Joulunvietto yksin
Kaikille joulunaika ei tarkoita ruuasta notkuvia pöytiä ja perheen kokoontumisia hyvällä hengellä. Aikuisena lapsettomana vietän joulun pyhät usein yksin. Lähipiiri viettää aikaa omien perheiden kanssa. Vanhemmat jo edesmenneitä. Mitä tekisi jouluna?
Kommentit (412)
Varmasti on ihmisiä joita yksinolo ahdistaa, pelottaa tai muuten vaan tuntuu kurjalta. Itse en koe sitä minään mörkönä. Viimeiset 15 vuotta olen joulun viettänyt yksin. Perhejouluja vietettiin lapsuuden kodissa ja äidin ja isän vielä eläessä saatoin jommankumman luona piipahtaa pyhinä. Mutta heidän kuoleman jälkeen en halua edes mennä minnekään jouluna, tai kutsua kotiini vieraita.
Oma rauha, vapaus ostaa ihan mitä itse haluaa pyhiksi syöntiin, ei tarvitse neuvotella mistään tai ottaa huomioon muiden toiveita. Syön sitten kun on nälkä, en kellon mukaan, sitä mitä minäkin vuonna päätin laittaa ruuaksi. Yhtenä jouluna se oli jauheliha spagettia, toisena nakkikastiketta, joinain jouluina jouluruokaa, tänä jouluna taas.
Illalla pehmeän huovan alle sohvan uumeniin katsomaan telkkarista mitä ikinä haluankin, ei siitäkään tarvitse kinastella kenenkään kanssa.
Hetkeäkään en koe oloani yksinäiseksi tai ahdistuneeksi. Usein se tunne on vaan korvien välissä ja jos itselleen hokee yksinolon olevan jotenkin huono asia, niin kyllähän siitä saa tehtyä ongelman, vaan yhtä hyvin voi itsensä psyykata niin, että joulukin on vain hyvää, itselle pyhitettyä levon ja rentoutumisen aikaa. Hyvää Joulua kaikille joko vapaaehtoisesti tai pakosta sen yksin viettäville!
Vierailija kirjoitti:
Vielä ainakin tämän jouluaaton vietän äitini kanssa. Omaa perhettä en ole onnistunut saamaan. Isä kuoli jo vuosia sitten, veli muutti ulkomaille, eikä tule takaisin.
Käytännössä aaton jälkeen, vietän yksin juhlani ja arkeni, enkä enää usko parempaan.
Mitä sinä reppana paremmalla tekisitkään?
Vierailija kirjoitti:
Just nyt harmittaa surettaa säälittää ja vituttaa. Olen kysynyt suoraan tai vähän epäsuoremmin kolmelta ystäväksi kutsumaltani henkilöltä että mähdäänkö joulun aikana. Kaikki he tietävät että elän yksin ja joulu on surullista aikaa yksinelävälle. EI, kellään ei ole "muka" edes muutamaa tuntia aikaa. Eräskin ilmoitti käyvänsä jonkun toisen kaverin luona syömässä, mut ei sit ehdottanu että nähdään illmemmalla, eihän hän nyt koko päivää siellä ole. Ensin ilmoitetaan et kiva kun tuut huudeille mut sit ei ole muutamaa tuntia aikaa tavata. Toinen luetteli viikolle 10 menoa, "muka" juoksee pää kolmantena jalkana just koko viikon eikä ehdi nähdä. Voipi olla että mäkään en "ehdi" vastaamaan edes teidän mahdollisiin whatsapp jouluntoivotuksiin ku on niiiiiiin kiire kokoajan.
Mitä mun elämälle on tapahtunut?
En kuitenkaan kuulu siihen porukkaan joka kokoontuu jonnekin vähävaraisten ja asunnottomien puurojuhla
Vaikutat jotenkin ihan riippakiveltä. Ei ne kaverit ole vastuussa sun onnellisuudesta tai joulun onnistumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.Eihän siellä olla yksin, kun on muita ihmisiä...
Mutta niiden pitäisi olla kerääntyneet sinne tuota yksinäistä muistamaan
Hohhoijaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä myöhäistä tätä vuotta ajatellen, mutta varmaan johonkin järjestöön pääsee auttamaan esim. vähävaraisten joulujuhlan järjestelyissä.
Joo ihan varmasti. Mitä iloa se vähävaraisten passaaminen meille yksinäisille tuo? Ottaa vaan enemmän päähän, kun niitäkin joku muistaa-meitä yksinäisiä ei kukaan.Eihän siellä olla yksin, kun on muita ihmisiä...
En halua olla vähävaraisten kanssa missään tekemisissä.
Enkä minä yksinäisten riippakivilurjusten. Juuri tuossa yksi vaatimassa, että minä ajan 25km suuntaansa ja toimitan hänen joululahjansa, kun ei kukaan muu häntä muista. Aikuinen ihminen sysää kaiken vastuun minulle. Hänen mielestään minun on niin paljon helpompi ne hakea kun hänen tuoda ne minulle. Ei tullut kanssani ravintolaan vaan kehotti menemään yksin...
Vierailija kirjoitti:
Lohduttaudutaan me yksinäiset ja / unohdetut sillä, että pyhien jälkeen saamme lukea perheellisten sukujoulukatastrofeista. Mies kännissä, lapsille ei kelvanneet ruuat ja lahjat vääränlaisia, anoppi vittuili kaikesta, appi jurotti tv: n ääressä jne. Ja kodinhengetär itse sai lahjaksi taas puuvillaisen paitulin ja jtn halpaa roinaa. Siinä kiitos kaikesta vaikka kaikkensa on perheensä eteen tehnyt.
