Onko teistä ikävä tunnustaa, että valitsitte väärän puolison
Minulle se on vaikeaa myöntää. Olisi pitänyt ottaa vakavammin kaikki varoitusmerkit. Nyt on elämä vähän hankalaa vielä vuosikausia, kun lapsenkin menin sen kanssa tekemään.
Kommentit (73)
Palstaa jos uskoo, niin nainen tekee aina oikean valinnan. Se "väärä" mies vaan pelasi naisen siihen kymmeniä vuosia kestävään liittoon ja lapsien hankintaan.
Kyllä on. Oikein harmittaa, kun miettii miten niin paljon parempi eräs ystävämies olisi.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän on alkanut risomaan nuoruuden sinisilmäisyys ja aiheeton optimismi. Silloin kun olisi vielä ollut järkeä erota, ei muka voinut, koska lapset, ja yrityksenikin olisi mennyt lihoiksi.
Ei ole puolisoa, mutta se on vain tosiasia, että sain lapsen aivan väärän tyypin siemenistä :D
Kyllä se valinta oli ihan oikea ja samalta tuntuu vielä 30 vuoden jälkeenkin.
Ei ole vaikeaa. Nuorena oli hankalaa, kun oli vaikea saada toista asuntoa. Nyt ei ota samaa asuntoa kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole puolisoa, mutta se on vain tosiasia, että sain lapsen aivan väärän tyypin siemenistä :D
Mamubatjah!
Eipä oikeastaan
Oli niillä kaikilla hyvätkin puolensa.
Nyt sitte jo vähän krantumpi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole puolisoa, mutta se on vain tosiasia, että sain lapsen aivan väärän tyypin siemenistä :D
Mamubatjah!
Häh?
Ei sinänsä. En oikeastaan edes usko, että avioliitto voi olla onnisunut - jompi kumpi osapuoli tai molemmat joutuvat luopumaan merkittävästä osasta biologiaansa. Miehet ovat apinasiitäjiä ja haluavat vaan siittää, nainen taas mielllään välttelee siitetyksi tulemista parhaan kykynsä mukaan. Avioliitossa ei siis tästä lähtökohdasta ole yhtäkään voittajaa. Parhaimmillaan lisääntyminen tapahtuu kuten luonnossa: naaras siitetään ja naaras kasvattaa poikasen luonnollisin menetelmin ilman siittävän koiraan osallisuutta
Valinta vaikutti aikoinaan ihan oikealta, mutta ihmiset muuttuu ajan myötä. Ei aina parempaan suuntaan.
Valitsin oikean miehen parisuhteeseen koska en saanut suurta rakkauttani. 30v yhdessä
Mukavasta solakasta nuoresta naisesta tuli läski keski-ikäinen nalkuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitaiset ajatukset. Mies oli täysin väärä ja erosimme 20 vuoden jälkeen. Lapset on kuitenkin huiput, joten ehkä oli tarkoitettu, että hänen kanssa sain lapset. Missään tekemisissä en ole exän kanssa halunnut olla eron jälkeen.
Tämä on minunkin ajatukseni. Helppo sanoa, että ex oli huono valunta, mutta mulla on ihanat lapset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole puolisoa, mutta se on vain tosiasia, että sain lapsen aivan väärän tyypin siemenistä :D
Mamubatjah!
Häh?
Varmaan taas niitä jälkijättöisiä jotka luulee, ettei suomalaisett raiskaaa tai tee muutakaan pahaa, vaan ne on aina niitä kaikista muista maista olevia kuin pienestä Suomesta, joka maailman ainoana maana sisältää vain puhtoista kantaväestöäää joka ei tee pahaa. :D
He eivät halua nähdä sellaisia asioita kuin tässä maassa isättöminä kasvavat blondit sinisilmäiset lapset, joiden isät eivät edes ole mitään ihmeen jännniksiä vaan ns. tavallisia veronmaksajia.
He tykkäävät elää omissa harhoissaan? Suojelevat psyykettään? Ehkä se murensi heti jos hylkäisi v i han ja katsoisi totuutta?
Kyllä, tein väärän valinnan. Tietysti alkuvaiheessa ei voinut tietää, millaiseksi mies muuttuu, eikä sitäkään, että hän lopulta joisi itsensä hautaan. Lapset kuitenkin mahtavia ja fiksuja tyyppejä, joten täysin pieleen ei mennyt. Nyt olen ollut jo 15 vuotta yksin ja olen niin traumatisoitunut, etten loppuikänäni tule haluamaan parisuhdetta.
Ei siinä tunnustamisessa mitään, mutta harmittaa, millaista elämästä tuli. Varsinkin lapsille.
Ristiriitaiset ajatukset. Mies oli täysin väärä ja erosimme 20 vuoden jälkeen. Lapset on kuitenkin huiput, joten ehkä oli tarkoitettu, että hänen kanssa sain lapset. Missään tekemisissä en ole exän kanssa halunnut olla eron jälkeen.