Ainoastaan puolet kansalaisista uskoo saavansa hyvää sairaanhoitoa julkisella

Vierailija kirjoitti:

Eniten luottamusta yllättäen ollut kokkareissa. Yllättäen jos asiaa kysytään johtajilta ja lääkäreiltä itseltään on vastaus ollut myönteinen

No ei yllätä, kun eivät itse käytä julkista niin haluavat uskoa, että siellä julkisella on kaikilla kaikki hyvin, ettei vaan menisi enempää veroja. 

Todennäköisesti se puoli vastanneista joka kokee hoidon olevan hyvää, ei ole sitä tarvinnut ainakaan pariin vuosikymmeneen. Muuten vastaus olisi toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoito on varmasti ihan hyvää niille etuoikeutetuille, jotka sitä saavat. 

Ehkä, mutta hoito johon ei hätätilanteessakaan pääse ei ole hyvää hoitoa. Suomessa ei käytännössä ole enää vuosiin ollut julkista sairaanhoitoa. Hoitoa saavat käytännössä ainoastaan muutamat pitkäaikaissairaat, jotka ovat hyvinä aikoina pääseet hoidon piiriin, muilla sinne ei ole mitään asiaa. Oikeastaan koko julkinen terveydenhoito olisi syytä lopettaa, koska sitä ei kerran ole niin miksi siitä maksetaan miljardeja vuosittain?

Totta kai hoitoa saa. Itse kävin kesällä päivystyksessä, josta sain lähetteen poliklinikalle. Hoitamassa oli useita lääkäreitä ja vaiva tutkittiin todella huolella, ja vaiva tuli hoidettua. Siihen vielä seurannat päälle. 

Tähän verrokkina vierailu yksityisellä, jossa yksi lääkäri tutki, teki diagnoosin ja kirjoitti reseptin, laskua tuli sen pari sataa euroa.

Kyllä julkinen toimii, jos on oikeasti sairas. Sairaanhoito toimii hyvin. Sitten jos on jotain random vaivaa, kuten polven reistailua, jumissa olevia hartioita niin sellaisten hoitoon ei saa niin helposti apua.

Vierailija kirjoitti:

Eniten luottamusta yllättäen ollut kokkareissa. Yllättäen jos asiaa kysytään johtajilta ja lääkäreiltä itseltään on vastaus ollut myönteinen

Niin, tuo on aika odotettua. Ainoastaan sellainen joka on kattavat työterveyshoidon piirissä arvio myös julkisen terveydenhoidon olevan hyvää, vaikka hänellä ei olekaan siitä mitään kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti se puoli vastanneista joka kokee hoidon olevan hyvää, ei ole sitä tarvinnut ainakaan pariin vuosikymmeneen. Muuten vastaus olisi toinen.

Ihan kuukausi sitten oli viimeksi yliopistosairaalassa, tutkittiin perusteellisesti, sovittiin jatkot ja kohtelu oli ystävällistä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä julkinen toimii, jos on oikeasti sairas. Sairaanhoito toimii hyvin. Sitten jos on jotain random vaivaa, kuten polven reistailua, jumissa olevia hartioita niin sellaisten hoitoon ei saa niin helposti apua.

Paitsi, jos se vika on mielessä. Silloin saat ihan rauhassa menettää työkykysi tai tappaa itsesi. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa saa edelleen erittäin hyvää hoitoa julkisella puolella.

Erinomaista.  

 

Eri asia voi olla yksittäiset epäystävälliset, tylyt lääkärit, mutta hekään eivät potilaan hoidosta tingi.

Kaikki potilaat hoidetaan.

Ja äkillisesti pahasti sairastuneet, tai muutoin huonosti voivat potilaat pääsevät kyllä nopeasti hoitoon.

Ihmisiä leikataan sieltä ja täältä, ja pidetään osastoilla tarvittava aika.

Eniten sairaanhoidosta valittavat nuorehkot ihmiset ja aikuiset, joiden, pitäs muka päästä vastaanotolle jo tunnin kuluttua soittamisestaan.

Hävetkää. 

 

Häpeä itte. Julkisella ei hoideta potilaita, jotka eivät pysty käyttämään thyroksiinia.

Et saa julkiselta T3 hormonia, kokeillaksesi T3 mono hoitoa.

Tiedän tämän, koska puhun itsestäni. Olen kohta 2 vuosikymmentä odottanut. Ja maannut.

