Kultainen 60-luku viikko 9

ja muista levätä ja ottaa rennosti. Haava paranee parissa viikossa jo ihan kohtuulliseen kuntoon, mutta pitkäänhän maha on kuin raastinrauta.



Pietu, mä en ikinä käy ostoksilla, niin ei tule ongelmia kauppojen ja tavaroiden paljouden kanssa :)



Senniina, vähän meinasin minäkin jo huolestua, hyvä, että kaikki on kunnossa.



Isotikru, tervetuloa lomalta takaisin.

.. ajattelin jo, että uusi viikko olisi tuonut uutta järkee mutta so not (a la Nykänen).



Pinkerton: älä hitsiläinen sano, että niitä susia on täällä länsirannikolla??!! Asutko siis Turun ympäristökunnassa?? (Senniinan hieno lista ei ole nyt tässä pinossa, joten tämä lahopää voi tarkistaa). Kääk, mä luulin että niitä on vaan " susirajalla" eli itäsuomessa, mutta ovat tainneet sitten levitä ympäri maan. Ruuan perässä nekin kait kulkee, samoin kuin karhut.



Pietu: ollaan yhtä hoomoilasena sitten molemmat.. näiden *piip* kanssa :0. Mä taidan alkaa tehdä maailmaennätystä oireiden hakemisessa, koska tänään jo tuntui että mahassa vihloo (ja oviksesta on 2 päivää!!!!). Eilen ei tullut enää edes haamua tikkuun, joten toinen oviskaan ei voi olla kyseessä. (Mä lupasin etten enää paasaa tästä oviksesta, mutta minkäs teet kun kroppa ei toimi kuten pitäisi.)



Ai että mulla on hyvä mieli Tetistä (jakautui hienosti) ja Senniinasta (ettei ole onneksi vielä jakautunut). Kyllä teistä naiset kaikista kantaa niin huolta kuin jakaa ilonkin :)))



Nyt tarkistaan onko pikkupotilas nukahtanut. Niin piti minunkin mennä korvalleni, mutta kas kummaa... mistäs sitä mamma itsensä löysi ;)



ANI

Ihana uutinen viikon alkuun.



vm69

kun viestitkin karkaa.....



ANI, jep, jep ;) täällähän minä

En tiedä, pitäisikö antaa kunniamerkki vai korvapuusti sille, joka on tämmöisen kapineen nimeltään tietokone keksinyt..



Pinkerton: KIVA, kun olet pitämässä lännenlippua korkeella mun kanssa :) Luulin jo, että ihan yksikseni näillä linjoilla jorisen ;)



Ja mä tiedän, että moni teistä toivottaa mut tän jälkeen sinne metsään susien syötäväksi, mutta pakko vielä kirjoittaa... no eipä tietty muusta kuin oilioviksesta, ANTEEKSI!! Jos ei muita, niin Pietua saattaa kiinnostaa *vilkuttaa*.

Manasin nimittäin tuossa aiemmin tänään, että kostea olo on ja mahassa nippailee. Noh, tikutin äsken sitten vielä ja yllätys oli suuri: TASAVAHVAT VIIVAT!! Eilen illalla ei ollut enää edes haamua. Viimesin tasavahva oli lauantai aamulla. Jo on kroppa outo, ei voi muuta sanoa. Taitaa olla vaihdevuodet tulossa. Mutta, mies hommiin illalla.. ei tässä muu auta. Toivottavasti tuo pikkuneiti on unten mailla (eikä kovin kuumeinen) jo silloin. Lapsen sairaus pistää ajatukset väkisinkin muualle kuin pelilaudalle. ELi Pietuseni, tikutappa sinäkin, kerroithan sinäkin kosteista keleistä ;)) Että tämmönen tapaus tällä kertaa. Kolmatta ovista en kiitos kyllä sitten enää halua tässä kierrossa. Jos olisin nytkin tikuttanut vain kerran päivässä (aamupäivällä), kuten edellisissä kierroissa, niin ohi olisi ainakin tämä toinen mennyt. Ja te kultaiset olisitten välttyneet mun räpätyksiltä :)



KYllä mä vielä tulen takaisin.. valitettavasti :)

ANI

Ja mukavaa elamanalkua pikkumiehen kera! Olitko sitten itse tosivarma tytosta eli ei katsotu ultralla etukateen (virhetta meinaan?)



