Lue keskustelun säännöt.
Miksi maalaiset eivät liiku yhtään?
11.12.2024 |
Nytkin noissa koululaisten tutkimuksissa maalaislapset ovat selvästi heikommassa kunnossa kuin kaupunkilaislapset.
Kommentit (167)
Viime kesänä kun lastemme maalaisserkut (10-15v lapset) saapui muutamaksi päiväksi meille vierailulle, niin huomasin kyllä tämän käytännössä. Omat lapseni on tottuneet kävelemään paljon, kun Helsingissä sitä tulee tehtyä luonnostaan. Maalta saapuneet serkkulapset ei jaksaneet eikä halunneet kävellä yhtään. He halusivat, että kaikkialle pitäisi mennä autolla, bussilla tai metrolla. Ihan lyhyet alle kilometrin siirtymätkin. Se on meille vierasta ja ei tietenkään menty omalla autolla lyhyitä matkoja. Sitten alkoikin viiden minuutin jälkeen kova valitus näiltä serkuilta, että eivät jaksa kävellä enää yhtään ja väsyttää. Jopa lintsillä kuului valitusta, että kun siellä pitää kävellä niin paljon.
En tiedä kuinka paljon he lihasvoimin siellä maalla asuessaan oikeasti liikkuvat, mutta ero omiin lapsiin oli kuin yöllä ja päivällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niiltä on lakkautettu lähikoulut ja koululaiset kuljetetaan busseilla ja takseilla kouluun. Jää siis pois se hyötyliikunta, jota koulumatkaksikin kutsutaan. Lisäksi koska oppilaille on järjestetty koulukyyti myös kotiin, ei lapset voi jäädä vaikkapa koulun kentälle tai lähistölle pelailemaan kavereiden kanssa pihapelejä, sillä paluukyytiin on ehdittävä. Kaverillekin saattaa olla kilometrien matka, jopa kymmeniä.
Ja lisäksi se, että noihin koulukyyteihin voi kulua merkittävä aika kun matkat ovat pitkiä ja kuljetus kiertää kaikki syrjäkylät.
Petoeläinten suojelu. Aivan mieletöntä pimeässä liikkua henkensä uhalla ulkona.
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä kun lastemme maalaisserkut (10-15v lapset) saapui muutamaksi päiväksi meille vierailulle, niin huomasin kyllä tämän käytännössä. Omat lapseni on tottuneet kävelemään paljon, kun Helsingissä sitä tulee tehtyä luonnostaan. Maalta saapuneet serkkulapset ei jaksaneet eikä halunneet kävellä yhtään. He halusivat, että kaikkialle pitäisi mennä autolla, bussilla tai metrolla. Ihan lyhyet alle kilometrin siirtymätkin. Se on meille vierasta ja ei tietenkään menty omalla autolla lyhyitä matkoja. Sitten alkoikin viiden minuutin jälkeen kova valitus näiltä serkuilta, että eivät jaksa kävellä enää yhtään ja väsyttää. Jopa lintsillä kuului valitusta, että kun siellä pitää kävellä niin paljon.
En tiedä kuinka paljon he lihasvoimin siellä maalla asuessaan oikeasti liikkuvat, mutta ero omiin lapsiin oli kuin yöllä ja päivällä.
Meillä tuli serkut Helsingistä mummolaan. Piti lähteä rannalle ja eka kysymys oli, että missä skuutti, he ei kävele, koska ei Helsingissäkään tarvitse.
Metsässä ei voinut kävellä, sinne piti päästä papan mönkijällä.
Että tämmöinen kokemus niistä pääkaupungin reippaista nuorista, jo pelkkä ajatus kävelystä kaupasta toiseen pikkukylän keskustassa aiheutti suunnatonta närkästystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hoitanut taimikkoa tai raivannut metsää, sillä metsämme oli pääasiassa yli satavuotiasta ja hoiti itse itsensä, ennen kuin serkkuni hoiti paikalle metsäyhtiön avohakkuun. No kahdessa tunnissa menin metsään mönkijällä tammikuussa, kaadoin neljä koivua, jätin risut metsään, laitoin rungon muutamaan osaan, nostin peräkärrylle ja siitä heitin katokseen kuivumaan. Heinäkuussa pätkin rungot polttopuumittaan, laitoin klapikoneeseen ja pinosin vanhan saunan / autotallin liiteriin puut. Tähän meni toiset kaksi tuntia. Mummo kokkasi ruoat puuliedellä ja lämmitti saunan kerran viikossa. Takkaakin käytti toisinaan. Moderneilla vehkeillä polttopuiden tekeminen ei ole iso savotta, mikäli ei ole huonokuntoinen läski.