Joten älä tule lässyttämään, että kaikki potilaat hoidetaan.

Minulla kyllä julkinen toiminut hyvin jos ei hammashoitoa lasketa eikä yhtään digimokaa lasketa, jäin luuppin digissä kun hoitaja jäi saikulle niin työt eivät siirtyneet kellekään piti ilmoittaa labratulos jos on positiivinen ilmoitti sitten 2 viikon päästä, kysyen että olenko vielä työkunnossa kun oli paha pöpö löytynyt kokeessa ja muhinut 2 viikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa saa edelleen erittäin hyvää hoitoa julkisella puolella.

Erinomaista.  

 

Eri asia voi olla yksittäiset epäystävälliset, tylyt lääkärit, mutta hekään eivät potilaan hoidosta tingi.

Kaikki potilaat hoidetaan.

Ja äkillisesti pahasti sairastuneet, tai muutoin huonosti voivat potilaat pääsevät kyllä nopeasti hoitoon.

Ihmisiä leikataan sieltä ja täältä, ja pidetään osastoilla tarvittava aika.

Eniten sairaanhoidosta valittavat nuorehkot ihmiset ja aikuiset, joiden, pitäs muka päästä vastaanotolle jo tunnin kuluttua soittamisestaan.

Hävetkää. 

 

Kaikkia potilaita ei tosiaankaan hoideta. Jos olet vanha ihminen, saat vain konservatiivista hoitoa, tarkoittaa että monet hoitotoimenpiteet ovat täysin poissuljettuja. 

Jos sairastut äkillisesti, et välttämätt

Olipa ihminen nuori tai vanha, häntä hoidetaan, jos hoito hyödyttää. jos hoidosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, niin tietenkään silloin ei hoideta.  Samasta syystä nuoria hoidetaan enemmän, koska heillä on vielä terve keho, joka jaksaa kantaa hoidon haitat ja palautua niistä.

Äkillinen sairastuminen ei merkitse sitä, että pitäisi päästä hoitoon heti. Esimerkiksi flunssa. Mutta jos oireet ovat vakavia eikä niiden kanssa voi odottaa seuraavaan päivään, niin hoitoon pääsee.

Hoitojonot ovat joissain tapauksissa pitkiä, kyllä. Jotkut vaivat ovat enemmä häiritseviä kuin vakavia, joten niissä vavioissa jouttakin odottaa. Sairaaloissa onn hoitojonoissa kiirellisyysluokat käytössä. Itse pääsin kakkoskiirellisyysluokkaan, joka merkitsee sitä, että leikkaus pitää tehdä 1-3 kuukauden kuluessa. Tämän lisäksi minut otettiin jonottamaan peruutuspaikkoja, jonka ansiosta pääsin leikkaukseen sitten kahden viikon varotusajalla. Tämä oli sen ansiota, että itse älysin jonohoitajalle sanoa, että voin tulla nopeammallakin varoitusajalla.Potilas voi aluksi olla vaikkakiirellisyysluokassa kolme, mutta hänen terveydentilassaan tapahtuu käänne, jonka ansiosta voikin päästä nopeampaan hoitojonoon. Tämä merkitsee sitä, että potilaan itsensä pitää älytä sitten kertoa sairalaalle päin terveydentilassaan tapahtuneesta muutoksesta. Joskus muutos toki voi myös estää leikkauksen.

leikkaukseen pääsylle on myös fyysisen kunnon kriteerit monesti.

eri

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoito on ensiluokkaista kunhan pääsee portinvartijan ohi, eli terkkalääkärin.

nykyisin portinvartijana ovat tk:n hoitajat, sillä potilaat menee aina niiden kautta lääkäriin.

Olen saanut erinomaista hoitoa eikä palvelu ole koskaan olut huonoa. 

Isäni oli viime vuotensa kotihoidon varassa, äitini kotihoidon ja hoivakodin varassa eikä pahaa sanaa siitä, oikein ystävällistä ja tehokasta kohtelua oli hamaan loppuun saakka. Tulee oikein tippa linssiin kun mietin miten kivasti ne aina kohteli vanhusta, kiireettömän tuntuisesti ja olkapäästä vähän  kosketti  ja puhui ystävällisesti niin että toinen tajusi. Paikassa oli siistiä ja kiireetön ilmapiiri. 

näin pitääkin lähettää viimeiselle matkalle se sukupolvi joka rakensi meidän vaurautemme. En tule kannattamaan säästöjä vanhustenhoitoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä julkinen toimii, jos on oikeasti sairas. Sairaanhoito toimii hyvin. Sitten jos on jotain random vaivaa, kuten polven reistailua, jumissa olevia hartioita niin sellaisten hoitoon ei saa niin helposti apua.