Ja noista susista! Muori tuossa jokunen paiva sitten sanoikin jonkun suden raadelleen vasikan tuossa n. 20 kilsaa Turusta! Ja kun ihmettelin samaa juttua, etta luulin niiden pyorivan vaan itarajalla, sanoi etta AINA siina M-pitajan metsassa on ollu susia, tosin syvemmalla eivatka ihmisten ilmoille tule! Muori kun on asunut siella yli kolmekymmnta vuotta sitten, siita tieto. Eli toivotaan etta hatistelisivat ne nyt kauemmas, ettei tarviis lasten peraan pelata!



Oma napa voi hyvin, kasvaa niin etta rutisee vatsanahka (kun muutenkin olis niin tarpeeks noita arpia ennestaan) mutten valita!

Voikaa hyvin

- levinia ja hope rv 11+2 -

Ihania uutisia! Oikein paljon ja lämpimiä onnitteluja Tetille, ja tietysti tuoreelle iskälle ja vauvelille tervetuloa maailmaan!



Pikaisesti vain onnittelen, itse olen ollut yrjötaudissa loppuviikon joten tässä menee taas kertyneitä töitä purkaessa alkuviikko mukavasti. Hyvin jaksellaan ja rv 25 tässä lähti juuri käyntiin.

<3-onnittelut pienestä poikavauvasta!

Perästä tullaan!!!



-valdevina-

Oikein paljon onnea Teti, vauva ja isukki! Oli ihana lukea viestisi ja ennen kaikkea, onneksi lopputulos oli hieno.

Pah tuota sektiota ei kande harmitella. Itsellä takana yksi hätäsektio, yksi suunnittelematon sektio ja sitten viimeisin olikin suunniteltu. Eli melkein voi sanoa että koko repertuaari sitä lajia on koettu. Ja ihanat rakkaat lapset selvisivät sen ansiosta kaikki ;)



Voi Emmi sinua kun joudut Kelan kanssa vääntämään ihan tosissaan. Ja vielä tuossa tilassa kun muutenkin on hormoonit herkässä. Vai että matsia vielä ukonkin kanssa. Ei varmaan tartte matalasta verenpaineesta huolehtia...



Saan sitten taas Pietusta ja Anista piinailukaverit! Taidetaan aika samoissa mennä. Mulla ei vaan mitenkään muuten erikoista tässä ole, kuin että flunssaoireiden kanssa tässä taidan enemmän kärvistellä.

Onpa kummalliset oireet Anilla, että tuplaten ovisplussia. Toivottavasti pääset hyödyntämään ne kuitenkin.

Minä niin limoista tiedä, rinnat alkaa taas olla arat, mutta kuten olen jo useamman kierron aikana todennut, se nyt ei vielä merkkaa mitään. Voi että kun saatais nyt niitä plussia ja oikein kunnolla!

Nyt on kyllä mentävä huilaamaan, sen verran olo on heikko, saas nähdä nouseeko kuume...



-minea-

Ani,mulla ei ole enää tikkuja jäljellä enkä muistanut kotimatkalla ostaa,siis ovistikkuja. Mulla on 6.päivä oviksen jälkeen joten ihme jos vasta nyt kp 26 olisi ovis taas. Toisaalta onhan noita juttuja ollut kahdesta oviksesta. Mutta voisiko sulla olla kierto niin pitkällä että tikut näyttäisi mahdollisen raskauden? Tänäänkin mulla on limat olleet tosi runsaat. Mietin tuossa jo että olisiko hiivaa,mutta kun ei ole kutinaa. Huuli pyöreänä ollaan... Alamahaa vähän nippaa silloin tällöin mutta heikemmin kuin oviksen aikaan joten olisiko kuitenkin ovis vasta nyt,sitten taas mitä oli viime viikon viivat??? Ei auta kuin viritellä peli-illat kehiin. Toisaalta pinempi neiti meni juuri sänkyyn kun valitteli päänsärkyä. Pahoin pelkään että ensi yö voi mennä muissa merkeissä kuin pelatessa kolopalloa...on meinaa ykätautia täällä liikkeellä.

Paranemista sonjaemmalle,ykätauti on noista kiertävistä taudeista melkein epämielyttävin. Huikeasti sullakin jo viikkoja ja mikä parasta että voit hyvin.

