Lue keskustelun säännöt.
Miksi maalaiset eivät liiku yhtään?
11.12.2024 |
Nytkin noissa koululaisten tutkimuksissa maalaislapset ovat selvästi heikommassa kunnossa kuin kaupunkilaislapset.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Montako tuntia se lypsyväli on, muista hommista puhumattakaan, ei taida noissa väleissä kovin kauas ehtiä, 300 metriä?
LAPSET EI LYPSÄ
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tehtäisiin testit aikuisille, erot olisivat varmaan vielä suuremmat. Täysin autoiluun perustuva elämäntapa jää helposti päälle, vaikka maalta tullut muuttaisi kaupunkiinkin. Tämä taas välittyy seuraavillekin sukupolville. Keski-ikäisillä suomalaisilla on isot erot arkiliikunnassa.
Kaupunkilaiset käy kuntosalilla, maalaiset menee metsään tekemään polttopuita. Kaupunkilaiset siis liikkuvat enemmän ja paremmin, maalainenhan ei liiku, hän tekee töitä?
Maalaisella on moottorisaha ja klapikone, ei siinä hirveästi hiki lennä.
Mökillä tosiaan huomaa, mikä ero on paikallisilla meihin verrattuna, kun on kyse polttopuiden tekemisestä.
Paikalliset menevät traktorilla metsään, ottavat moottorisahan ja suit sait on muutama
Ja siis missä se ero on? Sinä ostat klapisi valmiina ilman vaivaa?
Miksi ihmeessä se paikallinen pätkii niitä runkoja valmiiksi, kun klapikone ne joka tapauksessa pätkii, tämä jäi minua nyt vaivaamaan. Että tekeekö se siellä metsässä turhaa työtä. Ja nostaako moottorisaha vai traktori ne rungot sinne peräkärrylle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin itse lapsi maalla talvisin hiihdettiin ja käveltiin kaverille. Oli potkurikin. Kesällä sitten pyöräiltiin.
Eikä ollut sitä autoa.
No nyt ei ole tarpeeksi lunta hiihtämiseen, eikä tiet tarpeeksi paksussa jäässä potkukelkalle. Kaveria ei ole kävelymatkan päässä. Kesällä kyllä pyöräillään.
Auto on pakko olla että pääsee töihin ja saa haettua ruokaa, ei ole kyläkauppoja eikä kauppa-autoja. Kyläkoulut on säästetty kiinni ja lapset viedään taksilla kouluun.
Mutta muistele sinä vaan 60-lukua, me eletään 2024.
Miksi kukaan haluaa asua paikassa missä kaikki on noin hankalaa?
No se työpaikka ja kauppa ym palvelut on yleensä siellä keskustassa(koulut, virastot, tk, kaupat lv-liikkeet, pankit, päivähoitopaikat, kultasepät, pizzeriat , liikuntakeskukset ym) eli samassa paikassa missä käyt töissä, eli työmatkalla voit käydä siellä kaupassa. Ei se sen hankalampaa ole.
Sen takia ne kyläkaupat ja kauppa-autot on lopettaneet toimintansa jo vuosikymmeniä sitte, koska ei maaseudulla enää olla kotona töissä(maatila) vaan varmaan 90% ihmisistä käy töissä kodin ulkopuolella ja hoitavat kauppa ym asiat siellä keskustassa, missä se työpaikkakin on, eikä kukaan enää käynyt niissä kyläkaupoissa. Ei ole maaseudulla enää toimivia maatiloja, kuin harvakseltaan. Suurimpia työllistäjiä on kauppa/palvelut/kunta/yritykset/teollisuus/terveydenhoito ym
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän etätyöläinen liikkuu varmaan vielä vähemmän, käy veskissä ja keittiössä ja istuu vapaa-ajankin sohvalla.
Perinteisessä maatalossa mennään sentään talon ja ladon väliä ja käydään pellollakin.
Ai käydään ladossa ja pellollakin? Niinkö ne työt tehdään?
Itsellä ihan eri kokemus
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuhan,on kuntia missä paljon urheilu,liikunta mahdollisuuksia sivukyliltä ei kyllä kukaan lähde lenkille mielellään susilaumojen aikaa.Eikl kohta ole pakkokin lähtee liikkumaan kun autoilu viedään.Miten kukaan noilla sähkön hinnoilla ostaa autoja.Moni harrastaa joukkue urheilua.Saleilla käydään..On totta että on jokunen lapsi,aikuisenkin jää oleilemasn vaan..
Pelätäänkö jossain oikeasti susilaumoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako tuntia se lypsyväli on, muista hommista puhumattakaan, ei taida noissa väleissä kovin kauas ehtiä, 300 metriä?