Paitsi, jos se vika on mielessä. Silloin saat ihan rauhassa menettää työkykysi tai tappaa itsesi. 

 

Niin, se on totta. Psykiatrinen hoito on vielä tutkimuksellisesti hyvin alkutaipaleella, mielen ongelmat ovat räjähtäneet, hoitokontaktit ovat hyvin pitkäkestoisia ja psykiatria kärsii resurssipulasta, koska ala on raskas.

Kuulisin mielelläni esimerkkejä julkisella puolella saadusta huonosta hoidosta? Itse olen saanut vain erinomaista hoitoa, ja palvelu on aina ollut erittäin ystävällistä. Tietysti hoitoon voi olla pitkät jonot, mutta ei hoito kyllä missään tapauksessa huonoa ole ainakaan minun kohdallani ollut.

Hankalinta on kun ensimmäinen lääkäri tekee väärän diagnoosin. Sillä mennään vaikka oireet eivät sopisi kyseiseen diagnoosiin. Itselläni useampi lääkäri(joukossa myös erikoislääkäreitä) kielsi sairauden jonka diagnosoin itse itselleni. Potilaan omat tunteet oireista kun eivät tunnu vaikuttavan mitään lääkäreiden arviointiin vaan jopa oireita yritetään sovittaa potilaan suuhun jotta ne vastaisivat alkuperäistä diagnoosia. Sitten kun viimein pääsin MRI-kuvaukseen paljastui että olin ollut koko ajan ollut oikeassa. Nyt sitten invalidina mennään loppuelämä kun en saanut ajoissa oikeaa hoitoa. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulisin mielelläni esimerkkejä julkisella puolella saadusta huonosta hoidosta? Itse olen saanut vain erinomaista hoitoa, ja palvelu on aina ollut erittäin ystävällistä. Tietysti hoitoon voi olla pitkät jonot, mutta ei hoito kyllä missään tapauksessa huonoa ole ainakaan minun kohdallani ollut.

Minusta ongelmana on se että hoitoa ei ole. Terveysaseman ajanvarauksen takaisinsoitto vastaa joskus päivien kuluttua kun ehtii, mutta aikoja ei saa. Käsketään päivystykseen. Mutta, päivystykseen ei pääse vaan käsketään omalle terveysasemalla. Pahimmillaanhan päivystyksessä odottavat ambulanssitkin rampilla vuoroaan.

Ehkä jossain pikkukunnassa oli vielä jokin aika sitten kunnanlääkäri ja hoitoon pääsi yksinkertaisesti kävelemällä sisään. Suuremmissa kaupungeissa ei ole julkista terveydenhoitoa saatavilla. Kun hoitoa ei yksinkertaisesti saa, niin ei sitä voi kovin hyvänä pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulisin mielelläni esimerkkejä julkisella puolella saadusta huonosta hoidosta? Itse olen saanut vain erinomaista hoitoa, ja palvelu on aina ollut erittäin ystävällistä. Tietysti hoitoon voi olla pitkät jonot, mutta ei hoito kyllä missään tapauksessa huonoa ole ainakaan minun kohdallani ollut.

Minusta ongelmana on se että hoitoa ei ole. Terveysaseman ajanvarauksen takaisinsoitto vastaa joskus päivien kuluttua kun ehtii, mutta aikoja ei saa. Käsketään päivystykseen. Mutta, päivystykseen ei pääse vaan käsketään omalle terveysasemalla. Pahimmillaanhan päivystyksessä odottavat ambulanssitkin rampilla vuoroaan.

Ehkä jossain pikkukunnassa oli vielä jokin aika sitten kunnanlääkäri ja hoitoon pääsi yksinkertaisesti kävelemällä sisään. Suuremmissa kaupungeissa ei ole julkista terveydenhoitoa saatavilla. Kun hoitoa ei yksinkertaisesti saa, niin ei sitä voi kovin hyvänä

Tämä. Tai sitten sanotaan : meillä on täällä tärkeämpiäkin sairauksia hoidettavana.

Ja kun noin on sanottu, niin voidaan jättää hoitamatta.

lähteessä puhutaan sairaalahoidosta, ei sairaanhoidosta. Jos sillä on jotain merkitystä.

