Lasten saanti "pilasi" joulun

"Seurustelen miehen kanssa jolla on lapsia. En olisi voinut uskoa kuinka tylsää elämä on lapsiperheessä. Yhtä puurtamista, ruoan laittoa, siivoamista ja passaamista. Samaa päivästä toiseen. Lasten metelöintia ja valittamista kaikesta. Joka ainoalla aterialla joku valittaa. Jopa ulkomaanmatkat menneet  kiukunpuuskien taltuttamiseen. Eivätkä ole edes pikkulapsia, vaan teinejä."

Kerro toki tämä miehellesi, niin pääset kyllä hetkessä eroon niistä rasittavista lapsista. 

Miksi edes olet suhteessa, jossa ajattelet toisesta ja elämästä noin? Mitähän miehestä tuntuu, kun saa tietää sinun todelliset ajatuksesi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun lapset on 12-16v niin ei niitä joulut niin enää kiinnosta, painuvat huoneisiinsa pelaamaan. Sitten voit taas olla rauhassa ap.

Kyllä meillä ainakin tuon ikäiset vielä möykkää ja riitelee milloin mistäkin. Ja kuskata täytyy sinne ja tänne. Ja odottaa koska saa hakea. Ei siinä paljon ehdi rentoutua. 

Mutta kun aikuistuvat ja muuttavat omilleen, niin voi vain toivoa että on edes joku vuosi väliä ennen kuin alkaa lastenlasten kanssa sama joulurumba. 

-eri

Mulla oli parhaimmillaan 4 tuon ikäistä, ja ei ne kyllä tapelleet, möykänneet tai mitään. Ihan normaalisti olivat, juttelivat keskenään  omia juttujaan, pelasivat, ulkoilivat ym. Ei tarvinut viihdyttää eikö toimia erotuomarina. Jos paikalla oli pienempiä sukulaislapsia, leikittivät samalla heidätkin. 

Ja tosiaan, koska lapset on noin pienellä ikäerolla, ei se pikkulapsivaihekaan mikään kamala ollut. Tottakai lapsista lähtee ääntä, mutta leikkivät keskenään tai ohjatusti tekivät esimerkiksi pipareita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tartun tuohon joulukirkkoasiaan. On ihan yleistä käydä joulukirkossa lasten kanssa, pientenkin. Aattohartaudet ovat yleensä lyhyitä, ja löytyy myös suoraan lapsille suunnattuja versioita. Toki taaperoilla voi olla omaa tohinaansa, ja välillä joudutaan käymään eteisen puolella, eivätkä molemmat vanhemmat pysty keskittymään tilaisuuteen täysillä. Aika moni viitsii silti siinäkin tilanteessa tulla paikalle, ja siirtää perinnettä samalla myös eteenpäin. (Lisäksi on myös sellaisia perheitä, jotka saapuvat kirkkoon isonkin lapsilauman kanssa joka sunnuntai. Silloin toki yleensä käydään sellaisessa paikassa, jossa on pyhäkoulu lapsille samaan aikaan.)

Olet kyllä oikeassa, että joulukirkkoon voi mennä lasten kanssa. "Ongelma", jos tämän haluaa ongelmaksi mieltää, on se, että pariin tuollaiseen juttuun se takki sitten pienten lasten kanssa tyhjeneekin.  Aikuisellehan se on ihanan leppoisa päivä, että aamulla heräillään vasta kahdeksan-yhdeksän maissa, aamu nautiskellaan ja valmistellaan mielenkiintoisia ja huolella mietittyjä ruokia glögiä hörppien, käydään hautausmaalla ja kirkossa, ehkä jossain kahvittelemassa, sitten reippaillaan raittiissa ilmassa ja saunotaan pitkän kaavan mukaan, saunan jälkeen kuunnellaan joululauluja ja valmistellaan jouluateriaa, syödään rauhassa nautiskellen, laitetaan jälkkärikahvit, kello alkaa olla kahdeksan ja on aika avata lahjat, loppuilta luetaan kirjoja ja pelaillaan.

Kuolisin tylsyyteen tuollaisessa aikuisten joulussa. 

Vierailija kirjoitti:

Miten niin taaperon kanssa on niin kiire, ettei meinaa ehtiä istumaan edes hetkeksi?? Höpönlöpön. Oletko opettanut lapsesi niin, että lässyttäen kysyt häneltä, mitä tehdään ja miten, mitä syödään ja milloin? Vinkkiviitonen, lapselle voi, ja hänelle pitää opettaa käytöstapoja pienestä pitäen. Vanhemmat päättävät, lapsi voi päättää vain ihan pienistä, häntä itseään koskevista asioista. 