LAPSET EI LYPSÄ
Eikö? Kyllä meillä lapset osallistuivat kaikkeen työhön
Sitä se on, kun mennään autolla joka paikkaan. Ja ihan turha valittaa liikkumismahdollisuuksien puutteesta. Ulos luontoon sieltä tekosyitä keksimästä. On teillä siellä lääniä retkeillä ja maastopyöräillä...tai ihan mitä vain. Ja kai maallakin on niitä kuntosaleja, joita me kaupunkilaiset käytetään liikkumiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi koska ukin piti hiihtää koululle 30km joka päivä ja koulupäivän jälkeen lähteä 12 tunniksi mettätöihin kirveen ja justeerin kanssa, ja kuvitellaan että se kantaisi edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuljetetaan kouluun ja takaisin. Puoleen vuoteen ei voi liikkua iltaisin ulkona, kun on pimeää, eikä ole muuta paikkaa liikkumiseen kuin maantien laita.
Eikö teillä ole pihaa? Laspi voi rakentaa sopivilla keleillä lumiukon tai lumilinnan, hauskaa ja hyötyliikuntaa. Minne se mielikuvitus on hävinnyt?
Mutta kun susi voi tulla ja syödä suihinsa!!
Ei se mielikuvitus ole mihinkään kadonnut kun pitää keksiä tekosyitä miksei ulkona voi liikkua. Täälläkin eräs sanoi ettei maatalon pihalla voi harrastaa talvisin kun liukasta ja työkoneita (liukkaus ja autot eivät ole kuitenkaan este kaupunkilaisille).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että hyötyliikunnan määrä on selittävä tekijä. Kaupunkilaislapsilla on lyhyet välimatkat, joten he voivat kävellä pienet siirtymät, vaikka nykyään osa meneekin sähköskuuteilla.
Liikunnan harrastaminen on tutkitusti polarisoitunut ja kaupungissa voi olla jopa vaikeampi saada harrastuspaikkaa lapselle kuin pienellä paikkakunnalla. Mutta hyötyliikunta on kaikille samanlaista: jos kohteeseen on kymmeniä kilometrejä, mennään autolla, mutta jos kohteeseen on kilometri, lapset laitetaan kävelemään se itse.
Kaupungeissa voi olla toisaalta vaikeaa saada vaikka uimakoulupaikka tai tavoitteellisesta urheilujoukkueesta voi tippua helposti pois.
Toisaalta valikoimaa kaupungeissa riittää. Jos yhteen ei mahdu, usein löytyy joku toinen laji, harrastusryhmä tai kerho, jos etsii. Toisaalta se etsiminen voi vaatia enemmän vaivaa, voi maksaa enemmän ja/tai harrastus olla hankalan matkan päässä. (Kaupungissa kun kaikilla ei ole vaikka sitä autoa, jolla kuljettaa.) Eli haasteet ja hyvät puolensa sekä kaupungissa että maalla harrastaessa.
Mutta olet oikeassa, että hyötyliikunta selittänee paljon: Kerran viikossa sählykerho tuskin hirveästi kuntoa nostaa, vaikka on parempi kuin ei mitään. Mutta päivittäin pari kilometriä kävelyä hyötyliikuntana vuodesta toiseen voi tehdä isonkin eron.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin itse lapsi maalla talvisin hiihdettiin ja käveltiin kaverille. Oli potkurikin. Kesällä sitten pyöräiltiin.
Eikä ollut sitä autoa.
Joo,oletki 70 v.Se oli sillon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha niitä muksuja on syyttää. Vanhemmat, Haloo käsi sydämellä, kuinka paljon olette tai olette olleet valmiita panostamaan lasten hyvinvointiin, liikuntaan ym muihin aktiviiteetteihin vai hoidatteko asian helpomman kautta. Älylaitteet hankitaan vimpan päälle ja siinä on koulun lisäksi lasten elämä, eli näprätään vaan puhelinta tai tablettia ja saatte itsellenne luppoaikaa ja lasten kunto rapistuu kun nappuloiden paineleminen ei kuntoa kohota.
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän etätyöläinen liikkuu varmaan vielä vähemmän, käy veskissä ja keittiössä ja istuu vapaa-ajankin sohvalla.
Perinteisessä maatalossa mennään sentään talon ja ladon väliä ja käydään pellollakin.
Päin vastoin, jää aikaa koiralenkeille enemmän. Olen välillä etätöissä maalla, yleensä kaupungissa. Kaupungissa tulee huomattavan paljon enemmän askelia, koska on paremmat lenkkipolut ja pimeällä valaistut reitit. Lisäksi kaupungissa käyn kaupassa kävellen, maalla pitää mennä autolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsinkiläiset ei tiedä mistään mitään taas. Vaikka täällä liikutaan autolla niin kortittomat ei tiedä että kyllä siinäkin saa painaa jalkatöitä pitkät matkat. Kaupungissa ei voi edes ajaa autolla joten te ette treenaa niitä lihaksia!
