, mummi tulee meille. Jos isä haluaa lapsen isä hakee lapsen. Tosin kotipaikka riippuu missä työt. 

Työni ei ole paikkakuntariippuvainen vaan voin tehdä niitä missä vaan. 

Onko pakko muutta, voit ihan hyvin asua siinä keskellä, missä lapsella on omat kaverit ja sulla työpaikka. 

Vai oletko valtion elätti? 

Onko vaikea itse tehdä itsenäisesti päätöksiä kun pitää tälläiseltä palstalta kysellä...aikuistuisit jo...

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähemmäs isää. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja tehtäväsi on tukea isän ja lapsen suhdetta. Ja kuten itsekin sanoit vuoroviikkosysteemillä olisit vähemmän kuormittunut. 

Kovin on nykyäidit kuormittuneita niistä lapsista, mitä ovat hartaasti toivoneet. Muuttaisin lähemmäs äitiä. Hän on sitä sukupolvea, joka tykkää olla lasten kanssa eikä kuormitu niin kamalasti lapsistaan.

:D :D :D :D :D Toivottavasti yrität vain provoilla?

Ei ole olemassa mitään sukupolvea joka "tykkää olla lasten kanssa". Äidit ovat AINA, IHAN AINA, kuormittuneet lapsistaan! Lasten kanssa ollaan velvollisuuden vuoksi, EI siksi, että tykättäisiin lasten seurasta. Monet isovanhemmat ovat täysin uupuneita ja kuolemanväsyneitä raataessaan lastenlasten hoitajina. Aloittajankaan äiti ei todennäköisesti haluaisi eikä jaksaisi hoitaa kersaa niin paljon, mutta tekee sen pakon edessä.

Lapsella on ensisijainen oikeus isään, ei isoäitiin. Eli lasten isän lähelle muutto on oikea ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Olen itse isoäiti ja tällaisessa tilanteessa sanoisi, että muuttaa lähelle isoäitiä. Oma tyttäreni asuu lähellä, lasten isä matksn päässä enkä vaihtaisi päivääkään pois niistä hetkistä, joina olen saanut olla lastenlasteni kanssa ja auttaa tytärtäni. Se ei ole velvollisuuteni vaan etuoikeuteni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähemmäs isää. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja tehtäväsi on tukea isän ja lapsen suhdetta. Ja kuten itsekin sanoit vuoroviikkosysteemillä olisit vähemmän kuormittunut. 

Kovin on nykyäidit kuormittuneita niistä lapsista, mitä ovat hartaasti toivoneet. Muuttaisin lähemmäs äitiä. Hän on sitä sukupolvea, joka tykkää olla lasten kanssa eikä kuormitu niin kamalasti lapsistaan.

:D :D :D :D :D Toivottavasti yrität vain provoilla?

Ei ole olemassa mitään sukupolvea joka "tykkää olla lasten kanssa". Äidit ovat AINA, IHAN AINA, kuormittuneet lapsistaan! Lasten kanssa ollaan velvollisuuden vuoksi, EI siksi, että tykättäisiin lasten seurasta. Monet isovanhemmat ovat täysin uupuneita ja kuolemanväsyneitä raataessaan lastenlasten hoitajina. Aloittajankaan äiti ei todennäköisesti haluai

Todella outo kommentti. Tietenkin lapsista kuormittuu. Elämä ylipäätään on kuormittavaa. Työt kuormittaa. Itse äitinä kuormituin tietenkin lapsista, mutta ihan aidosti nautin lasteni kanssa olemisesta. Siis mitä h elv ettiä? Velvollisuuden vuoksi - tietenkin velvollisuudet hoidetaan, mutta etenkin tuonikäisistä lapsista kun on kyse niin uskallan väittää, että äidit nauttivat niiden touhujen seuraamisesta, toisin kun isät, joille 1-vuotiaasta ei hirveästi ole seuramieheksi.

Jää sinne, missä asut nytkin. Ilmeisesti kumpikin noista toisista paikkakunnista on sinulle vieras, joten mitä sinä siellä tekisit, jos ei mitään miestäkään ole, minkä vuoksi muuttaa? Vai haaveiletko, että teistä tulisi lapsen isän kanssa perhe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä isä on asiasta mieltä?

Jos isää ei haittaa (vilpittömästi) muuttosi kauemmaksi hänestä ,jolloin hän näkee lastaan harvemmin , on merkki siitä että kannattaakin muuttaa lähemmäksi äitiäsi.

Isälle sopii kaikki vaihtoehdot. Hän ei ota kantaa yleensä juuri mihinkään. Hän on valmis myös vuoroviikkoasumiseen.

On ns.kunnollinen isä siinä suhteessa, ettei juo eikä jätä lasta heitteille.

Isä ei ota kantaa mihinkään? Eli joku joojoo -mies? Eiköhän ole aika selvää, että jäät joko nykyiselle paikkakunnalle tai sitten lähemmäs äitiä?

Isäkö asui alunperinkin toisella paikkakunnalla kun olitte suhteessa? Oliko lapsi vahinko vai oliko tarkoitus jatkaa perheenä isän paikkakunnalla lapsen synnyttyä? Oli miten oli, tilanteet muuttuu ja jos kommunikointi ja luottamus ei ole kunnossa vanhempien välillä, en todellakaan lähtisi muuttamaan lähemmäs isää lasten edun vuoksi. Lisää ongelmia tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Olen itse isoäiti ja tällaisessa tilanteessa sanoisi, että muuttaa lähelle isoäitiä. Oma tyttäreni asuu lähellä, lasten isä matksn päässä enkä vaihtaisi päivääkään pois niistä hetkistä, joina olen saanut olla lastenlasteni kanssa ja auttaa tytärtäni. Se ei ole velvollisuuteni vaan etuoikeuteni

No sinulle kiva, että nautit, mutta kaikki eivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemman velvollusuushan ei ole teidän lasta hoitaa, eikä hänen varaansa pidä laskea.

