Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Missä asioissa ADHD-ihmiset tyypillisesti ovat parempia kuin neurotyypilliset?
Kommentit (490)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitus ! Siskon adhd-pojalla on adhd enkä ole koskaan kuullut kenenkään kirjoittavan parempia tarinoita .
Joo, yksi tapaus ei ole sääntö. Itse tunnen useita ihmisiä, joilla on tavallista parempi mielikuvitus ja kukaan heistä ei ole adhd.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyperfokus. Jos asia on kiinnostava, adhd-ihminen voi tehdä sitä 16h putkeen siinä missä normaalin ihmisen pitää nousta välissä tauolle ja vessaan ja keskittyminen riittää muutaman tunnin.
Valitettavasti se hyperfokus kohdistuu yleensä videopeleihin ja muihin epäolennaisiin asioihin.
Anteeksi nyt vain, mutta on kyse hyperfokuksesta myös silloin jos voi tehdä pari tuntia putkeen jotain tehtävää, tauotta. Ja tämä taito voi löytyä myös neurotyypillisiltä.
Olin kerran 24 tuntia putkeen kouluni tietokoneluokassa tekemässä harjoitustyötä.
Mä tein kaikki esseet tuolla tyylillä yliopistossa, enkä ole ollenkaan adhd. Luin tenttiinkin aina läpi yön.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä ihan kaikki taide.
Saavatko loppuun aloittamansa projektit? Epäilen. Taide vaatii usein loputtomasti kärsivällisyyttä ja harjoittelua. Myös loppuvaiheen hiomista ja viimeistelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. ADHD on vamma. Se on häiriö, joka aiheuttaa kärsimystä. Sitä potevat ihmiset voivat keskimäärin huonommin kuin muut. Heillä on kohonnut riski mielenterveyden häiriöön, univaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö ADHD-ihmisillä olisi lahjoja ja osaamista. Ne eivät kuitenkaan johdu heidän häiriöstään. Ihminen on muutakin kuin diagnoosinsa ja jokainen on yksilö. Monilla onneksi on vahvuuksia, joilla voi kompensoida heikkouksia.
Ääliö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyperfokus. Jos asia on kiinnostava, adhd-ihminen voi tehdä sitä 16h putkeen siinä missä normaalin ihmisen pitää nousta välissä tauolle ja vessaan ja keskittyminen riittää muutaman tunnin.
Valitettavasti se hyperfokus kohdistuu yleensä videopeleihin ja muihin epäolennaisiin asioihin.
Anteeksi nyt vain, mutta on kyse hyperfokuksesta myös silloin jos voi tehdä pari tuntia putkeen jotain tehtävää, tauotta. Ja tämä taito voi löytyä myös neurotyypillisiltä.
Ei ihan näinkään.
Hyperfokus on nimenomaa tyypillinen nepsyoire ja eri asia kuin kyky keskittyä johonkin asiaan tai hyvä keskittymiskyky. Hyperfokuksessa on kyse siitä, että yhteen asiaan keskittyy niin intensiivisesti, että käytännössä alkaa laiminlyömään muita asioita.
Eli siinä missä
Väitän, että tämä on asperger ominaisuus. Monet adhdt toki voi olla molempia.
Vierailija kirjoitti:
Hyperfokus. Jos asia on kiinnostava, adhd-ihminen voi tehdä sitä 16h putkeen siinä missä normaalin ihmisen pitää nousta välissä tauolle ja vessaan ja keskittyminen riittää muutaman tunnin.
Valitettavasti se hyperfokus kohdistuu yleensä videopeleihin ja muihin epäolennaisiin asioihin.
tämä on hyvä ja sitten tähän littyen, että kun joku asia kiinnostaa ja siitä inspiroituu ja alkaa sitä opiskella, niin opiskelutahti ja uusien asioiden omaksuminen ovat lähes ilmiömäisen nopeita ja sitten niitä tietoja osaa myös soveltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä ihan kaikki taide.
Saavatko loppuun aloittamansa projektit? Epäilen. Taide vaatii usein loputtomasti kärsivällisyyttä ja harjoittelua. Myös loppuvaiheen hiomista ja viimeistelyä.
