Lue keskustelun säännöt.
Miksi maalaiset eivät liiku yhtään?
11.12.2024 |
Nytkin noissa koululaisten tutkimuksissa maalaislapset ovat selvästi heikommassa kunnossa kuin kaupunkilaislapset.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuhan,on kuntia missä paljon urheilu,liikunta mahdollisuuksia sivukyliltä ei kyllä kukaan lähde lenkille mielellään susilaumojen aikaa.Eikl kohta ole pakkokin lähtee liikkumaan kun autoilu viedään.Miten kukaan noilla sähkön hinnoilla ostaa autoja.Moni harrastaa joukkue urheilua.Saleilla käydään..On totta että on jokunen lapsi,aikuisenkin jää oleilemasn vaan..
Pelätäänkö jossain oikeasti susilaumoja?
Pelkäänkö susilaumoja, kyllä. Täällä kylillä viime talvenakin jölköttivät ihan keskellä kyläkatua viiden suden ryppäissä. Ei oikein huvita sekaan mennä, vaikka susi luontaisenaan ihmisarka, niin kyllä se laumassa tyhmyys tiivistyy susillakin ja ovat silloin vaaraksi niin ihmisille kun lemmikeille. Takapihan alueella 50 m päässä paineli pari sutta ihan huolella mistään välittämättä. Kyllä pitää vähän varuillaan olla villin eläimen kohdatessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tärkein muutos on yksilönvapauden kasvu yhdistettynä energiseen ravintoon.
Yksilö haluaa elää mukavasti ja vapaasti sekä nautiskella kaloripitoisin ja helpoin ruuin ja juomin. Vierastetaan sitä, että olisi joku yleinen pakko hillitä vapautta noissa kohdin.
Ääriesimerkkinä ranskalaiset eivät syö kuin tietyin kellonlyömin. He siis ovat mielummin nälässä kuin syövät tarpeeseensa vapaudessa, jos kello on väärin. Suomalaisen on todella vaikea ymmärtää tällaista. Suomalainen syö aina kun on tarve, olkoon kello mitä hyvänsä.
Eivät tietenkään kaikki, mutta yleisesti näin.
Vierailija kirjoitti:
Sitä se on, kun mennään autolla joka paikkaan. Ja ihan turha valittaa liikkumismahdollisuuksien puutteesta. Ulos luontoon sieltä tekosyitä keksimästä. On teillä siellä lääniä retkeillä ja maastopyöräillä...tai ihan mitä vain. Ja kai maallakin on niitä kuntosaleja, joita me kaupunkilaiset käytetään liikkumiseen?
Mun kokemuksen mukaan se ongelma maalla on ne välimatkat. Kaikkialle ajetaan autolla. Kun on kerran kotiin päästy ei jaksettas lähteä uudestaan. Siis laiskuutta mennä erityisliikuntaharrastuksiin. Lapset vaan istuu koulussa, istuu matkat ja istuu illat kotona pelaamassa. Ei ihme että maalaislapset ovat lihavampia.
Kaupungissa on vähän helpompin piipahtaa salille tai uimahalliinkin. Harrastusmahdollisuuksia on.
Mutta se luontohan on maalla tosiaan siinä vieressä, on pelkkää laiskuutta ettei sitä käytetä hyväksi!
Toinen juttu on tietysti ruoka, maalla on enemmän pienituloisia ja ruokatalous perinteisempää (=raskas ruoka).
Vierailija kirjoitti:
Kun olin itse lapsi maalla talvisin hiihdettiin ja käveltiin kaverille. Oli potkurikin. Kesällä sitten pyöräiltiin.
Eikä ollut sitä autoa.
Niin ja luisteltiin ja pojat pelasivat jääkiekkoa silloin.