Kuinkas vm:n piina etenee,eikös oltu aika lähellä toisiamme?

Minean kanssa mennään myös lähellä toisiamme. Kiva kun piinaillaan yhdessä. Jos viime viikkoinen oli mulla ovis niin minun piinapäivät osuu hiihtolomaviikolle ja silloin en ole koneen ääressä. No jos uutiset olisivat hyviä niin varmaan jostain netiyhteyden kävisin etsimässä...no ne on jossitteluja mutta pitäähän ihmisellä haaveita olla...

Sori kamut,on taas se aika kierrosta jolloin omanapa on niin pinnassa. Onnekseni on muutamalla muullakin;).

Nyt iltalenkille...

-pietu-

Hieno juttu, että kaikki päättyi onnellisesti hurjien juonenkäänteiden jälkeen.



Nukutettiinko sinut vai leikattiinko puudutuksessa? Itse pelkäsin esikoista odottaessa, että joutuisin jostain syystä leikattavaksi. Pyörryn pelkästä ajatuksesta, että joutuisin mistä tahansa syystä leikkauspöydälle vain puudutuksessa, että joku leikkelee minua tunnen sen, että kaivellaan vaikka ei koskisikaan. Miehen nilkkaa ja polvea on operoitu puudutuksessa, ja niitä juttuja kuunnellessa kouristaa kaikkia niveliä ja hermoja.



Täällä ollaan edelleen toiveikkaita. Täti ei ole vielä ainakaan tullut. Kierto voi olla nyt ihan mitä tahansa, kun ei ole rengasta. Mutta toivo elää. Tänään meinasin töissä pyörtyä kun oli niin kiire, etten päässyt ajoissa ruokkikselle. Illalla kotiin tullessa sama juttu, piti syödä ennen kuin tein yhtään mitään muuta. Tämä ei ole normaalia. Uskallaan siis edelleen elätellä toivonliekkiä.

Kärsiikö kysyä, mistä päin maata te olette? Minä olen täältä Itä-Suomesta ja mietin vaan tuota teidän susikeskustelua. Tämän kaupungin alueella on myös ollut susia ja pari kaadettukin. Meillä on talo vähän metsän keskellä ja olen monesti miettinyt tuota susiasiaa ja kuinka huolissaan pitäisi olla. Kettu on kerran muutama vuosi sitten pyörähtänyt pihalla ja hirviä on ollut ihan vieressä. Jänikset loikkii pitkin pihaa ihan ympärivuotisesti ja -vuorokautisesti. Että luonnon keskellä eletään...

Kävin jo aamulla lukemassa juttuja mutta kun täällä oli kaikki kotosalla niin en viitsinyt kamalasti koneella notkua.

Mulla oli tänään vielä vapaata, mies ja esikoinen ja sairastivat

lämpöilyä ja kurkkukipua, kakkonen lievän aivotärähdyksen takia tänään kotona ( eilen laski ufolla päin puuta takaraivo edellä !!) ja puoli yötä istuttiin päivystyksessä ihan vaan varmuuden vuoksi, mutta onneksi pelkällä säikähdyksellä selvittiin !!

En jaksanut aamulla lähteä viemään kuopuksia eskariin joten jäivätpäs hekin sitten kotiin tänään .



Päivä meni ihan tätä arkea pyöritellessä ja kävinpäs viikon ruuat kaupasta hakemassa ja pikalainat kirjastoon palauttamassa ja ai niin kolmannen kerran vein esikon puhelimen giganttiin takuuhuoltoon kun edelleen siinä on samat viat !!



Tetille vielä oikein paljon onnea ja usko pois sektiohaavakin paranee ja vaaville tulee vuorokausirytmi !!

Muistan aina kuinka kauan sitten yhden normaalin synnytyksen läpikäyneenä möläytin naapurin rouvalle joka sai esikoisensa sektiolla päässeen sitten helpolla !!

No tulihan se aika kun sain vastata sanomisistani ja nyt kaksi " normaali" alatiesynnytystä ja yhden suunnitellun sektion läpikäyneenä sanon omasta kokemuksesta että kyllä se vaan niin on että helpolla pääsee jos vaan kykenee normaalisti synnyttämään alakautta. Se kipu ja tuska on niin hetkellistä ( ei kyllä sillä hetkellä siltä tunnu kun niissä tuskisa kärvistelee) mutta sektiossa se jatkuu vielä sen käärön syliin saamisen jälkeen kauankin...