Vierailija kirjoitti:
Hyötyliikunnalla on varmasti iso vaikutus. Asutaan isossa kaupungissa tiiviisti asutulla alueella. Lapset kävelevät kouluun, koska sinne ei ole pitkä matka. Harrastuksiin osin viedään autolla, mutta osin bussilla tai kävelevät/pyöräilevät. Luistelukenttä on kävelymatkan päässä.
Toisinaan kun tarvitsee käydä kaupassa, pyydän teini-ikäisen käymään, eli käy kävellen. Tulee heti vajaat pari kilometriä kävelyä "ohi mennen". Samoin jos teini haluaa vaikka uuden t-paidan, sanon, että käy ostamassa. Menee itse julkisilla ja kävelee siis pysäkille ja sitten kaupungilla.
Samoin asioilla usein käydään perheellä julkisella tai kokonaan kävellen.
Jos vertaan maaseudulla asuviin tuttaviin (siis oikeasti maalla, ei 2 km isosta taajamasta), he joutuvat lähtemään kaikkiin noihin autolla tai koulukyydillä eikä lapset pysty itse liikkumaan minnekään. Kavereitakaan ei asu kohtuullisen kävelymatkan päässä. He toki
Miksi niin monella isossa kaupungissa asuvalla on se oletus, että koulukyyti alkaa kotipihasta eli ei ole tarvetta kävellä lainkaan? Tosielämässä koulukyyti alkaa joko 2 km tai 5 km päästä kotoa lapsen iästä riippuen eli reitit suunnitellaan siten, että "omavastuu" on mahdollisimman pitkä. Bussi voi jopa ajaa kotiportin ohi, mutta ei ota kyytiin tai jätä siihen, koska on päätetty, että kuljetuspysäkki on 4 km 990 m päässä eikä välillä pysähdellä.
Kaikki kaupunkilaistuttuni käyttävät skuuttia, yksikään teini ei kävele 2 km matkaa. Koulun piha on niitä täynnään, maalla ei moista näkymää ole, siellä jopa sähköavusteinen pyörä lapsella on poikkeus, kaupungissa normisettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tehtäisiin testit aikuisille, erot olisivat varmaan vielä suuremmat. Täysin autoiluun perustuva elämäntapa jää helposti päälle, vaikka maalta tullut muuttaisi kaupunkiinkin. Tämä taas välittyy seuraavillekin sukupolville. Keski-ikäisillä suomalaisilla on isot erot arkiliikunnassa.
Kaupunkilaiset käy kuntosalilla, maalaiset menee metsään tekemään polttopuita. Kaupunkilaiset siis liikkuvat enemmän ja paremmin, maalainenhan ei liiku, hän tekee töitä?
Maalaisella on moottorisaha ja klapikone, ei siinä hirveästi hiki lennä.
Ja se moottorisahako itsekseen sahailee siellä metsässä, ei ole tarvetta kumartua tai nostaa rankoja millään tavalla? Mistä tuollaisen saisi, helpottaisi ihmeesti polttopuuntekoa, kun ei tarvitsisi ojentaa
Tein mummolle autotallin seinällisen puita moottorisahalla, peräkärryllisellä mönkijällä ja klapikoneella 2 x 2h urakalla. Pärjäsi koko syksyn ja talven. Kainalot vähän hikeentyivät.
Vierailija kirjoitti:
Vähäiset harrastusmahdollisuudet?
Maalla ja pienissä kaupungeissa? Siellähän sitä tilaa ja puhdasta luontoa luulisi riittävän. Pyörällä ja kävellen kouluun ja pihaleikit koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläiset ei tiedä mistään mitään taas. Vaikka täällä liikutaan autolla niin kortittomat ei tiedä että kyllä siinäkin saa painaa jalkatöitä pitkät matkat. Kaupungissa ei voi edes ajaa autolla joten te ette treenaa niitä lihaksia!
Autonajo lihakset! 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikkuuhan,on kuntia missä paljon urheilu,liikunta mahdollisuuksia sivukyliltä ei kyllä kukaan lähde lenkille mielellään susilaumojen aikaa.Eikl kohta ole pakkokin lähtee liikkumaan kun autoilu viedään.Miten kukaan noilla sähkön hinnoilla ostaa autoja.Moni harrastaa joukkue urheilua.Saleilla käydään..On totta että on jokunen lapsi,aikuisenkin jää oleilemasn vaan..
Pelätäänkö jossain oikeasti susilaumoja?
Median mukaan ainakin Kirkkonummella ja Kemiössä.
Tämä ei selitä kaupunkien ja maaseudun eroa nykyään. Aivan samat haasteet ovat kaupungissa, tai enemmänkin, kun teini pääsee itse kauppaan hakemaan karkkia helposti ja kaupungeissa vanhemmat suojelevat enemmän. Silti kaupungeissa liikutaan enemmän, nuo eivät siis kelpaa selitykseksi.