Jaatteko puolison kanssa kaiken? Onko puolisollasi pääsyä puhelimellesi?
Kommentit (1036)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä vaiheessa te annoitte kumppanille pin-koodin, että toinen voi tarvittaessa käyttää puhelintanne?
Meillä ei ole koskaan edes tullut puheeksi tuo, että vaihdettaisiin pin-koodeja puhelimiin, kun kummallakaan ei ole tarvetta katsoa toisen puhelinta missään tilanteessa. Ei ole ikinä tullut keskusteltua asiasta vaikka yhdessä ollaan nyt oltu 16 vuotta.
Mies antoi oman pin-koodinsa minulle muutaman viikon tuntemisen jälkeen. Sanoi, ettei ole mitään salattavaa ja halusi todistaa asian näin.
Minä olin todella vaikuttunut luottamuksenosoituksesta. Itse en pystynyt samaan pitkään aikaan. Luotan ihmisiin hitaasti.
Omituinen tilanne. Aikoinaan vaihdettiin luokkasormuksia, nyt pin-koodeja?
Vierailija kirjoitti:
"Onpas sinulla sitten aika paljon salattavaa. En olisi noin epäluotettavan pskan kanssa päivääkään."
Tämä kommentti on ilmeisesti joltakulta kyylältä. Hah. Tilanne on se, että olen täysin luotettava, mutta en koe, että minun täytyy jotenkin todistella sitä. Ihan turha on kenenkään vetää puruja nenureikiin siitä, millä tavoin meillä eletään.
Niin no..
Nainen joka viiltää ennemmin ranteensa auki kuin antaa puolisonsa avata puhelimensa soittaakseen sillä ambulanssin päästään pimahtaneelle eukolle ei ole ihan se minun juttu kuitenkaan. Otathan silti lääkkeesi päivittäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä tavalla listattuna saamme tarkemmin pidettyä budjetin yllä. Olemme valinneet ystävämme niin ettei tuollaista tapahdu. Emme ole minä ja hän vaan me. Kuollessa ystävät jäävät elossa olevan ystäviksi koska yksikkö säilyy vaikka toinen kuoleekin.
Olen eri, mutta noin minäkin aikoinaan luulin. Vähänpä tiesin. Kun mies yllättäen kuoli, osa ystävistä ei päässyt edes hautajaisiin ja muutkin katosivat siihen entiseen piiriin lähes kokonaan, en saanut enää kutsuja tai kyselty edes kuulumisia.
Ryhmän dynamiikka on usein julma. Olen nyt sitten vanhemmilla päivillä yrittänyt löytää uusia ystäviä, mutta se ei ole yhtään helppoa.
Sama. Eron jälkeen yhteiset ystävät eivät olleet enää ystäviä. Olin luullut, että olimme läheisiä. Ei tullut kutsuja eron jälkeen, eikä minun kutsumiin
Minulla ei ollut omia ystäviä, ainoastaan näitä pariskuntaystäviä ja tuntui, että kyse oli vain siitä, että en ole enää osa pariskuntaa, vaan yksinäinen. Kai myös kipeä muistuttaja, että näin voi käydä jokaiselle. Se kaduttaa nyt.
Kyllä puoliso pääsee puhelimelle ja minä hänen. Ei niissä ole mitään kiinnostavaa. Futista ja vauvasaittia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä vaiheessa te annoitte kumppanille pin-koodin, että toinen voi tarvittaessa käyttää puhelintanne?
Meillä ei ole koskaan edes tullut puheeksi tuo, että vaihdettaisiin pin-koodeja puhelimiin, kun kummallakaan ei ole tarvetta katsoa toisen puhelinta missään tilanteessa. Ei ole ikinä tullut keskusteltua asiasta vaikka yhdessä ollaan nyt oltu 16 vuotta.
Mies antoi oman pin-koodinsa minulle muutaman viikon tuntemisen jälkeen. Sanoi, ettei ole mitään salattavaa ja halusi todistaa asian näin.
Minä olin todella vaikuttunut luottamuksenosoituksesta. Itse en pystynyt samaan pitkään aikaan. Luotan ihmisiin hitaasti.
Mulle tulisi tuollaisesta creepy fiilis heti alkuun. En tarvitse, enkä halua kenenkään pin-koodeja luottaakseni ihmiseen. Tulisi vielä heti sellainen olo, että miksi hänellä on tarve noin kovasti todistella, ettei ole salattavaa. Muutaman viikon tuntemisella kenelle tulee edes mieleen epäillä jotain.