Miten sanoa olevansa grinch sanomatta olevansa grinch.
Jos ystäville ei sovi tavata tänä jouluna, niin onko niille sitten sopinut aina aiempina vuosina? Joulu taitaa olla meille suomalaisille se vuoden ainoa juhla, johon liittyy perinteitä ja tapoja, joita ehdottomasti halutaan noudattaa. Ymmärrän sen, jos aina ennen on joulua vietetty kaveriporukassa ja nyt sitten tänä jouluna ei vietetäkään, niin tuntuu kurjalta. Mutta jos ei ennenkään ole vietetty, niin eihän tämä joulu sitten poikkea mitenkään edellisistä.
Taitaa edelleenkin olla tavallista, että nuoret aikuiset menevät jouluksi vanhempiensa luokse. Mitä nuorempi, sitä varmemmin. Sitten, kun on jo se oma perhe, ei välttämättä enää mennä vaan ollaan oman perheen kesken. Se, että nuoret lapsettomat sinkut viettäisivät joulua kavereidensa kanssa, ei liene kovin yleistä. Joten voi olla vaikeaa löytää elämäänsä ihmisiä, jotka haluaisivat viettää kaverijouluja perhe/sukujoulujen sijasta.
Vietän joulun yksin ja se on enemmän kuin ok. Itseasiassa se tuntuu tosi hyvältä.
Töissä olen hyvin sosiaalisesti kuormittunut ja koko ajan saatavilla toisille, niin asiakkaille kuin tiimillekin. Nuorempana kestin sosiaalista kuormaa paremmin, iän tullen olen tullut entistä introvertimmiksi. Töissä kuuntelen toisia paljon, autan ja olen läsnä, niinpä illat menevätkin omia akkuja ladatessa. Loman tullen tarvitsen hiljaisuutta, rauhaa, lepoa, palautumista ja joulu sopii siihen enemmän kuin hyvin.
On sitä elämän varrella ollut monenlaisia jouluja, suuria sukujuhlia, pienempiä oman perheen kesken ja omassa seurassakin. Tähän elämänvaiheeseen valitsen joulunvieton yksin ja koska se on täysin oma valinta en tunne yksinäisyyttä. Jos se olisi vastentahtoista, voisin olla yksinäinen. Tosin introverttinä viihdyn arjessakin itsekseni, en kaipaa viihtyäkseni seuraa.
Omaan jouluuni otan sellaisia juttuja, joista tykkään. Hyvää ruokaa ja juomaa nautin, nukun paljon ja teen kävelyitä ulkona raikkaassa ilmassa. Vapaus tehdä mitä huvittaa itsekkäästi on ihanaa. Niin monena jouluna ja arjessa olen joustanut ja tehnyt kompromisseja. Ehkä käyn leffassa, luen kirjoja, teen palapeliä. Mitä mieleen juolahtaa. Ja lorvin ja laiskottelen. Pidän pyjamapäivän!
N58
Vierailija kirjoitti:
Joulusta tehty liian suuri numero. Olen sinkku, ei perhettä. Vietän joulun kuin normaalin viikonlopun. Säästän rahaa, vaivaa ja stressiä. Kristuskaan ei syntynyt jouluna, vaan joskus syksyllä. Joulu on pelkkä kulutusjuhla, kauppiaiden markkinahuumaa.
Tämä on totta. Täällä samanlainen pariskunta. Säälittää nämä jouluttajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohduttaudutaan me yksinäiset ja / unohdetut sillä, että pyhien jälkeen saamme lukea perheellisten sukujoulukatastrofeista. Mies kännissä, lapsille ei kelvanneet ruuat ja lahjat vääränlaisia, anoppi vittuili kaikesta, appi jurotti tv: n ääressä jne. Ja kodinhengetär itse sai lahjaksi taas puuvillaisen paitulin ja jtn halpaa roinaa. Siinä kiitos kaikesta vaikka kaikkensa on perheensä eteen tehnyt.
Miten sanoa olevansa grinch sanomatta olevansa grinch.
Puhu vit tu suomea pelle.
Mä en periaatteessa vietä joulua kuin yhden kaverin kanssa,näin ollut jo vuosia, välit viileät ja etäiset vanhempiin,ei ole enää perhejouluja, äiti tosin jakso tänäkin vuonna syyllistää kun en sinne mene (sätittäväksi, huudettavaksi ja solvauksia kuuntelemaan). Haikailee perhejouluja mutta minä muistan ne painajaisena ja yhtenä helvettinä. 2 joulua kävin siskon luona mutta tunsin itseni ulkopuoliseksi kun hänen kumppanin vanhemmat päätti tulla eikä ne huomioinut mua samoiten niitten kaverit , olin kuin ilmaa. Mieluummin vietän yksin tai tän mun ystävän kanssa kuin kummassakaan noista paikoista.
Sama juttu täällä. Omat hommat ei vaatisi läsnäoloa seuraavaan 10 päivään, mutta kyylääjä "työkaveri" kateuksissaan piti viime vuonna huolen, että tasa-arvon nimissä kaikille vain viikko lomaa joulun aikaan.
No ensi vuonna, jos olen hengissä, olen tähän aikaan eläkkeelle menossa ja saan vihdoin viettää sekä joulun että uuden vuoden yhdessä mieheni kanssa ulkomailla.
Ei kannata antaa liikaa painoarvoa joululle. Turhaa hössötystä on paljon. Itse vien kynttilöitä haudalle, menen kirkkoon, ulkoilen ja Tapanina menen aleen.
Rentoa joulua kaikille!