Lasten saanti "pilasi" joulun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakota suorittamaan. Lasin viiniä voi juoda kun lapset nukkuu. Omassa asenteessa nyt vikaa.

Lasin viiniä voi juoda ihan siinä joulupöydässä lasten kanssa, ellei omaa alkoholiongelmaa. Silloin pitää olla kokonaan ilman.

Juuri näin. Ihme asenne monilla että jos on lapsia perheessä, niin pitäisi joku absolutisti muka olla? Toki se on tietenkin eri asia ja selvä juttu, että jos sen alkoholin kanssa oikein lotraa, niin silloin onkin hyvä pitää ne pullot siellä kaapissa.

Itse olen tullut siihen tulokseen että kaikki jotka vinkuvat tuota "ei saa lasten nähden juoda edes yhtä tippaa" typeryyttä, ovat muuten vain tosikoita tai sitten heille on valitettavasti siunaantuneet nämä lotraavat vanhemmat, kun on niin kielteinen asenne alkoholiin.

Minä ainakin sanoin että juodaan kyllä lasten kanssakin viiniä vähän eikä olla ryypätty jouluna ennen lapsiakaan. Joku vaan lukee sanan viini ja miettii heti ryyppäämistä että siinä se alkoholiongelma taitaa olla. Ap

Mun mielestä taas lasten synnyttyä vasta joulussa on ollut jotain mieltä. Lasten ilo on niin hauskaa seurattavaa. Toki välillä kolmen kanssa on raskasta, mutta nykyään ovat jo niin isoja, että pystyy itsekin rentoutumaan ja nauttimaan. Ja meillä on onneksi serkkuja, joiden kanssa leikit sujuu. Mä käyn sitten hiihtelemässä vapaa-ajalla metsässä ja nautin sen viinini kun lapset nukkuvat. Ja ei, en todellakaan ole mikään superihana äitiliini normiarjessa, mutta joulusta nautin lasten kanssa todella paljon.

Vierailija kirjoitti:

Tämä! Siis tässä on yksi syy, ettei lapsia synny. Kun pitäisi olla aina niin ihanaa ja kaikki just niinku minä haluan.

Jos mulla ois ollu onni saada lapsia niin siivoaisin heidän sotkujaan ilosta itkien. Pääasia että lapset sais joulun. Melkein toivon, että elämä vähän kopsauttas sua niin, että ymmärtäisit, mitä on onni. 

Provo kai tämä on, mutta ajatus on monilla tuo.

Niinhän sitä luulee, jos on lapseton, että lasten sotkuja siivoaisi mielellään. Mutta tosielämässä se alkaa ottamaan päähän, kun teet sitä niin monta vuotta ennenkuin lapsi alkaa ottamaan edes pientä vastuuta itse siivouksesta. Olen tänään taisteillut lapsen kanssa siivouksesta, monta tuntia, eikä lähdetty kivaan tapahtumaan ennenkuin hän itsekin laittoi tavaroita paikoilleen, eikä vaan odota palvelijaa paikalle. Olen tehnyt kaikki jouluruoat itse, mutta lapsi ei tykännyt niistä. Joulukuusta tykkäsi vähän repiä ja rämpyttää valoja kaukosäätimellä ja lahjoista ehti jo kysyä, milloin saa taas lisää. Itse en oikein näe sitä lapsen iloakaan hirveästi. Ehkä joskus pieninä hetkinä, kun häneltä ei vaadita mitään hän on tyytyväinen.

Ymmärrän kyllä, mitä ap tarkoittaa. Itselläni on 2-vuotias, ja aika erilaisiahan nämä pari edellistä joulua ovat edellisiin verrattuna olleet - vähemmän on saanut rentoutua ja enemmän joutunut stressaamaan. Yritämme kuitenkin parhaamme mukaan ottaa rennosti ja mennä samalla lapsen ehdoilla - tiedostan kyllä, että moni asia helpottaa hänen kasvaessaan. Rakastin joulua lapsena ja olen jouluihminen edelleen, joten olen onnellinen saadessani nyt vuorostani luoda ihania jouluja ja tärkeitä muistoja lapselleni. 

Joulu lapsen kanssa on parasta joulua.  Joulun ideaankin kuuluu sivumennen se pieni lapsi, jos uskaltaa uskonnollista viitekehystä edes mainita.

Itse en kirkkoon kuulu vaan joulun idea on pohjoismainen valon juhla eikä mikään Jeesus, mutta tärkeintä on lapsen ilo, tontut, joulupukki (tämä vuonna minä, kun ei veljeni päässyt), lahjat, jouluateria isovanhempien ja meidän perheemme kanssa.