Koivujen kokoa tietämättä olet siis tehnyt arviolta puoli mottia klapeja (oletusarvona tässä mönkijän peräkärryn kantokyky) ja lisäksi aivan oudolla tavalla, koska
Traktorimönkijän peräkärryn kapasiteetti on noin 1500kg ja siihen mahtui kahden koivun rungot kerralla. Kahdella kerralla sain puuaineksen siirrettyä sen noin 500m, toki maalainen olisi kantanut olalla. Klapikoneita on montaa mallia. Mummolassa ollut klapikone oli markettiversio, joka ainoastaan halkaisi valmiiksi sahatut parrut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linkkaapa nyt jokin tutkimus. Sinänsä kyllä tuon voisi uskoa. Maalaislapsilla ei ole harrastuksia nurkan takana, johon noin vain kävellä tai pyöräillä. Vaikka saisi autokyydin, kannattaako tunnin harrastuksen takia istua toinen tunti autossa?
Luonto on lähellä, mutta se on ehkä vanhemmille työpaikka, eikä ole totuttu käyttämään huvitukseen. Jos ei ole omaa metsää, ei naapurin maille voi noin vain lähteä liikkumaan.
Suurin syy ehkä pitkät välimatkat, joista johtuen lapset eivät ole tottuneet kävelemään mihinkään. Ei kouluun, ei kauppaan. Miksi vapaa-ajalla joku kävelisi huvikseen?
Öö, mikä maa ja mikä vuosiluku?
Täälä suomen maalla on nyt joulukuu 2024 ja jokaisenoikeudella saa toisen maalla ja metsässä liikkua.
Harvalle maalaiselle se on työpaikka, mutta suurin osa lenkkeilee metsissä. Harvat myöskään
Missä ihmeen maalla koko koulumatkan voi tehdä taksilla? Meillä koulutaksi hakee eskarilaisen kotoa, sama taksi ei ota tokaluokkalaista kyytiin kuin 2 km päästä sovitulta "keruupysäkiltä". Kannattaisi vähitellen uskoa, että suurin osa maalaislapsista kävelee joka päivä 4-10 km koulumatkaansa ennen ja jälkeen koulukuljetuksen ja laskennallisesti kävelyvauhti on 1 km/3min, koska muuten koulumatka-aika on liian pitkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niiltä on lakkautettu lähikoulut ja koululaiset kuljetetaan busseilla ja takseilla kouluun. Jää siis pois se hyötyliikunta, jota koulumatkaksikin kutsutaan. Lisäksi koska oppilaille on järjestetty koulukyyti myös kotiin, ei lapset voi jäädä vaikkapa koulun kentälle tai lähistölle pelailemaan kavereiden kanssa pihapelejä, sillä paluukyytiin on ehdittävä. Kaverillekin saattaa olla kilometrien matka, jopa kymmeniä.
Ja lisäksi se, että noihin koulukyyteihin voi kulua merkittävä aika kun matkat ovat pitkiä ja kuljetus kiertää kaikki syrjäkylät.
Välillä ihmettelen, että minkälainen vanhempi pakottaa lapsensa tällaiseen ihan vaan sen takia, että saa toteuttaa jotain omaa maalaisunelmaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maalaislapset läskistyy kun niille ostetaan mopo. Ei ne kävele.
Joku kyseli tutkimusta; uutinen tältä aamulta eli tuoreimmat Move-tulokset.
Undersökningen visar att problemen minskar, att de är mindre hos pojkarna och att de mest förekommer på samma orter som ekonomiskt sett har varit problemorter under hela självständigheten. Bra att se att riktningen är rätt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hoitanut taimikkoa tai raivannut metsää, sillä metsämme oli pääasiassa yli satavuotiasta ja hoiti itse itsensä, ennen kuin serkkuni hoiti paikalle metsäyhtiön avohakkuun. No kahdessa tunnissa menin metsään mönkijällä tammikuussa, kaadoin neljä koivua, jätin risut metsään, laitoin rungon muutamaan osaan, nostin peräkärrylle ja siitä heitin katokseen kuivumaan. Heinäkuussa pätkin rungot polttopuumittaan, laitoin klapikoneeseen ja pinosin vanhan saunan / autotallin liiteriin puut. Tähän meni toiset kaksi tuntia. Mummo kokkasi ruoat puuliedellä ja lämmitti saunan kerran viikossa. Takkaakin käytti toisinaan. Moderneilla vehkeillä polttopuiden tekeminen ei ole iso savotta, mikäli ei ole huonokuntoinen läski.