Oma pikkutaapero kiipesi kirjahyllyyn, kissanpuuhun ja ruokapöydille, jos ei joka ikinen sekunti vahtinut. Ei paljon opettamiset auttanut alle 2-vuotiaalle. Rauhoittui se sitten, mutta aika helvettiä oli 6kk-2v, kun lapsi lähti liikkeelle, oli todella ketterä eikä äly kehittynyt motoristen taitojen mukana. Olin ihan puhki, eikä tosiaan ehtinyt istua sekuntiakaan.

Rauhallisten lasten äidit saa lässyttää mitä tykkää. Menevien taaperoiden kanssa on todella rankkaa.

Ei siinä auta muuta kuin muuttaa asennetta  jouluun  lasten ollessa pieniä. Jotain jätettävä pois mutta jotain tulee tilalle.  

Kuulostat ihan mun vaimolta, AP.

Hän ei vaan osaa nauttia joulusta, kun joutuu tekemään itse jotain(minä ja lapset tehtiin iso osa jouluruuista ja siivoamisestakin). Ikävöi kai sitä lapsuuden joulua, kun ei tarvinnut tehdä mitään, mitä ei itse halunnut ja oli hiljaista, hänen kotonaan kovin ääni oli sisällä kellon tikitys, kun vaari ei sietänyt melua.Ei vaan ole joulufiilistä. Kun oltiin kahdestaan, osasi nauttia joulusta ja silloin, kun odotti toista lastamme ja eka oli reilu vuotias, kiltti ja rauhallinen pikkutyttö, joka ei pahemmin melunnut.

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä auta muuta kuin muuttaa asennetta  jouluun  lasten ollessa pieniä. Jotain jätettävä pois mutta jotain tulee tilalle.  

Joo. Pienten lasten kasvettua kymmenen vuotta elämään tulee huumeita ja väkivaltaa, rikollisuutta epämääräiset tyypit ja jatkuva huoli. 

Lainaukset eivät toimi, mutta sille joka sanoi, että lapseton/esikoista odottava ei halua kuulla kauhutarinoita synnytyksestä ja valvomisesta jne. Ei varmaan haluakaan. Myöskään väsynyt äiti ei halua täysin tietämättömän ja kokemattoman ihmisen vähättelyä ja viisastelua jostain asenteesta. Mistä se pätemisen tarve kumpuaa?

Alkoämmän ongelmia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä auta muuta kuin muuttaa asennetta  jouluun  lasten ollessa pieniä. Jotain jätettävä pois mutta jotain tulee tilalle.  

 

Joo. Pienten lasten kasvettua kymmenen vuotta elämään tulee huumeita ja väkivaltaa, rikollisuutta epämääräiset tyypit ja jatkuva huoli. 

Kymmenen vuotta sitten meidän pihapiirissä vilisi leikkiviä lapsia. Nyt pihapiirissä pyörii vi##ua hokevia ja tupakkaa polttavia ja mopoa päristeleviä nuorisorikollisia. Siinä kohtaa, kun lapsi lähtee kotoa kouluun, alkaa pilaantuminen.

Aikamoista häsäämistä on lapsettomankin joulu, kun sukulaiset ovat sitä lajia, jonka mielestä nimenomaan jouluna on PAKKO vierailla puolin tai toisin. Jollei joulu mene tien päällä, se kuluu keittiössä. Kummin päin vain, joulumieltä se tohotus ei nostata.

Onneksi lähisuvussa ei ole kuin yksi lapsi! Toisaalta, jos olisi enemmän, me lapsettomat voisimme helpommin jättäytyä pois yhteisestä joulunvietosta. 

Ehkä tulevan vuoden teemaksi voisi ottaa sen, että takoisi tiettyjen sukulaisten päihin, ettei ole mikään pakko tavata juuri jouluna, kun muulloinkin pystytään vierailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Alkoämmän ongelmia

Kertoo enemmän kommentoijan alkoholiongelmasta jos ainoa asia mitä luulee ap:n haluavan on viiniä, varsinkin kun ap mainitsi että sitä on juotu ennenkin vaan vähän ja lasten kanssakin vähän ja lähinnä kaipaa sitä entistä tunnelmaa ja rentoutta mikä on kadonnut. Jos vaan tarttuu alkoholiasiaan kaikesta tuosta luetellusta niin kertoo enemmän omasta ongelmasta asian suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Aikamoista häsäämistä on lapsettomankin joulu, kun sukulaiset ovat sitä lajia, jonka mielestä nimenomaan jouluna on PAKKO vierailla puolin tai toisin. Jollei joulu mene tien päällä, se kuluu keittiössä. Kummin päin vain, joulumieltä se tohotus ei nostata.