Olet niin pihalla.
minusta on joskus epäilty, kun puhun yhden toisen adhd-tyypin kanssa puhelimessa "muka" vuoropuhelua, että puhun oikeasit yksin, koska ei tule kuin sekunnin tai kahden välejä kun "muka" kuuntelen toista. Tosiasiassa me höpötetään samaan aikaan ja ne sekunnin tai kahden tauko on lähinnä vedenhörppäystaukoja ettei kurkku kuivu. Joskus vaan puheenaihe on niin tärkeä tai mielenkiintoinen, että mennään tuohon turbopuheeseen. Nolmit ei sitä tajua
Sitten jos olen ottanut lääkkeen, niin tuo on vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työssä ja taiteissa ne on nopeita ja luovuudessa. Oppivat nopeasti . Tekevät nopeasti. Monia on luovilla aloilla . Urheilussa heillä on tarve liikkua . Samoin vauhti lajit . Liikuntaa ei saa estää keneltäkään eikä varastaa välineitä millä treenataan. Koira on myös monen liikuntaharrastus. Pyörät kuin luistimet sukset . Veneet ja moni on ralli harjoitellut ja moni on sirkus koulussa. Taitolajit kuten kiipeily strapetsi voimistelu cheeders juoksu. Moni jää ilman valmennusta. Juoksu ja kilpapyöräily. Monet jää masentuneena istumaan kun ei saa liikkua ei ole välineitä. Koira vie ulos 3 kertaa päivässä . Pyörän pitää olla kunnossa. Treeni penkki kuntopyörä ja kunnon tennarit.
Taidekoulun tarkoitus on tuottaa taidetta myyntiin . Osin taide jää itselle osa museoon. Erilaisia taide suuntauksia on ja niihin saa tukia. Itse en hakenut taidekoulun koska en tiennyt mitään tukipuolesta , piti tehdä töitä vuorotyössä elääkseen. Olisipa joku kertonut niin nyt olisin taiteilija . Työssä vaan raatanut selän työssä rikkonut ! Vanhetessa ei enää kädet toimi kuin nuorena joten näin käy varmaan monelle. Mutta ihmisten pilkkaaminen on väärä asenne kyllä. Monelta on viety mahdollisuudet koulutukseen . On hyvinkin lahjakkaita sokeita kun jotka laulaa rahaa kuten ne jotka saanut tukea opiskeluun. Ihan kuuluisia ! Se yksi italialainen mieskin sai lapsesta asti tukea opiskeluun. Sokea laulaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä lajitellaan koska psykologia on palkkatyö . Oikeasti kaikki on erilaisia ja toiset saa paremman kohtelun kuin toiset. Aika moni on oikeasti huippulahjakas jos on tukea annettu. Moni perhe pakottaa lapset muualle kuin mihin he itse haluaa. Kirjapaino aloilla kuvittajana on monia teidän mielestä ylivilkkaita mutta myös tekevät työn puolet nopeammin kuin muut.
Juujuu väittäkää vaan ihan mitä haluatte.
Hyperfocus kuitenkin kuuluu tutkitusti ADHDn ominaisuuksiin.
ADHD ja AUTISMI usein limittäytyvät ja on yleistä, että jommankumman diagnoosin saaneella on myös reilusti toiseen diagnoosiin sopivia ominaisuuksia. Sekaannusta voi tulla inhimillisistä syistä.
Tutkitusti myös ADHD ei ole: käytöshäiriö, eikä persoonallisuushäiriö. Silti ADHD henkilöllä voi olla lisäksi persoonallisuushäiriö tai käytöshäiriö. Se ei tarkoita, että kaikilla olisi!
ADHD diagnooseja ei "haeta", eikä niitä myöskään itsearvioida millään kyselykaavakkeilla. ADHD tutkimuksiin pääsy on vaikeaa ja hidasta ja tutkimukset ovat pitkiä. Tutkimukset tekee neuropsykiatrinen työryhmä johon kuuluu useita koulutettuja ammattilaisia.