Lahjoja tuli yksi jo aamulla, jossa riitti puuhaa, loput lahjat lapselle alkuillasta, joulupäivänä ja vielä yksi tapaninpäivänäkin salaperäisten tonttujen rapsahdusten myötä.

Joulu ei rasittanut, vaikka aattona hain kummatkin isovanhemmat autolla meille, katoin ja laitoin koko joulupöydän laajoine herkkuineen ja ruokineen, tiskasin käsin kaiken pois, myöhemmin keitin kahvit ja laitoin piparit (jotka olin lapseni kanssa leiponut), esitin pukkia, jaoin lahjat, vein vanhempani pois ja tulin kotiin nukuttamaan lasta. Päin vastoin, oli lapseni mukaisesti "paras joulu ikinä".

Hyvin ehti asioita tekemään. Edellisenä päivänä kävin lapsen kanssa eläinten hautausmaalla, kinkut yms hommasin viikonloppuna, paketoin lahjat edellisviikon lopulla, joulusiivousta tehtiin la-su, vähän maanantainakin.

Vaimoni sai pääosin levätä ja minä, MIES, tein aattona kaiken ylläolevan. Isot kirjaimet siksi, että niin usein täälläkin nalkutetaan, että "miehet" tai "kaikki miehet" eivät tee mitään kotona niin arkena kuin juhlanakaan. Minä ainakin teen, joten ei pidä yhtään yleistää.

Se tietysti auttaa kummasti, että alkoholi ei jouluun tai muihinkaan juhliin kuulu. Jos kännääminen on kaikkein tärkeintä ei lapsia pidä koskaan edes hankkia.

M48, alle eskari-ikäisen lapsen isä

Jos ei ne haarat pysy yhdessä niin eiköhän pitäisi sitä ehkäisyä käyttää. Ei pitäis sen mulkun perään olla.

Yleisessä keskustelussa valitetaan aika paljon, että lapset sekoittavat oman elämän ja parisuhteen, siksi lapsia ei haluta tai halutaan liian myöhään. Sain ensimmäisen lapsen nuorena 70-luvulla ja silloin ihan tietoisesti riitti yksi lapsi, koska haluttiin matkustaa ja nauttia elämästä. Lisäksi äitiysloma oli 3 kk. Me kuten moni muukin hankki toisen lapsen 5-10 vuoden kuluttua. Nuorina ne lapset kulkivat aika helposti mukana kaikissa jutuissa. Uskon, että jos on ehtinyt jo pitkään olla itsellinen, niin siinä tilanteessa lapset sekoittavat elämän rytmin ja vanhemmat uupuvat. Lisäksi jatkuva somettaminen vie kyllä rauhan perheissä!!

Pitäisi miettiä ennen kuin alkaa lapsia tekemään. Oma elämä paljolti loppuu siihen, ja jäljelle jäävä muuttuu totaalisesti. Sitten on vähintään 20 vuotta jumissa niiden kakaroiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Huh huh! Onneksi ei olla lisäännytty. Saadaan juoda ja syödä mitä ja milloin vaan. Eikä tarvitse tuhlata rahoja johonkin legopalikoihin!Nytkin rauhassa saunotaan ja vähän otetaan juomaa.👍

Ne parhaat valinnat 🎊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori, etten jaksa lukea koko ketjua, ehkä tämä on jo noussut esille. Itselleni lapset toivat joulun. Pääsin vihdoinkin viettämään sitä unelmieni joulua, jossa on ehjä perhe, isovanhempia, setiä ja tätejä koolla. On hautausmaakäyntiä ja joulukirkkoa. Joulusaunomista omassa saunassa jne. Kun lapset kasvoivat, karsin ohjelmasta. Mutta nyt vasta joulusta nautinkin, kun on lapsenlapsiakin. Mummola kukoistaa jouluna! 

No kiva sinulle, mutta eivät kaikki nauti samoista asioista. Me introvertimmät nautimme siitä rauhasta, eikä kaivata sitä jäätävää häsyämistä lasten kanssa.

Minä olen itsekin introvertti. Lapsenlapset ovat ehkä sitten tavallista rauhallisempaa sorttia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä! Siis tässä on yksi syy, ettei lapsia synny. Kun pitäisi olla aina niin ihanaa ja kaikki just niinku minä haluan.

Jos mulla ois ollu onni saada lapsia niin siivoaisin heidän sotkujaan ilosta itkien. Pääasia että lapset sais joulun. Melkein toivon, että elämä vähän kopsauttas sua niin, että ymmärtäisit, mitä on onni. 