Onneksi lähisuvussa ei ole kuin yksi lapsi! Toisaalta, jos olisi enemmän, me lapsettomat voisimme helpommin jättäytyä pois yhteisestä joulunvietosta. 

Ehkä tulevan vuoden teemaksi voisi ottaa sen, että takoisi tiettyjen sukulaisten päihin, ettei ole mikään pakko tavata juuri jouluna, kun muulloinkin pystytään vierailemaan.

Sinun ongelmasi, jos et osaa vetää rajoja. Mikään pakko ei ole joulua viettää, jos ei edes niitä lapsia ole, joita varten se joulu pitää laittaa.

Jouluna ei kannata suostua lähtemään yhtään mihinkään eikä varsinkaan päästää kotiinsa yhtään ketään ulkopuolisia. Sillä tavalla joulusta tulee levollinen ja rauhallinen hetki vailla häivääkään stressistä.

Ihmisillä on tapana mennä liiallisuuksiin ja sitten he valittavat olevansa oravanpyörässä väsyneitä yrittäessään toteuttaa jotain illuusiota joulusta.. Jumalattomat vuoret safkaa, lahjoja useilla satasilla ellei tuhansilla jne. Ei yksinkertaisesti mitään järkeä.

Lasten ilo ja riemu jouluna oli itselle ihanaa kun he oli pieniä (nyt jo isoja teinejä) mutta tuo raskaus ja se suorittaminen on kyllä niin totta. Mulla oli 3 suht vilkasta pientä lasta siinä jaloissa niin ei sitä omaa rentoutumista tai lepoa vaan saanut siihen millään mahtumaan, samanlaista lastenhoitoa ja raatamista kun arkenakin. Onneksi ne lapset kuitenkin kasvaa niin palaa se oma rauhakin taas sitten ja teinitkin näköjään vielä joulusta nauttii.

Kyllä meillä se vaimo sen joulun stressaamalla pilaa, ei ne lapset.

Kaikista stressaavinta on vätyspuoliso, joka ei osallistu lasten peräänkatsomiseen, ruuanlaittoon eikä kodin siistinä pitämiseen. Ei käy ruoka-/lahjaostoksilla, ei huolehdi että toinen saa käydä joulusaunassa rauhassa, istuu/makaa omissa jutuissaan kiinni ja laittaa illalla itsellensä syötävää vetäytyen tietokoneen/pleikkarin eteen yöksi. Nukkuu pitkään ja jättää aamutoimet toisen huolehdittavaksi.

Oma arki ja juhla helpottui noin 100% kun laitoin miehen kiertoon. Teen kaiken itse (kuten ennenkin) mutta ilman valtavaa stressiä ja vtutusta. Huono puoliso ja srllaisen sietäminen vie enemmän energiaa kuin mikään lapsi.  

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä se vaimo sen joulun stressaamalla pilaa, ei ne lapset.

Taidat olla sellainen mies joka vaan olettaa että kaikki se joulun taikakin ilmestyy vaan tyhjästä lapselle. Kyllä se vaatii tekemistä ja se vasta stressaa ja vituttaakin jos ukko ei laita tikkua ristiin asian suhteen. Meillä ei ainakaan tapahtuisi mitään ajoissa ja muutenkaan ellei itse tekisi jotain. Kyllä se on yleensä ne äidit jotka sen joulun luo. 

Miehet helposti taantuu sellaiseksi ikuisiksi lapsiksi joita passataan ja jouluna odottaa aikuisena samaa, moni nainen kyllä itse uhriutuu ja sallii tämän. Sitten kun nainen esim joutuu pyytämään toista kertaa jo imuroimaan vähän kyllästyneenä niin se nainen on sitten se syyllinen kuka stressaa ja pilaa joulun. Nainen on yleensä myös se kuka muuttaa elämänsä lähes täysin lasten takia kun mies usein porskuttaa samaan malliin. Sitten ihmetellään kun toinen on väsynyt ja pahalla päällä.