Lääkitys ei vielä ole diagnoosi. Lääkityksen voi kyllä saada jopa ILMAN diagnoosia! Myös itselleni suorastaan turkytettiin reseptiä jo ennen tutkimuksia. En ottanut sitä vastaan, koska se olisi vain sekoittanut prosessia.
Suosittelen tutustumaan ADHD järjestöjen ja Duodecim terveyskirjaston materiaaleihin. Eikä kannata ottaa niin vakavasti VAUVA-palstan keittiöpsykiatreja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se helppoa, kun nykyään voi itsearviointilomakkeilla ja haastattelulla tunnistaa neurologisen erityispiirteen. Tuo kuulostaa enemmän personalllisuuden tai piirteen kuvaukselta, kuin häiriön tai varsinkaan neurobiologisen ominaisuuden. Tutkimusnäyttö ei massiivisista panostuksista huolimatta ole löytänyt ADHDlle neurobiologista pohjaa, koska diagnoosin saaneet ovat sekä oirekuvaltaan, toimintakyvyltään että biologialtaan valtavan heerogeeninen joukko ihmisiä. Heillä on valtava komorbiditeetti oppimimis- käytös ja mt-häiriöiden kanssa ja aivotason pienet ryhmätason poikkeavuudetkin ovat osin päällekkäisiä näiden häiriöiden kanssa.
Stressi, ravitsemus ja stimulanttihoito yms. itsessään vaikuttaa esimerkiksi dopaminenergiseen järjestelmän toimintaan, eikä tällaisia tekijöitä kyetä täysin kontrolloimaan. Kun niihin yhdistää pienet otoskoot ja julkaisuharhan sekä metodologiset haasteet
Minulla on itse asiassa paljon autoritaarisempia lähteitä väitteideni tueksi kuin kliiniset erityisasiantuntijat, jotka käyttävät kyselylomakkeita, kognitiivisia vinoumiaan ja haastattelumetodia neurobiologisen häiriöiden diagnostiikassa.Oletko koskaan kuullut sellaisista lähteistä kuin meta-analyysi? Tutkimuskatsaus? Jos kiinnostaa psykiatristen häiriöiden biomarkkerien löytämiseen liittyvät haasteet yleisellä tasolla, kannattaa tutustua yhden alan vaikutusvaltaisimmassa tiedelehdessä World Psychiatry julkaistuun katsaukseen Candidate biomarkers in psychiatric disorders: state of the field. Johtopäätöksissä todetaan aivan samat ongelmat, mitä on todettu lukuisissa ADHD:n aivotutkimuksiin ja geenitutkimuksiin liityen eli diagnostiikka summaa täysin eri tyyppisesti oireilevia ihmisiä saman luokituksen alle, otokset ovat epäedustavia, tutkimuksen kohteet valtavan heterogeenisia diagnoosiluokkien sisällä ja eikä tutkimuksissa kyetä kontrolloimaan lukuisisa sekoittavia tekijöitä:
Another fundamental challenge for biomarker development in psychiatry is the heterogeneity of the disorders themselves. The diagnostic criteria for psychiatric conditions continue to rely on constellations of symptoms and signs that group patients together even if they exhibit very different illness presentations. For example, there are ~1,500 combinations of symptoms that result in a diagnosis of MDD419. Therefore, the cohorts of individuals we study are necessarily heterogeneous, and samples in which biomarkers are developed may not be representative of the larger population of patients who meet criteria for a given diagnosis-- Moreover, biomarkers will still be subject to potential confounds including medication status, age and gender, among others which threaten internal validity"
ADHD:hen liittyen esimerkiksi World Biological Psychiatry-lehdessä julkaistussa katsauksessa Biomarkers for attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). A consensus report of the WFSBP task force on biological markers and the World Federation of ADHD todetaan, että ADHD:n biomarkkerien löytämistä häiritsee mm. potilasjoukon heterogeenisuus häiriön oletetussa etiologiassa ja fenotyypissä (eli oiretason ilmenemisessä) sekä valtava komorbiditeetti eli ikävaiheissa esiintyvien häiriöiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään. ADHD on vamma. Se on häiriö, joka aiheuttaa kärsimystä. Sitä potevat ihmiset voivat keskimäärin huonommin kuin muut. Heillä on kohonnut riski mielenterveyden häiriöön, univaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö ADHD-ihmisillä olisi lahjoja ja osaamista. Ne eivät kuitenkaan johdu heidän häiriöstään. Ihminen on muutakin kuin diagnoosinsa ja jokainen on yksilö. Monilla onneksi on vahvuuksia, joilla voi kompensoida heikkouksia.