Koivujen kokoa tietämättä olet siis tehnyt arviolta puoli mottia klapeja (oletusarvona tässä mönkijän peräkärryn
Älä puhu klapikoneesta, jos sinulla ei ole klapikonetta vaan halkaisukone, kaksi eri asiaa! Ja sen tietää jokainen, joka on klapikonekaupoilla käynyt.
Lisäksi en oikein oivalla, mikä merkitys tässä yhtälössä on tuolla 500 m siirrolla metsästä mummolaan. Sehän ei ole raskasta hommaa ollenkaan, vaikka et oikeastaan mitään runkoja metsästä mummolle vienyt, veit pöllejä. Runko kun on se pätkimätön puu, siitä tulee tukkia ja kuitua tai yleisnimityksellä pöllejä samantien, kun ryhdyt pätkimään.
Mutta joo, osoitit tuolla tarinallasi sen, että metsureiden työ on kevyttä ja helppoa, polttopuita on kepeä tehdä kenen tahansa, ei hikoile kuin läskit. Silti niin kovin moni haluaa ne klapit pihalleen ja mielellään vielä pinottuna vajaan, koska homma vie aikaa ja on raskasta. Paitsi sinulle, jolle jo perusterminologia on hieman hakusessa.
Muuten ihan muistutuksena: me maalaiset annamme klapien ensin kuivua kasassa muutamankin kuukauden ja vasta sitten pinoamme ne, vaikka puut olisi aikanaan kaadettu rasiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maasudulla on yleensä metsiä jonne voi mennä polkujuoksemaan, kävelemään sienestämään, marjastamaan, hiihtämään tai vaeltelemaan. Järvelle voi fillaroida ongelle, talvella hiihtmään, luistelemaan, jne. Kaikki tämä ilmaista jokaisen oikeutta. Se on sitten eri juttu, jos ei vaan huvita, tai jos kaiken pitää olla vimosen päälle ohjattua ja maksullista aktiviteettia, ettei vahingossakaan silloinkaan tarvitse ajatella ja keksiä mitään itse. Usein löysän varren päässä on myös tyhmä pää. Pätee maalla ja kaupungissa.
,
Vierailija kirjoitti:
Linkkaapa nyt jokin tutkimus. Sinänsä kyllä tuon voisi uskoa. Maalaislapsilla ei ole harrastuksia nurkan takana, johon noin vain kävellä tai pyöräillä. Vaikka saisi autokyydin, kannattaako tunnin harrastuksen takia istua toinen tunti autossa?
Luonto on lähellä, mutta se on ehkä vanhemmille työpaikka, eikä ole totuttu käyttämään huvitukseen. Jos ei ole omaa metsää, ei naapurin maille voi noin vain lähteä liikkumaan.
Suurin syy ehkä pitkät välimatkat, joista johtuen lapset eivät ole tottuneet kävelemään mihinkään. Ei kouluun, ei kauppaan. Miksi vapaa-ajalla joku kävelisi huvikseen?
Kyllä naapurin maillakin saa jokamiehen oikeuksien puitteissa liikuskella
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maasudulla on yleensä metsiä jonne voi mennä polkujuoksemaan, kävelemään sienestämään, marjastamaan, hiihtämään tai vaeltelemaan. Järvelle voi fillaroida ongelle, talvella hiihtmään, luistelemaan, jne. Kaikki tämä ilmaista jokaisen oikeutta. Se on sitten eri juttu, jos ei vaan huvita, tai jos kaiken pitää olla vimosen päälle ohjattua ja maksullista aktiviteettia, ettei vahingossakaan silloinkaan tarvitse ajatella ja keksiä mitään itse. Usein löysän varren päässä on myös tyhmä pää. Pätee maalla ja kaupungissa.