"Hieman yli puolet suomalaisista luottaa saavansa hyvää hoitoa, jos joutuu sairaalaan. Tieto selviää tuoreesta HS-gallupista.

Vastaajista 37 prosenttia ei luottanut saavansa hyvää hoitoa sairaalassa. 11 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa."

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010923715.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa saa edelleen erittäin hyvää hoitoa julkisella puolella.

Erinomaista.  

 

Eri asia voi olla yksittäiset epäystävälliset, tylyt lääkärit, mutta hekään eivät potilaan hoidosta tingi.

Kaikki potilaat hoidetaan.

Ja äkillisesti pahasti sairastuneet, tai muutoin huonosti voivat potilaat pääsevät kyllä nopeasti hoitoon.

Ihmisiä leikataan sieltä ja täältä, ja pidetään osastoilla tarvittava aika.

Eniten sairaanhoidosta valittavat nuorehkot ihmiset ja aikuiset, joiden, pitäs muka päästä vastaanotolle jo tunnin kuluttua soittamisestaan.

Hävetkää. 

Esim. Mielenterveyspotilaiden hoito on ihan huono vitsi julkisella. Siitä kertoo myös valtava määrä mt-eläkeläisiä. 

Itseni oli pakko saada hoitoa, jotta paranisin. Ei riitä kymppitonni. Julkisella voi heittää psyykelle

Suomessa oli aikoinaan paljon mielisairaaloita mutta niitä alettiin ajaa alas varmaan jo kauan sitten ja yksi vaihe palveluiden vähentämisessä oli 1990-luvun laman aikaan. Potilaita kotiutettiin osastoilta mutta valitettavasti tilalle ei tullut avopuolen palveluita ollenkaan eli tapahtui heitteillejättö. Tästä puhuttiin vuosituhannen vaihteessa ollessani psykiatrian kurssilla potilasesimerkin muodossa kuinka skitsofreenikko teki itsemurhan kotiutumisen jälkeen. Onhan sekin tapa hoitaa potilasjonoja että ei järjestetä jatkohoitoa mutta eipä tuosta asiasta paljon puhuttu julkisuudessa. Avopalveluita voi nykyään olla enemmän ja terapiaa paremmin saatavissa mutta psykiatrian kalliita osastopaikkoja on vähennetty edelleen. 

Psyakiatripula oli todellisuutta jo vuosituhannen vaihteessa ja aika paljon oli ulkomailta tulleita joilla osalla ei kielitaito ehkä ollut riittävällä tasolla. Ongelmat ovat jatkuneet kauan ja mitään taikasauvaa miten hoitoa saataisiin kaikille tarvitseville ei ole löytynyt. Viime vuosikymmenen ongelma on nuorten ahdistuksen lisääntyminen. Jos joka kolmannella nuorella tai lapsella on ahdistusta niin eipä siihen mitkään resurssit riitä koskaan. Pitäisi varmaan asiantuntijoitten miettiä mikä on vikana yhteiskunnassa kun psykiatrinen hoito ei riitä alkuunkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa saa edelleen erittäin hyvää hoitoa julkisella puolella.

Erinomaista.  

 

Eri asia voi olla yksittäiset epäystävälliset, tylyt lääkärit, mutta hekään eivät potilaan hoidosta tingi.

Kaikki potilaat hoidetaan.

Ja äkillisesti pahasti sairastuneet, tai muutoin huonosti voivat potilaat pääsevät kyllä nopeasti hoitoon.

Ihmisiä leikataan sieltä ja täältä, ja pidetään osastoilla tarvittava aika.

Eniten sairaanhoidosta valittavat nuorehkot ihmiset ja aikuiset, joiden, pitäs muka päästä vastaanotolle jo tunnin kuluttua soittamisestaan.

Hävetkää. 

 

Häpeä itte. Julkisella ei hoideta potilaita, jotka eivät pysty käyttämään thyroksiinia.

Et saa julkiselta T3 hormonia, kokeillaksesi T3 mono hoitoa.

Tiedän tämän, koska puhun itsestäni. Olen kohta

Nykyään Käypähoito invalidisoi myös osan tyroksiinia käyttävistä, joille se periaatteessa sopisi. Lääkäri kertoi, etten ole ainoa, mutta on pakko mennä käypähoidon mukaan. Yksityisellä on nyt lääkäri, joka on antanut poiketa käypähoidosta, hänellä on perustelut, jos kyseltäisiin perään.