Joulunvietto yksin
Kaikille joulunaika ei tarkoita ruuasta notkuvia pöytiä ja perheen kokoontumisia hyvällä hengellä. Aikuisena lapsettomana vietän joulun pyhät usein yksin. Lähipiiri viettää aikaa omien perheiden kanssa. Vanhemmat jo edesmenneitä. Mitä tekisi jouluna?
Kommentit (412)
Eikö sinulla ole älypuhelinta tai muuta laitetta, jolla voisit katsoa telkkua?
Mikäs tässä yksin viettäen. Koti siivottu. On koristeet ja kynttilät. Musiikkia radiosta. Viiniä ja herkkuja aatoksi. Ulkoilua, lukemista, nettileffoja, takkatulta. Rauhaa ja hiljaisuutta.
Puoliso kuoli, ystävä ja läheiset muuttivat muualle. Sen takia olen itse yli kymmenen vuotta yksin viettänyt jouluni.
Lohduttaudun sillä, että kun muutan muualle, tapahtuu muutos muissakin asioissa. Nyt siis vain odotan sitä hetkeä, että pääsen itse muuttamaan ja löydän elämääni uusia ihmisiä. Koska eihän tällainen elämä ole mistään kotoisin, jossa ei ole ystäviä ja läheisiä ympärillä elämää jakamassa. Olen turhaan semmosia etsinyt niistä piireistä, missä käyn. Ei ole löytynyt. Jossain tekemisissä olen ollut noiden pois muuttaneiden kanssa, joka jotain lohtua tietysti antaa sekin, mutta ei tarpeeksi.
Minä menen Hkiin hotelliin aattona. Varaan huoneeseen herkkuja, katselen rauhassa TV:stä joululeffoja, lueskelen, ja aamulla hotellin tarjoomuksia maistelemaan. On tullut tavaksi tällainen joulu yksin, sopii minulle.
Hyvää joulua yksinäisille palstalaisille!
Onnistuu vaikka kahden hengen huone. Petikaveri koomassa.
Mulla itsellå ei ole varaa edes lähteä mihinkään ja noi uskonnolliset juhlat ahdistaa.
mulla on sama tilanne, vaikka ainoa poika perheineen asuu kahden kilometrin päässä, ja sisko perheineen, viettävät joulun omissa perheissään! yksin oon ollut jo muutaman vuoden. kun koirakin kuoli!!
Minä menen Hkiin hotelliin aattona. Varaan huoneeseen herkkuja, katselen rauhassa TV:stä joululeffoja, lueskelen, ja aamulla hotellin tarjoomuksia maistelemaan. On tullut tavaksi tällainen joulu yksin, sopii minulle.
Hyvää joulua yksinäisille palstalaisille!
Mikä hotelli / hinta / herkut ja juomat ?
Paljonko maksaa reissu? Kerrohan tarkemmin. Hyvältä kuulostaa.
Ihanaa olla vihdoinkin rauhassa!
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.
Eihän siellä olla yksin, kun on muita ihmisiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.Eihän siellä olla yksin, kun on muita ihmisiä...
En halua olla vähävaraisten kanssa missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.Eihän siellä olla yksin, kun on muita ihmisiä...
En halua olla vähävaraisten kanssa missään tekemisissä.
Ajattelin itse esittää tuota auttamista jouluna. Onhan siellä muita vapaaehtoisia ja ainakin jossain on tarjottu vapaaehtoisillekin jouluruuat. Kaveri kertoi kun on ollut. Mutta hei, jos se seura pitää olla jotain ökyrikasta, niin hankala on löytää.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa olla vihdoinkin rauhassa!