En hoitanut taimikkoa tai raivannut metsää, sillä metsämme oli pääasiassa yli satavuotiasta ja hoiti itse itsensä, ennen kuin serkkuni hoiti paikalle metsäyhtiön avohakkuun. No kahdessa tunnissa menin metsään mönkijällä tammikuussa, kaadoin neljä koivua, jätin risut metsään, laitoin rungon muutamaan osaan, nostin peräkärrylle ja siitä heitin katokseen kuivumaan. Heinäkuussa pätkin rungot polttopuumittaan, laitoin klapikoneeseen ja pinosin vanhan saunan / autotallin liiteriin puut. Tähän meni toiset kaksi tuntia. Mummo kokkasi ruoat puuliedellä ja lämmitti saunan kerran viikossa. Takkaakin käytti toisinaan. Moderneilla vehkeillä polttopuiden tekeminen ei ole iso savotta, mikäli ei ole huonokuntoinen läski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyötyliikunnalla on varmasti iso vaikutus. Asutaan isossa kaupungissa tiiviisti asutulla alueella. Lapset kävelevät kouluun, koska sinne ei ole pitkä matka. Harrastuksiin osin viedään autolla, mutta osin bussilla tai kävelevät/pyöräilevät. Luistelukenttä on kävelymatkan päässä.
Toisinaan kun tarvitsee käydä kaupassa, pyydän teini-ikäisen käymään, eli käy kävellen. Tulee heti vajaat pari kilometriä kävelyä "ohi mennen". Samoin jos teini haluaa vaikka uuden t-paidan, sanon, että käy ostamassa. Menee itse julkisilla ja kävelee siis pysäkille ja sitten kaupungilla.
Samoin asioilla usein käydään perheellä julkisella tai kokonaan kävellen.
Jos vertaan maaseudulla asuviin tuttaviin (siis oikeasti maalla, ei 2 km isosta taajamasta), he joutuvat lähtemään kaikkiin noihin autolla tai koulukyydillä eikä lapset pysty itse liikkumaan minnekään. Kavereitakaan e
Kukin varmasti miettii näitä oman arkensa ja tuttavapiirinsä kautta. Meidän tutuilla sattuu olemaan juuri noin, että koulukyytiin ei ole pitkä matka.
Ja meidän lasten koulun pihassa ei näy skuutteja koskaan, eikä koulun lähistölläkään kuin yksittäisiä, jotka tuskin edes ovat koululaisten jättämiä. Sähköavusteisia pyöriäkään en muista pihassa nähneeni. (Kuljen koulun ohi melkein joka päivä.)
Eli varmasti isoja eroja näissä kouluittain ja perheittäin.
Se on se, ettei uskalleta tai viitsitä. Ei uskalleta mennä maantien laitaa, pelätään pimeää tai susia. Ei viitsitä vetää niitä latuja metsään ja pellolle, ei uskalleta päästää lapsia metsään leikkimään.
80-luvulla minä vietin kaikki päiväni lähinnä metsässä tai pyöräilin maantien vartta kavereille, usein 6 km suunta. Ja tein omat ladut pellolle, jossa lamppu päässä hiihdin pimeälläkin. Leikin huippuhiihtäjiä ja selostin.
Mutta silloin ei ollut kännyköitä ja pelikonetta. Ilo revittiin ihan muista jutuista. Koulukyytipysäkille rämmin usein klo 7 aamulla pari kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En hoitanut taimikkoa tai raivannut metsää, sillä metsämme oli pääasiassa yli satavuotiasta ja hoiti itse itsensä, ennen kuin serkkuni hoiti paikalle metsäyhtiön avohakkuun. No kahdessa tunnissa menin metsään mönkijällä tammikuussa, kaadoin neljä koivua, jätin risut metsään, laitoin rungon muutamaan osaan, nostin peräkärrylle ja siitä heitin katokseen kuivumaan. Heinäkuussa pätkin rungot polttopuumittaan, laitoin klapikoneeseen ja pinosin vanhan saunan / autotallin liiteriin puut. Tähän meni toiset kaksi tuntia. Mummo kokkasi ruoat puuliedellä ja lämmitti saunan kerran viikossa. Takkaakin käytti toisinaan. Moderneilla vehkeillä polttopuiden tekeminen ei ole iso savotta, mikäli ei ole huonokuntoinen läski.
Koivujen kokoa tietämättä olet siis tehnyt arviolta puoli mottia klapeja (oletusarvona tässä mönkijän peräkärryn kantokyky) ja lisäksi aivan oudolla tavalla, koska klapikone pätkii ihan itse, ei sille ole tarvetta antaa pätkittyjä pöllejä. Olet siis kaatanut peräti 4 runkoa, kun se tyhmä maalainen vetää nurin muutaman tuhat koivua tai haapaa ja sitten sinä kerrot iloisena, että vain huonokuntoinen läski väsyy työnteosta.