Hälytyskellot soisivat myös siitä syystä, että tästä tulisi painostava fiilis, että minunkin oletetaan tekevän samoin. Antaa pin-koodini ja salasanani hänelle ihan vain näyttääkseni, että olen luotettava ja ettei minullakaan ole mitään salattavaa. Siitä on hyvä kontrolloivan vahtijan lähteä liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi puhelinta joista toisen saa muija tutkia milloin haluaa ja sitten on toinen luuri johon hänellä ole mitään asiaa ja on jatkuvasti PIN lukittuna.
Mulla on myös kaksi puhelinta. Toinen työkänny ja se toinen oma henkilökohtainen. Kummatkin pinlukituksen takana.
En edes halua tietää kaikkea. Ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Julkinen, ja omalle puolisolle luotettu asia ei ole sama asia. Mä voin kertoa ystäväni kuulumisia miehelleni, ja se on ystävällenikin täysin ok. Mutta en mä ystäväni kuulumisia Hesariin laittaisi.
Asia on helppo, jos on vain yksi ystävä ja hänen kanssaan on kuvio juteltu selväksi. Vaikeammaksi menee esim. itselläni, joka olen sosiaalinen luonne ja jotenkin sellainen, että ihmiset helposti uskoutuvat minulle aroistakin asioista.
Olen siis ottanut linjan, että en puhu kenenkään asioista muille. En ystävieni asioista puolisolle, en toiselle ystävälle (siis molemmat tunnemme ihmisen), en sukulaisten asioita ystäville tai ystävien asioita sukulaisille.
Eri asia on kertoa kuulumisia, eli uusi työpaikka, muutto, tms. kuin se, että puoliso menee ja lukee koko viestinvaihdon omine päineen. Ja vielä menisi ottamaan kantaa ja vastailemaan! Voin hyvin kuvitella apn ystävän nolostumisen ja raivostumisen.
Puhutko puolisosi asioista, esimerkiksi parisuhde asioista, ystävällesi? Oletko kysynyt siihen luvan?
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä mitään varsinaisia salaisuuksia ole, mutta en yleensä puhu ystävieni asioista enkä toki omista työasioista. Niiden suhteen olen vaitiolovelvollinen.
Mieheni ei koskaan katso ilman lupaa puhelintani enkä minä hänen, mutta saatan huutaa esim suihkusta, että vastaa puhelimeen tai katsoo keneltä viesti tuli.
"katsoo keneltä viesti tuli" Monta tuntia siellä suihkussa lotrailet? 🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä vaiheessa te annoitte kumppanille pin-koodin, että toinen voi tarvittaessa käyttää puhelintanne?
Meillä ei ole koskaan edes tullut puheeksi tuo, että vaihdettaisiin pin-koodeja puhelimiin, kun kummallakaan ei ole tarvetta katsoa toisen puhelinta missään tilanteessa. Ei ole ikinä tullut keskusteltua asiasta vaikka yhdessä ollaan nyt oltu 16 vuotta.
Mies antoi oman pin-koodinsa minulle muutaman viikon tuntemisen jälkeen. Sanoi, ettei ole mitään salattavaa ja halusi todistaa asian näin.
Minä olin todella vaikuttunut luottamuksenosoituksesta. Itse en pystynyt samaan pitkään aikaan. Luotan ihmisiin hitaasti.Minä en ikinä luota ihmiseen, joka alkaa vakuuttelemaan luotettavuuttaan, vaikka mitään aiheeseen viittaavaa ei ole edes keskusteltu. Lähes aina kun ihminen vaku
Sama. Jos toinen tyrkyttäisi koodejaan tai haluaisi minun jotenkin "tarkistavan" viestintäänsä tms. niin ensimmäinen mielikuva olisi että kakkos- ja kolmospuhelimia, mailitilejä ja sometunnareita on sitten muualla tukkukaupalla.
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin hajottaisin puhelimen kuin antaisin sen puolison "tarkastettavaksi". En itse asiassa voisi edes olla moisen kyylän kanssa yhdessä.
Sinulla on pahat mielessä ja olet lisäksi valehtelija jos et osaa olla rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä mitään varsinaisia salaisuuksia ole, mutta en yleensä puhu ystävieni asioista enkä toki omista työasioista. Niiden suhteen olen vaitiolovelvollinen.
Mieheni ei koskaan katso ilman lupaa puhelintani enkä minä hänen, mutta saatan huutaa esim suihkusta, että vastaa puhelimeen tai katsoo keneltä viesti tuli.
"katsoo keneltä viesti tuli" Monta tuntia siellä suihkussa lotrailet? 🤣🤣🤣🤣🤣
No aivan! Miten ei pärjää edes sitä aikaa ilman tuollaista tietoa. Eikö viestin voi lukea itse kun tulee suihkusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkinen, ja omalle puolisolle luotettu asia ei ole sama asia. Mä voin kertoa ystäväni kuulumisia miehelleni, ja se on ystävällenikin täysin ok. Mutta en mä ystäväni kuulumisia Hesariin laittaisi.