Olen itse isoäiti ja tällaisessa tilanteessa sanoisi, että muuttaa lähelle isoäitiä. Oma tyttäreni asuu lähellä, lasten isä matksn päässä enkä vaihtaisi päivääkään pois niistä hetkistä, joina olen saanut olla lastenlasteni kanssa ja auttaa tytärtäni. Se ei ole velvollisuuteni vaan etuoikeuteni

No sinulle kiva, että nautit, mutta kaikki eivät.

Eiköhän ne isoäidit, jotka ei nauti, myös sano, että eivät lasta hoida vaan se on äidin tehtävä

Mitä ihmettä? Tietenkin lähemmäs isää, jos meinaat muuttaa joka tapauksessa. Miten tulee edes mieleen tuollaista miettiä? Sitten ihmetellään ja haukutaan isää kun ei ole mukana lapsen elämässä, vaikka itse valitset isoäidin isän ohi lapsen toiseksi vanhemmaksi.

Nyt järki käteen.

Asia on tietysti eri jos isä häipyy maisemista lapsen syntymän jälkeen ja katkaisee välit.

Mikä vika nykyisessä asuinpaikassa jos olet siellä aina asunut? Toki tuon ikäistä lasta en itse missään nimessä työntäisi joka viikko isälle useammaksi yöksi, vaikka asuisi lähempänäkin. Äitejä on näköjään monenlaisia. On äitejä ja äitejä

Kummalla paikkakunnalla sinulla on työpaikka?

Vierailija kirjoitti:

Lähemmäs äitiä ja se mikä tuntuu sinusta kodilta, kauniilta paikalta. Jos olet kipeänä, äitisi auttaa aina. Mies tuskin. Lisäksi sun pitää ajatella omaa elämää. Mutta hankalaa tuo on sitten isälle, jos välimatka pitenee, toisaalta isyyteen liittyy riskejä ja lapsi tarvitsee äitiä. Lasta ei saa isona lähettää pitkälle junamatkalle isän vuoksi, ei kukaan lapsi jaksa sitä eestaas matkustelua.

Mitä ihmettä nyt taas? Ap:n pitää ajatella lapsensa elämää, tietenkin. Varmaan sieltä isänkin paikkakunnalta löytyy "koti, kaunis paikka". Ainakaan ap ei siitä valittanut. Mitä riskejä isyyteen liittyy? Eikö lapsi siis tarvitse isäänsä? Ja mitä tuo junahorina oikein on? Sehän juuri jäisi pois, jos äiti ja isä asuvat lähekkäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähemmäs äitiä ja se mikä tuntuu sinusta kodilta, kauniilta paikalta. Jos olet kipeänä, äitisi auttaa aina. Mies tuskin. Lisäksi sun pitää ajatella omaa elämää. Mutta hankalaa tuo on sitten isälle, jos välimatka pitenee, toisaalta isyyteen liittyy riskejä ja lapsi tarvitsee äitiä. Lasta ei saa isona lähettää pitkälle junamatkalle isän vuoksi, ei kukaan lapsi jaksa sitä eestaas matkustelua.

Samaa mieltä. Itse aikoinaan muutin lähemmäs äitiä ja tein täysin oikean ratkaisun. Äiti on tukena aina ja rakastaa lapsenlastaan kuin omaansa. Toki isäkin on tärkeä, mutta äiti on äiti. 

Onko noin pieni lapsi nyt siis joka viikko isällään 200 km:n päässä useita öitä kerrallaan? Ei pitäisi noin pienen olla jatkuvasti erossa äidistään ja kodistaan. Miten kykenet itse olemaan jatkuvasti erossa 1-vuotiaasta? Ja olisit siis antamassa vuoroviikkoasumiseen? Miksi h

Eikö isä siis rakasta omaa lastaan, kuin omaansa, vai mitä oikein yrität sanoa? Että on oikein vieraannuttaa lapsi isästään? Eikö isän luona ole koti myös?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähemmäs isää. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin ja tehtäväsi on tukea isän ja lapsen suhdetta. Ja kuten itsekin sanoit vuoroviikkosysteemillä olisit vähemmän kuormittunut. 

Kovin on nykyäidit kuormittuneita niistä lapsista, mitä ovat hartaasti toivoneet. Muuttaisin lähemmäs äitiä. Hän on sitä sukupolvea, joka tykkää olla lasten kanssa eikä kuormitu niin kamalasti lapsistaan.

Eihän lapsen oma isä näytä kuormittuvan lapsestaan. Miksi siis pitää vieraannuttaa lapsi tästä? Ap:han se tässä miettii kuormittumistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä? Tietenkin lähemmäs isää, jos meinaat muuttaa joka tapauksessa. Miten tulee edes mieleen tuollaista miettiä? Sitten ihmetellään ja haukutaan isää kun ei ole mukana lapsen elämässä, vaikka itse valitset isoäidin isän ohi lapsen toiseksi vanhemmaksi.

Nyt järki käteen.

Asia on tietysti eri jos isä häipyy maisemista lapsen syntymän jälkeen ja katkaisee välit.

Minä taas ihmettelen että edes miettii lähemmäs isää muuttoa jos kommunikointiongelmat ja luottamus on tota luokkaa, mitä kirjoituksesta ymmärtää. Eihän tarkoitus ole isää pois sulkea lapsen elämästä. Oma äitini oli pikkulapsiaikana toinen lähes yhtä läheinen aikuinen. Hyvät välit lapsilla on silti toisessa kaupungissa asuvaan isään.