Mulla se haava kipuili reilusti miltein vuoden tyttöjen syntymän jälkeen ja osaltaan kyllä johtui siitä haavainfektiostakin mutta nyt syksyllähän mulla oli tässä tuulimunaraskaudessa koko sen ajan minkä se kesti niin kipua juuri tuossa sektioarven kohdalla !!! ja lääkärit vaan ihmetteli ja päivitteli ettei voi olla mutta per..e olipahan vaan eikä sen jälkeen taas siinä ole mitään tuntemuksia / kipuja ole ollut!!



Joo kukas olikaan kysynyt että mitkä on mun kpt , tänään kp11 / viime kierto 28 ja pelaileminen pitänee aloittaa , tosin mitään sen kummempaa stressiä en viitsi asiasta ottaa kun nyt tässä on tämä painonvartijat projekti joka luojan kiitos pitää mut selväjärkisenä..tarkotan siis sitä etten ihan jokapäivä laske ja mieti joka nippasua !!

Yhtään clomia tai teroakaan en ole tälle kierrolle ajatellut ottaa , kun ajattelin niin välttää sen ýkssarvisen meille kyläilemään tulon mutta voipihan se olla että se tulee kun on tullakseen ilman noita houkutustroppejakin !!



Nyt ripustamaan pyykkejä mutta palaan huomenna paremmalla ajalla...



Isotikru

Elsamarja: Kiva kiva kun tätsy on älynnyt pysyä pois :) Oireesi (heikottaminen) kuulostaa lupaavalta :) Mites on, jäikö hornetit viikonloppuna lautaselle? ;) Pidän sulle kovasti peukkuja!!! Me asutaan Pinkertonin kanssa (sorppa kun vastaan sun puolesta) täällä länsipuolella, elikkäs Suamen Turuun ympäristössä. MÄ varmaan hyppäsin kilometrin ylöspäin, jos suden pihalla näkisin. KÄÄK!!



Pietu: Mullehan tuli ne tasavahvat viivat lauantaina aamupäivällä. Muttakun perjantaina aamup. näytti jo lähes tasavahvalta, niin olin tosi yllättynyt kun perjantai-iltana ei ollut edes haamua. Ajattelinkin, jos tikussa oli joku vika, ja että viivat todellisuudessa olisikin olleet vahvat jo silloin pe iltana. Kuiteskin oviksesta on sen verran lyhyt aika, etten usko eilisen ovisplussan tarkoittavan raskautta. (Vaikka olisihan se ihana asia, jos niin olisi.)



Isotikru: Onneksi lapsenne pääsi säikähdyksellä puuhun laskemisessa!! Päähän osuneet iskut pelästyttävät aina, vaikka olisivat lieviäkin. Meilläkin ollaan flunssan kourissa. Itse olen jo parantumassa yskästäni, mutta neiti (kohta 2 vee) on niin nuhainen, yskäinen ja kuumeinen, ettei ole ikinä vielä ollut noin kipeä. Kamalia pöpöjä on nyt liikeellä. Paranemista teille ja tärppionnea!!!



No eipä mun suunnitellusta pelistä eilen sitten mitään tullut. Houkuttelin miestä mukaan, mutta hällä oli tärskyt jo nukkumatin kanssa :(( Eli eilinen oili meni sitten ihan metsään. Heräsin aamuyöllä aivan valtavaan vatsakramppiin (alamahassa). Oli pakko nousta ylös ja kävellä hetki. En tajua mikä se oli, mutta pirusti sattui. Eilen nippaili kyllä muutenkin mahaa, joten taisi se ovis vasta eilen sitten olla. Lauantaisen ovisplussan aikoihin ei ollut mahassa minkäänlaista nippailua. Noh, perjantainen peli-ilta taisi olla liian aikaisin jos ajatellaan eilistä. ELi se sitten tästä kierrosta.. HÖH!!



Nyt pitää mennä niistään neidin nenä... tuhisee siihen malliin.