Arvostan kaupunkilaisia, jotka näin selkeästi kykenevät osoittamaan maalaisten huonon kunnon. Kun minä teen hommat, ei siinä edes kainalot kastu, joten kyllä se maalainen on huonossa kunnossa, kun ei samaan kykene!
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin itse lapsi maalla talvisin hiihdettiin ja käveltiin kaverille. Oli potkurikin. Kesällä sitten pyöräiltiin.
Eikä ollut sitä autoa.
Niin ja luisteltiin ja pojat pelasivat jääkiekkoa silloin.
Ja peltotöitä tehtiin kymmenen tuntia päivässä ja metsätöitä toiset kymmenen. Lehmät lypsettiin joka toinen tunti ja lampaat kerittiin kirveellä. Kouluun oli matkaa sata kilometriä ja sunnuntaisin istuttiin kirkossa viikko.
Ja oltiin niin saatanan onnellisia!
Öööh, tiedätkö edes Ap mitä siellä maalla tehdään koulun jälkeen ja töiden jälkeen? Syödään protskuja? Mennään gymille? Mennään vartin välein kulkevalla lähiliikenteellä ostarille kynsisalonkiin? Tehdään belfiätä? Tehdään raskasta fyysistä työtä kotitilalla kellon ympäri jotta ns. homma pelaa?
Paljon muutakin kuin istutaan parin tonnin reclinerillä älylaitetta hivelemässä vastameluluurit päässä.
Miksi tutkimukset ovat näin huonoja Suomessa? Onko mitattu a ja b ryhmin vaikka viikon askelmäärät? Helppoa nykyisin?
Maalla on välimatkat pitkiä, aivan järjen vähyyttä väittää että 20-40 km koulumatkat pitäisi kävellä. Ja Riikka ja Petteri saksi kyläkouluja alas, joten liian monet alakoululaiset istuvat pari tuntia päivässä hullua vauhtia ajavissa minibusseissa ja tämä aika on harrastuksista pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Linkkaapa nyt jokin tutkimus. Sinänsä kyllä tuon voisi uskoa. Maalaislapsilla ei ole harrastuksia nurkan takana, johon noin vain kävellä tai pyöräillä. Vaikka saisi autokyydin, kannattaako tunnin harrastuksen takia istua toinen tunti autossa?
Luonto on lähellä, mutta se on ehkä vanhemmille työpaikka, eikä ole totuttu käyttämään huvitukseen. Jos ei ole omaa metsää, ei naapurin maille voi noin vain lähteä liikkumaan.
Suurin syy ehkä pitkät välimatkat, joista johtuen lapset eivät ole tottuneet kävelemään mihinkään. Ei kouluun, ei kauppaan. Miksi vapaa-ajalla joku kävelisi huvikseen?
Öö, mikä maa ja mikä vuosiluku?
Täälä suomen maalla on nyt joulukuu 2024 ja jokaisenoikeudella saa toisen maalla ja metsässä liikkua.
Harvalle maalaiselle se on työpaikka, mutta suurin osa lenkkeilee metsissä. Harvat myöskään tekee mitään lypsyjä yms.
Ja jos tuollainen tutkimus ylipäätään on olemassa, mitä epäilen, johtuu ero varmaan harrastuksista ja koulumatkojen eroista. Kaupungeissa usein koulumatkat on lyhyitä ja ne kuljetaan kävellen tai pyörällä. Maalla ne tehdään taksilla/ bussilla.
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Masu? Oletko karvainen viisi-vuotias?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelit on korvanneet liikunnan, joka oli aiemmin maalla lähestulkoon ainoa harrastusmahdollisuus. Ja vanhemmat kyyditsee kaikkialle, mihin ei koulukyydit riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuhan,on kuntia missä paljon urheilu,liikunta mahdollisuuksia sivukyliltä ei kyllä kukaan lähde lenkille mielellään susilaumojen aikaa.Eikl kohta ole pakkokin lähtee liikkumaan kun autoilu viedään.Miten kukaan noilla sähkön hinnoilla ostaa autoja.Moni harrastaa joukkue urheilua.Saleilla käydään..On totta että on jokunen lapsi,aikuisenkin jää oleilemasn vaan..
Pelätäänkö jossain oikeasti susilaumoja?