Juuri näin! Vuosikymmeniä olin sukujoulut hikihatussa vääntämässä sitä sun tätä pöperöä kaikille allergisille ja muille ruokarajoitteisille, sitten kauhea aikataulujen säätäminen, kun yhden pitää päästä joulusaunaan ennen hautausmaalla käyntiä ja toisen taas just päinvastoin. Kyllä mua edelleenkin yritettiin saada sukujoulujen järjestäjäksi, mutta mä en nyt vaan enää jaksa. Vietän tämän joulun kissani ja koirani kanssa. Syön hyvin - ja vain sellaista, mstä oikeasti tykkään -, otan lasin punaviiniä ja lösähdän olohuoneen sohvalle kissa kainalossa katsomaan jotain Netflixistä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.Eihän siellä olla yksin, kun on muita ihmisiä...
Ajattelin tuon kommentin jotenkin niin että tuntuisi pahalta kun se auttaminen ei olisi ilosta thetyä vaan pakosta kun muuten joutuisi olemaan ihan yksin, eli oikein korostuisi se oma yksinäisyys (ja ehkä itsesääli).
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihania muistoja joulunvietosta yksin ulkomailla. Tein just sitä mistä itse tykkäsin. Välillä nukuin pitkään. Ulkoilin. Kävin konserteissa. Söin itse valitsemissani ravintoloissa. Ostin matkalla itselleni mieleisen joululahjan. Helppo ja mieluinen joululoma.
Tämä ! Ensi jouluna meen kans ulkomaille kun lapset äidillään . Saa tehdä ihan mitä huvittaa ja syödä mieleistään ruokaa.
Joulu taitaa olla se hetki vuodesta, kun yksinäisyys kaikista pahiten korostuu. Tulin miettineeksi sitä, millaisia jouluja yksinäisillä lapsena oli? Oliko silloin sukujouluja vai vietettiinkö joulua ihan vaan ydinperheen kanssa? Jos oli sukujouluja, niin mihin tai kehen sukujouluperinne katkesi? Jos taas lapsuudessakin joulut oli vain ydinperheen kanssa, niin sitten lieee aika luonnollista, että lapset aikuisiksi tultuaan haluavat jatkaa perinnettä eli joulut vietetään ydinperheen kanssa.
Lohduttaudutaan me yksinäiset ja / unohdetut sillä, että pyhien jälkeen saamme lukea perheellisten sukujoulukatastrofeista. Mies kännissä, lapsille ei kelvanneet ruuat ja lahjat vääränlaisia, anoppi vittuili kaikesta, appi jurotti tv: n ääressä jne. Ja kodinhengetär itse sai lahjaksi taas puuvillaisen paitulin ja jtn halpaa roinaa. Siinä kiitos kaikesta vaikka kaikkensa on perheensä eteen tehnyt.
Just nyt harmittaa surettaa säälittää ja vituttaa. Olen kysynyt suoraan tai vähän epäsuoremmin kolmelta ystäväksi kutsumaltani henkilöltä että mähdäänkö joulun aikana. Kaikki he tietävät että elän yksin ja joulu on surullista aikaa yksinelävälle. EI, kellään ei ole "muka" edes muutamaa tuntia aikaa. Eräskin ilmoitti käyvänsä jonkun toisen kaverin luona syömässä, mut ei sit ehdottanu että nähdään illmemmalla, eihän hän nyt koko päivää siellä ole. Ensin ilmoitetaan et kiva kun tuut huudeille mut sit ei ole muutamaa tuntia aikaa tavata. Toinen luetteli viikolle 10 menoa, "muka" juoksee pää kolmantena jalkana just koko viikon eikä ehdi nähdä. Voipi olla että mäkään en "ehdi" vastaamaan edes teidän mahdollisiin whatsapp jouluntoivotuksiin ku on niiiiiiin kiire kokoajan.
Mitä mun elämälle on tapahtunut?
En kuitenkaan kuulu siihen porukkaan joka kokoontuu jonnekin vähävaraisten ja asunnottomien puurojuhlaan veisaamaan virsiä. Mietin jo et ottasko vaan äkkilähdön jonnekin kanarialle ihan randomisti tai air bnb majoituksen jostain esim pääkaupunkiseudulta tai tampereelta ja hegaileis siellä yrittäen unohtaa koko åaskan joulun ja yksinäisyyden.