ANI

kovasti paljon onnea tetille ja koko perheelle! siellä onkin nyt elämä ihan uudella mallilla, ihania uutisia!



täällä siis jälleen tasasen harvakseltaan kurkittaan tännekin. oikein lämmitti kun viimeksikin jaksoitte muistaa, vaikka tuntuu että tulen satunnaisesti vaan ja aina vaan samoilla valitusuutisilla...

jotain pientä pelinavaustakin saatiin sitten aikaseksi, kannustukset ilmeisesti auttoi, ettei tarvitse ihan itseään neitsyt mariaksi kuvitella jos meinaa jotain piinailunpoikasta. jos tämän viikon pääsee loppuun ilman tätiä, niin katsotaan sitten.... kieltäydyn laskemasta tarkkoja päiviä kalenterista (mitä lie taikauskoa, ihan kun se siihen auttais?). ketäs muita täällä oli piinailujonossa, pietu, ani, minea ja muita?



meillä sisko perheineen kylässä viikonloppuna ja nyt on kaikki vatsataudissa, eli täällä sitten katsotaan iskeekö vaiko eikö. sonjaemmako se jo toipuilemaan päin siitä taudista, ja taisi noita pikkupotilaita olla enemmänkin. ja emmi tuskailee kelan kanssa, tsemppiä.



tänään muuten kaupungin (hki) raskaana olevat naiset kaikki samaan aikaan ja samassa paikassa lounaalla kun minä... ennettä vai kohtalon ivaa....

täytyy taas töitä painaa.

hehkeätä helmikuun loppua kaikille!

Trattis,ihana kuulla sinusta. Ja piinailu osuu lähes samoihin,minulla pitäisi kohtalon hetki olla ensi viikon keskiviikon tietämissä. Hassua itse olin Helsingissä viikonvaihteessa teatterissa ja itse ajattelin että sinne oli varmasti kaikki sen alueen odottavat äidit kerääntyneet esitystä katsomaan. Tuntui että joka toisella oli pyöreä maha. Minäkin mietin ihan samaa,liekö kohtalon ivaa vai sitten ennettä.... Mutta tosi ihana kun olet mukana turinoimassa.

Isotikrun perheessä ollut onni myötä. Kuulosti niin hurjalle tuo puuhun ajo.

Älä ani vielä huoli,jostakin syystä viikonloppuna ne tasavahvat viivat tulivat. Entäs jos sulla on ovulointi molemmilta puolin?

Nyt tuli lyhyet kommentit,pitää mennä 60-vuotis kahveille. Työkaveri täyttää pyöreitä ja kermakakkua tiedossa.

-pietu-

Minä niin kovasti halusin pitää sitä palstataukoa, tai ainakin harventaa täällä käyntejä... Ja nyt vaan on ollut niin kiire töissä, ettei ole voinut täällä poiketa edes lukemassa.



Nytkin kiirettä, iltaisin kotihommat painaa päälle. Pietu taisi kysellä minun piinailujani... Nyt mennään vasta ajassa ennen ovista, se on varmaankin loppuviikolla. Joten punaviiniä kittaan sitten ensiviikosta alkaen.



Vaikea viikko menossa, vuosi sitten koin ekan keskenmenon... tai siis vedet meni tänä päivänä viime vuonna. Ja pikkuinen syntyi sitten 3.3.



vm69

Haleja vm sulle. Sitä surun määrää ei toinen tiedä. Itsekkin olen tällä viikolla miettinyt kuinka onnellisena viime vuonna aloitteli hiihtolomaa vauvan alku masussa. Ja toinen laskettuaika lähestyy huhtikuussa hurjaa vauhtia... Kyllä tämä mielen matalaksi vetää. Sori kun muistuttelin piina-ajasta,muistelin vain että oisit jo oviksen ohittanut. Peukkuja sulle tulevaan.

Omaan napaan ei uutta,alamahaa nippaa ajoittain niinkuin aina muulonkin viikko oviksen jälkeen. Olo on epätoivoisen toivovaa, voisiko se muuta ollakkaan vaikka kuinka yrittää olla piinailematta...

Nyt katsomaan naisten hiihtoja.

-pietu-

Voimia vuoden takaisen menetyksen kestämiseen. Km:a en ole kokenut, mutta voin kuvitella menetyksesi olleen sydäntä raastavaa, osa siitä vietiin pois. Valtavasti haleja!! Toivotan myös uskoa tulevaan :)



ANI

..Vm sinulle! Ja jaksamista surullisten muistojen kanssa.. Uutta kevättä ja uutta toivoa kohti ollaan onneksi matkalla -me kaikki!



walo