Pelkäänkö susilaumoja, kyllä. Täällä kylillä viime talvenakin jölköttivät ihan keskellä kyläkatua viiden suden ryppäissä. Ei oikein huvita sekaan mennä, vaikka susi luontaisenaan ihmisarka, niin kyllä se laumassa tyhmyys tiivistyy susillakin ja ovat silloin vaaraksi niin ihmisille kun lemmikeille. Takapihan alueella 50 m päässä paineli pari sutta ihan huolella mistää
Kehon lihasten lisäksi suosittelen treenaamaan aivolihaksia lukemalla tietoa susien käyttäytymisestä niin irrationaaliset pelotkaan eivät enää ole este liikunnalle.
No jaa, tutkimus on tutkimus. Ensinnäkin 57% 2-16 v lapsista oli tutkimuksen piirissä. Eniten lihavuutta esiintyi Kainuun (lähinnä pojat) ja Satakunnan (tytöt ja pojat) alueilla. Vaikea lasten lihavuus oli 1,7% pojilla ja 0,6 % tytöillä. Koko maan tasolla 8% pojat ja 3% tytöt. Eipä nuo prosenttiluvut kovin järisyttäviä ole, varsinkaan vaikea-asteisen lihavuuden suhteen. Jos vertaa vanhempiin tutkimuksiin on tilanne jopa parempi ja lihavien lapsien määrä laskenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tehtäisiin testit aikuisille, erot olisivat varmaan vielä suuremmat. Täysin autoiluun perustuva elämäntapa jää helposti päälle, vaikka maalta tullut muuttaisi kaupunkiinkin. Tämä taas välittyy seuraavillekin sukupolville. Keski-ikäisillä suomalaisilla on isot erot arkiliikunnassa.
Kaupunkilaiset käy kuntosalilla, maalaiset menee metsään tekemään polttopuita. Kaupunkilaiset siis liikkuvat enemmän ja paremmin, maalainenhan ei liiku, hän tekee töitä?
Maalaisella on moottorisaha ja klapikone, ei siinä hirveästi hiki lennä.
Mökillä tosiaan huomaa, mikä ero on paikallisilla meihin verrattuna, kun on kyse polttopuiden tekemisestä.
Paikalliset menevät traktorilla metsään, ottavat moottorisahan ja suit sait on muutama runko pätkittynä traktorin peräkärryssä. Sitten klapikone käyttöön ja siinä se.
Niinpä, polttopuiden tarvekin voi olla ihan eri suuruusluokkaa. Mökkiläinen tekee sauna- ja takkapuita, mutta sillä paikallisella asukkaalla voi olla maatila, jonka asuinrakennus ja talousrakennukset lämmitetään puilla. Se polttopuiden tarve on silloin niin suuri, että polttopuita tehdään kerralla paljon ja koneellisesti.
Juurikin nuo koulumatkat, mistä moni on jo maininnut.
Esim. Lukiossa/yläasteella koulupäivä on 8-15. Bussi voi lähteä vaikka 6.40, joten koulaisen on herättävä jo 5.40. Bussi takaisin lähtee joskus 15.30, niin koululainen on kotona klo 16 jälkeen. Sitten on tehtävä läksyt ja mentävä ajoissa nukkumaan, että jaksaa taas huomisin herätä 5.40. Jos ohjatuissa harrastuksissa kävisi, niin läksyt jäisi tekemättä. Tiet ovat huonokuntoisia ja kaikki kaukana, niin joka paikkaan on mentävä autolla. Ei ole kahvilakulttuuria, vaan kaikki hyväskä mitä nyt sattuisi tehdä mieli, niin ostetaan kaupasta ja syödään kotona. Ravintotottumukset ovat muutoin perua isovanhemmilta, jotka aikoinaan tekivät raskaita maatilan töitä.
Vaan ennenpä ne tehtiin omalla fyysisellä työllä. Maalaiset oli salskeita ja kaupunkilaiset taikinaa.
Siis 4 tunnissa teit taimikonhoidon/raivauksen eli kaadoit puut, karsit ja katkoit, nostelit mönkijän peräkärryyn ja kuljetit mummon pihaan, siinä peräkärrystä otit ja klapikoneella pätkit ja halkaisit kasalle, annoit kuivua (tätä en laske työaikaan) ja sitten pinosit (valitettavasti täysin laittomasti ja paloturvattomasti) mummon autotallin seinää vasten ja mummo niitä poltteli koko syksyn ja talven kerran tai kaksi viikossa?
Ihana tarina sinulla, kun et kertonut, montako mottia tuossa oli tulosta.