Asia on helppo, jos on vain yksi ystävä ja hänen kanssaan on kuvio juteltu selväksi. Vaikeammaksi menee esim. itselläni, joka olen sosiaalinen luonne ja jotenkin sellainen, että ihmiset helposti uskoutuvat minulle aroistakin asioista.
Olen siis ottanut linjan, että en puhu kenenkään asioista muille. En ystävieni asioista puolisolle, en toiselle ystävälle (siis molemmat tunnemme ihmisen), en sukulaisten asioita ystäville tai ystävien asioita sukulaisille.
Eri asia on kertoa kuulumisia, eli uusi työpaikka, muutto, tms. kuin se, että puoliso menee ja lukee koko viestinvaihdon omine päineen. Ja vielä menisi ottamaan kantaa ja vastailemaan! Voin hyvin kuvitella apn y
Olen eri, mutta samanlainen. Ja kyllä puhun parisuhdeasioista ystävieni kanssa ja mieheni tietää tämän. En puhu hauku miestäni, mutta jos meillä on vaikka joku erimielisyys saatan keskustella siitä ystävieni kanssa eri näkökulmia saadakseni. En puhu mitään sellaista, mistä en ole puhuhut miehenkin kanssa suoraan, eli en puhu hänen selkänsä takana mitään asioita.
Seksistä tai muusta intiimistä en puhu. Se on minusta aina kahdenkeskistä eikä jaettavaa. Enkä puhu miehen töistä muuta kuin todella yleisluontoista, kuten että ollut pitkiä päiviä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin hajottaisin puhelimen kuin antaisin sen puolison "tarkastettavaksi". En itse asiassa voisi edes olla moisen kyylän kanssa yhdessä.
Sinulla on pahat mielessä ja olet lisäksi valehtelija jos et osaa olla rehellinen.
Jostain tuollaisestahan tuo ylimitoitettu reaktio kertoo.
Jos asutaan saman katon alla, jaetaan elämä ja vuode, niin kyllä silloin avioliitossa on kaikki muukin yhteistä tai näytän ovea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin hajottaisin puhelimen kuin antaisin sen puolison "tarkastettavaksi". En itse asiassa voisi edes olla moisen kyylän kanssa yhdessä.
Sinulla on pahat mielessä ja olet lisäksi valehtelija jos et osaa olla rehellinen.
Jostain tuollaisestahan tuo ylimitoitettu reaktio kertoo.
Tunnistan valehtelijan ja saan sen selville yhdestä kysymyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos asutaan saman katon alla, jaetaan elämä ja vuode, niin kyllä silloin avioliitossa on kaikki muukin yhteistä tai näytän ovea.
Myös ystäviesi salaisuudet, jotka ovat sinulle uskottu? Jaetaanko nekin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin hajottaisin puhelimen kuin antaisin sen puolison "tarkastettavaksi". En itse asiassa voisi edes olla moisen kyylän kanssa yhdessä.
Sinulla on pahat mielessä ja olet lisäksi valehtelija jos et osaa olla rehellinen.
Jostain tuollaisestahan tuo ylimitoitettu reaktio kertoo.
Tunnistan valehtelijan ja saan sen selville yhdestä kysymyksestä.
Monesti läpeensä epäluotettava, epärehellinen ja valheellinen ihmisen muotoinen pyrkii kääntämään normaalit asiat päälaelleen. Niin tässä puhelinasiassa. Hyvin mustavalkoinen ja ehdoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin hajottaisin puhelimen kuin antaisin sen puolison "tarkastettavaksi". En itse asiassa voisi edes olla moisen kyylän kanssa yhdessä.
Sinulla on pahat mielessä ja olet lisäksi valehtelija jos et osaa olla rehellinen.
Jostain tuollaisestahan tuo ylimitoitettu reaktio kertoo.
Tunnistan valehtelijan ja saan sen selville yhdestä kysymyksestä.
Mikä se kysymys on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asutaan saman katon alla, jaetaan elämä ja vuode, niin kyllä silloin avioliitossa on kaikki muukin yhteistä tai näytän ovea.
Myös ystäviesi salaisuudet, jotka ovat sinulle uskottu? Jaetaanko nekin?
Missä niin on sanottu? Älä vie asiaa sivuraiteille!!!
Minä en ikinä luota ihmiseen, joka alkaa vakuuttelemaan luotettavuuttaan, vaikka mitään aiheeseen viittaavaa ei ole edes keskusteltu. Lähes aina kun ihminen vakuuttelee olevansa yltiörehellinen tms.hän on aivan päinvastainen.
Ei meilläkään ole tullut mikään koodien vaihto edes mieleen, koska mitä ihmettä varten? Miksi pitäisi antaa jokin vakuutus siitä, että puhelimessa ei mitään salattavaa? Miksi siellä olisi?