Provo kai tämä on, mutta ajatus on monilla tuo.

Niinhän sitä luulee, jos on lapseton, että lasten sotkuja siivoaisi mielellään. Mutta tosielämässä se alkaa ottamaan päähän, kun teet sitä niin monta vuotta ennenkuin lapsi alkaa ottamaan edes pientä vastuuta itse siivouksesta. Olen tänään taisteillut lapsen kanssa siivouksesta, monta tuntia, eikä lähdetty kivaan tapahtumaan ennenkuin hän itsekin laittoi tavaroita paikoilleen, eikä vaan odota palvelijaa paikalle. Olen tehnyt kaikki jouluruoat itse, mutta lapsi ei tykännyt niis

Sinä ja miehesi olette vain huonoja kasvattajia jos lapsi ei osaa mistään olla kiitollinen. Ja miksi pitää siivota koko ajan? Potkaiset kersan kamat sen huoneeseen ja ovi kiinni. Hyvin harvat lapset tykkäävät jouluruuista, isompana oppivat arvostamaan. Nyt jo aikuinen tytär haluua laatikkojen reseptit kun on ehkä seuraavana jouluna miehensä kanssa ensimmäisen joulun eikä meidän kanssa.

Oletteko eronnut pari vai miksei toiselta onnistu ruokien laittaminen rauhassa? Löhöääkö toinen vain sohvalla ja lapset roikkuu kokin jaloissa?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua ap. Lapsen viihdyttämistä aamusta iltaan. Ei hetkeäkään aikaa tehdä mitään rauhassa, edes käydä saunassa kiireettömästi. Silti lapsi on rakas, mutta onhan lapsen kanssa touhua aamusta myöhään iltaan, varsinkin kun yksi lapsi eikä sisaruksia viihdyttämässä.

  Kas kun aikanaan huomannut tuollaista, kun lapset olivat pieniä. Hommat tuli tehtyä ja saunassa tuli käytyä 

            Ei kai ne lapset koko ajan sylissä                 roiku? 

Jos et ole ollut vanhempi tässä ajassa et voi ymmärtääkään. Oli vanhemmuus ysärillä vähän erilaista. 

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tästä tulee vittuilua, mutta antaa tulla jos se helpottaa omaa pahaa oloa :) Jostain syystä joillekin ei sovi se että joku perheellinen sanoo että harmittaa kun elämä on muuttunut lasten takia vaan pitäisi vaan olla aina hiljaa ja tyytyväinen. Kyllähän lasten saanti muuttaa elämää eikä ne kaikki asiat ole aina pelkästään positiivisia vaan ne huonot puoletkin pitää voida sanoa ääneen. Kuten esim. se että loma ei ole enää lomaa. Ne kenellä pieniä lapsia niin ymmärtää kyllä. Ei se tarkoita silti että vaihtaisi sen pois, en kinä palaisi entiseen. Mutta pitää se voida sanoa ääneen että joskus haikailee sitä vapauttaankin :) 

Suurin osa ihmisistä nyt on perheellisiä, ainakin minun ikäluokassani (+40) 

Enemmän ihmetyttää ihmiset, joilla milloin mikäkin menee PILALLE milloin lasten, milloin jonkin muun syyn vuoksi. 

Elämäån kuuluu muutos ja liike, se että jotain poistuu ja jotain tulee tilalle, ei tarkoita, että jokin asia on pilalla. Jotenkin kamalan lapsellinen ajattelutapa.

Mutta Provo kirjoituksesi olikin 

Vierailija kirjoitti:

Tuo nyt on vaan sitä normaalia elämää, iskikö totuus lujaa?

Silloin ku mä olin lapsi niin ei ois tullu kuuloonkaan et äiti ja isä ois miettiny ekana omia joulusaunoja ja -kirkkoja yms. Siis eikö nykyvanhemmat muista omia lapsuusjoulujaan? Ne oli lasten juhlia! 

Ehkä tosiaan ihan hyvä ettei nuoret tee lapsia, jos yltäkylläisyyden keskellä ottaa noin koville kun on vähän sotkua ja villejä lapsia. 

Nyky vanhemmat vaikuttavat olevan pohjattomaan itsekkäitä, AP.n tapaan. Todella omituinen ajatusmaailma. 

Kyllä ne rauhalliset joulut sieltä palaavat. Lapset kasvavat. Koko elämä ei ole perhe-elämää, se on vaihe. N45, lapsi 23

Meillä oli tänä vuonna ensimmäinen sellainen joulu, että lapsi on iso. Ei oikein osannut toivoa mitään, ei odottanut lahjoja juurikaan. Olisi halunnut olla vaan puhelimella. Väkisin saatiin sitten tekemään yhdessä meidän kanssa ja sitten onneksi tykkäsikin.