,
Voi mennä, mutta itse ainakin lenkkeilen ja hiihdän mieluummin auratuilla ja valaistuilla reiteillä kuin pimeässä umpihangessa.
Vierailija kirjoitti:
Maasudulla on yleensä metsiä jonne voi mennä polkujuoksemaan, kävelemään sienestämään, marjastamaan, hiihtämään tai vaeltelemaan. Järvelle voi fillaroida ongelle, talvella hiihtmään, luistelemaan, jne. Kaikki tämä ilmaista jokaisen oikeutta. Se on sitten eri juttu, jos ei vaan huvita, tai jos kaiken pitää olla vimosen päälle ohjattua ja maksullista aktiviteettia, ettei vahingossakaan silloinkaan tarvitse ajatella ja keksiä mitään itse. Usein löysän varren päässä on myös tyhmä pää. Pätee maalla ja kaupungissa.
,
Täysin totta. Maalla kun avaa oven, niin liikuntapaikkoja on ympärillä vaikka kuinka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Tämä on ainakin kolmas kerta, kun kehuskelet eri ketjuissa. Itsekehu alkaa löyhkätä.
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä kun lastemme maalaisserkut (10-15v lapset) saapui muutamaksi päiväksi meille vierailulle, niin huomasin kyllä tämän käytännössä. Omat lapseni on tottuneet kävelemään paljon, kun Helsingissä sitä tulee tehtyä luonnostaan. Maalta saapuneet serkkulapset ei jaksaneet eikä halunneet kävellä yhtään. He halusivat, että kaikkialle pitäisi mennä autolla, bussilla tai metrolla. Ihan lyhyet alle kilometrin siirtymätkin. Se on meille vierasta ja ei tietenkään menty omalla autolla lyhyitä matkoja. Sitten alkoikin viiden minuutin jälkeen kova valitus näiltä serkuilta, että eivät jaksa kävellä enää yhtään ja väsyttää. Jopa lintsillä kuului valitusta, että kun siellä pitää kävellä niin paljon.
En tiedä kuinka paljon he lihasvoimin siellä maalla asuessaan oikeasti liikkuvat, mutta ero omiin lapsiin oli kuin yöllä ja päivällä.
Meillä kävi viime kesänä vierailulla 15-vuotias helsinkiläistyttö ja ehdotin heille, että pyöräilisivät kauppaan (4 km). Helsinkiläinen EI OSANNUT pyöräillä!
Minäkään raukka en kävellyt/hiihtänyt/pyöräillyt kuin kaksi kertaa päivässä 6 km:n koulumatkani, 2.-3. luokilla (eka luokka kotikoulussa matkan takia). Sen jälkeen saatiin koulukuljetus, mutta vain jos matka oli 5 km tai sen yli. Siis ennen muinoin 50-60 -lukujen vaihteessa. Rakastin koulunkäyntiä.
Maalaislapset ovat ulkona leikkimässä ja tekemässä pieniä tilan töitä. Kun tulevat neukkukuutioon, eivät osaa tehdä mitään järkytykseltään.
Kyllä minä liikun koko ajan. Tietysti, jos ap laskee liikunnaksi vain salilla käymisen, en liiku ollenkaan.
Vietin lapsuuteni maalla Etelä-Suomessa. Kesällä kyllä tuli paljonkin kuljettua luonnossa, mutta se talvi... Valaistuja teitä, puhumattakaan kävelyteistä, ei ollut missään lähimaillakaan. Myöskään ihmisiä ei ollut kulkemassa riittävästi, että metsäpolut olisi olleet lumisella kelillä auki, eikä sitä viitsinyt umpihankeen mennä sinne pimeään metsään tarpomaan. Joten talvella se kävely oli lähinnä talon ohi kulkevan kapean autotien laitaa edes taas. Se taas oli jumalattoman tylsää joten helposti jäi tekemättä. Pihassa saattoi toki leikkiä, mutta ei se esim. enää kouluiässä oikein kiinnostanut. Sitä vaan oli sitten tietokoneella ja teki jotain sillä, pelasi tai koodasi. Toisaalta ihan hyvä, koodari minusta sitten tulikin isona, varmaan osin juuri koska ei oikein muitakaan virikkeitä lapsena ja nuorena ollut kuin se tietokone. Kun ei kavereitakaan asunut mailla eikä halmeilla.
Maalaislapset tekee kotitöitä! Peltohommia, polttopuita halki ja latoon.