Mulle ADHD aiheutti kärsimystä lähinnä lapsena ja nuorena. Sen jälkeen olen oppinut tietoisesti hallitsemaan sen haittapuolia, mutta hyödyt kuten loputon energisyys ja vähäinen unen tarve ovat jääneet. Nyt nelikymppisenä ADHD tosiaan tuntuu olevan mulle lähinnä supervoima, koska olen jo ne keskittymisongelmat mm. meditaation ja terapian avulla saamaan aika lailla täysi
Mulla taas nyt nelikymppisenä homma pissii pahemmin kuin koskaan, sillä esivaihdevuosien takia dopamiinia on vähemmän kuin aiemmin. Siksi aivotkaan eivät toimi ilman ADHD-lääkitystä ja sitä en voi sivuvaikutusten takia käyttää. Myöskään estrogeenikorvaushoitoa en voi käyttää.
Olen koko ajan apaattinen ja asioiden aloittaminen on lähes mahdotonta. Ei auta ajatella positiivisia asioita, meditaatio auttaa vain lyhyen aikaa sen päätyttyä eli sitä pitäisi olla tekemässä monia kertoja päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valehtelemisessa.
Päinvastoin. Adhdt on yleensä erittäin rehellisiä ja oikeudentuntoisia
Tuo tosin johtuu todennäköisesti siitä, että ADHD kulkee usein käsi kädessä autismin kirjon piirteiden kanssa - ei siis aina, mutta usein. Autismin kirjolla olevat taas ovat yleensä hyvin rehellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Huomaamalla kaikki ympärillä olevat asiat. Siksi hyvä esim. Tarjoilijana tms.
Paitsi jos on päällä hyperfokus, silloin ei huomaa mitään ympärillä tapahtuvaa.
Mul on montakin. Emme ole hitaita, emmekä laiskoja, päin vastoin, kuten te NS normaalit ihmiset usein olette. Sen olen huomannut. Ette osaa liikennesääntöjä, tai ette piittaa niistä, kun o kyse esim suojatien ylittämisestä 1: kävellen, 2: pyörällä (ei taluttaen sitä, kuten kuuluu tehdä !!) 3: jollakin muulla kulkuvälineellä, ei autot. Esim s-potkulaudat yms. Ja autolla ajavat eivät päästä KÄVELIJÄÄ tien yli, vaikka pitäisi aina päästää ensin, ja jättää kunnon väli ruuhkissa, että kävelijä pääsee siitä menemään, ikään, mihinkään katsomatta ! Ja se kulkuväline PITÄÄ TALUTTAA suojatien yli aina !!!! Ei ole mitään kiirettä ! Hyvin ehtii taluttaa sen tien yli, ja olet sitten aina oikeutettu menemään ensin, mut jos vaan tyhmästi ajat nokka pystyssä suojatien yli, olet hävytön, ja pitäisi odottaa autojen ohi menoa. Ajavat henkilöt eivät myöskään saa päästää pyöräilijöitä koskaan ensin, oli kyseessä sitten lapsi tai aikuinen ! Eikö nämä selkeät ohjeet ala mennä jo ihmisten kaaleihin ????????? Mikä on vaikeaa ymmärtää ? Ne koskevat jokaista !!!!!!!!! Myös ja etenkin sua !!!!!!
Sotkemaan omat asiansa niin pahasti solmuun että tusina ns. "normaalia" ei riittänyt sitä setvimään. En toivo ADHD'tä kenellekään vierestä seurattuani.
Alue: Aihe vapaa
Ei nämä ole mitenkään leimallisesti adhd ominaisuuksia. Toki jollain yksilöllä voi olla.