Tuli ikävä niitä pikkulapsiajan jouluja, vaikka kieltämättä ne on juuri noin kauheita kuin ap kuvailee. Ja kyllä minunkin ajatukset eksyi välillä siihen, että kun saataisiin taas olla miehen kanssa joulu kahdestaan. Mutta luultavasti sitten, kun ollaan kahdestaan, kaivataan näitä jouluja, kun teini jurottaa nurkassa, kun ruutuaika on laitettu kokonaan pois päältä päiväksi. Huoh. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä! Siis tässä on yksi syy, ettei lapsia synny. Kun pitäisi olla aina niin ihanaa ja kaikki just niinku minä haluan.

Jos mulla ois ollu onni saada lapsia niin siivoaisin heidän sotkujaan ilosta itkien. Pääasia että lapset sais joulun. Melkein toivon, että elämä vähän kopsauttas sua niin, että ymmärtäisit, mitä on onni. 

Provo kai tämä on, mutta ajatus on monilla tuo.

No, kun sulla ei sitä kokemusta omista lapsista ole, niin on vähän turha jeesustella, kuinka ihan ilosta itkien heräisi 10 kertaa yössä eikä ikinä haluaisi hetkeäkään rauhaa ja hiljaisuutta. Tiedoksi nyt vaan, että on ihan inhimillistä, että lapsiperhe-elämä välillä rasittaa.

Oma lähisukulaiseni odottaa pitkän lapsettomuuden jälkeen esikoistaan ja kommentit ovat juuri tuota. Puhuin omasta äitiyteen l

Ei kukaan esikoistaan odottava halua kuulla kauhutarinoita synnytyksestä tai yövalvomisista. Miksi haluat pilata jutuillasi toisen ilon ja onnen odotuksesta? Siihen esikoisen odotukseen nyt vaan kuuluu se tietämättömyys, anna hänen nauttia siitä. 

Kaikki eivät edes kärsi yövalvomisista tai vauva nukkuu hyvin. Ei sinun kokemukseksi ole absoluuttinen totuus. 

Kunnioita siis muita, ja pidä kokemukseksi omana tietojasi, jos niitä ei erikseen kysytä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvasin että tästä tulee vittuilua, mutta antaa tulla jos se helpottaa omaa pahaa oloa :) Jostain syystä joillekin ei sovi se että joku perheellinen sanoo että harmittaa kun elämä on muuttunut lasten takia vaan pitäisi vaan olla aina hiljaa ja tyytyväinen. Kyllähän lasten saanti muuttaa elämää eikä ne kaikki asiat ole aina pelkästään positiivisia vaan ne huonot puoletkin pitää voida sanoa ääneen. Kuten esim. se että loma ei ole enää lomaa. Ne kenellä pieniä lapsia niin ymmärtää kyllä. Ei se tarkoita silti että vaihtaisi sen pois, en kinä palaisi entiseen. Mutta pitää se voida sanoa ääneen että joskus haikailee sitä vapauttaankin :) 

Suurin osa ihmisistä nyt on perheellisiä, ainakin minun ikäluokassani (+40) 

Enemmän ihmetyttää ihmiset, joilla milloin mikäkin menee PILALLE milloin lasten, milloin jonkin muun syyn vuoksi. 

Eläm

Tuo pilalla olikin lainausmerkeissä. Olisin voinut kirjoittaa vaan tylsästi että muutti joulun mutta kuten sanoin niin ehkä tarkoituksella provosoin keskustelua. Ja tiesin kyllä että joulu tietysti muuttuu kun lapset tulee, ei se mikään yllätys ollut. Mutta niin se vaan on että se entinen joulu on mennyttä ja ns.pilalla, sitä ei saa enää takaisin. Hyvin voi sanoa ääneen että nyt on rankkaa jonkun aikaa ja tietynlaista tunnelmaa ei saa enää aikaan. Silti sanoin myös että on ihanaa katsoa lapsen iloa ja että nyt pitää vaan saada tästä uudenlainen joulu. Se on ehkä sellainen ns aikuistumiskriisi ollut itsellä kun on joutunut luopumaan siitä vanhasta ja tutusta ja sen sijaan että itse on se lapsenmielinen jouluttaja, tekeekin nyt joulun muille sen sijaan. Kyllähän siitä varmasti vielä ehtii nauttia itsekin kun tilanne rauhoittuu. ap