Hei sinä lapseton sinkku, kysymys!

Vierailija kirjoitti:

Vietän ihan hyvää elämää. Tapaan ystäviä, opiskelen kiinnostavaa alaa ja minulla on harrastuksia. Välillä olisi mukavaa jakaa arki toisen ihmisen kanssa, mutta yksinkin on hyvä olla. Ei tarvitse olla jatkuvasti kyselemässä toiselta minne mennä ja vastaavaa.

N21

no kohta ei tarvitsekkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kysymästä, oikein mukavaa. On mieleinen työpaikka ja hyvä palkka. On ystäviä ja sukulaisia, keiden kanssa viettää aikaa. Mukavia harrastuksia, joissa saa haastaa ja kehittää itseään. Paljon haaveita ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen, kun ei ole lapsia aika-, eikä rahasyöppöinä.

eli raha on sulle se 1.

Vierailija kirjoitti:

Olen tosi tyytyväinen elämääni. Huonoja päiviä on harvoin. Eloni on hiljaista ja rauhallista, juuri minulle mieluista.

Pidän päivätyöstäni ja lisäksi minulla on pieni sivutoiminen yritys, lähinnä harrastusmielessä. Muita harrastuksia liikunta ja lukeminen.

Erakkoluonteena en juuri kaipaa seuraa. Muutama hyvä kaveri on ja perhe ja sisarukset. 

N40

Sama 

N82

Vierailija kirjoitti:

Elämä on ihanaa enkä kaipaa siihen lapsien mukanaan tuomia ikävyyksiä: sairastelua, kouluhaasteita, rahanmenoa, meteliä, sotkua jnejne. 

 

N48

no et kyllä enää saisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Käyn salilla, töissä ja opiskelen toista yliopistotutkintoa työn ohessa. On tämä aika ankeaa, mutta ei lapsettomuuden vaan sinkkuuden vuoksi. Mietin aina, että jos pääsen vähän parempaan kuntoon tai jos olen vähän sivistyneempi, niin joku kiva nainen kiinnostuu mutta ei.

Kannattaa katsella ulkomailta.

Elämä on oikein mukavaa. Työt vie tällä hetkellä suuren osan sekä kirjan kirjoittaminen. Jouluksi menossa vanhempien luokse, ovat iloisia kun lupasin tehdä heille puuhommia:D Koira antaa seuraa ja se varmaan syy miksi en ole yksinäinen, vaikka erakko olen noin muutenkin. Joulukirkkoon menen viikonloppuna. Ensi vuonna patikointireissu Norjaan.

Sinkkunainen 38

Vierailija kirjoitti:

Elän ihan tavallista elämää. Teen etänä asiantuntijatyötä alalla, jolle minulla on koulutus. En harrasta mitään ihmeempiä. Käyn kävelemässä, laitan ruokaa, joskus innostun jostain käsitöistä ja teen niitä, pelaan tietokoneella, käytän somea. Olen aika introvertti joten en niin välitä ihmissuhteista, viihdyn hyvin yksin kotosalla. Olen onnellinen. 

En mä mitään erityistä sisältöä elämääni tarvi. Olen vaan onnellinen jokaisesta elämän hetkestä, kun saan ilman kipuja, vaivoja tai muita isoja ongelmia viettää. Ei tarvi tapahtua mitään erityistä, että olisin onnellinen. Elämän tarkoitus on eläminen.

lapseton sinkku, nainen 50 v

Koetko että lapsettomuus kysymys kokseesinua? eli koetko että voit vielä saada lapsia? kuulutko kysyjän kohdeyleisöön?

Olen harrastanut kaikenlaista, eräs hyvin mukaansatemmannut harrastus mihin liittyi lemmikit, oli yli 10v elämäntapani. Minulla on aina ollut paljon ystäviä ja tuttuja.

Olen seurustellut pitkäänkin. Lapsettomuus ei tarkoita aina sinkkuutta. 

Matkustelin ennen koronaepidemiaa paljonkin, vähintään 2x v etelän auringossa, lisäksi viro, latvia sektorilla 2-3x v, samoin Rutsi, Norja, Islanti lisäksi 1xv ja edellisen 15v aikana myös 3x venäjällä. Nyttemmin käyn enää harvemmin, en jaksa enää roudata ees taas enkä istua lentokentillä ja koneessa.

Olen myös edenyt työurallani pitkälle, tehnyt pitkiä päiviä, tehnyt työtä jossa jouduin matkustamaan Suomessa jonkun verran, hotelliyöpymisiä ym mikä ei olisi mahdollista jos olisi ollut lapsia (ainakaan pieniä), nautin työstäni, olin kai oikein työnarkomaani jossain kohtaa.

Näin hiukan yli viiskymppisenä on ihanaa kun saa olla työpäivän jälkeen rauhassa, kukaan ei vaadi mitään. Käytän ansaitsemani rahat itse ja mikä huojentavinta, minun ei tarvitse huolehtia kenestäkään eikä hätäillä ja stressata siitä miten jälkikasvuni pärjää elämässä. 

En ole ikinä halunnut lapsia. Olen tiennyt sen jo hyvin nuoresta. En ole katunut. Se genre vaan ei ollut minua varten.

Vietän ihan tavallista elämää. Käyn koulussa, käyn töissä, näen perhettä ja kavereita, siivoan ja kokkaan, urheilen, luen ja kudon, katson sarjoja ja youtube-videoita jne

Elämä ilman perhettä on helppoa ja rauhallista. Toki haluan joskus perheen :)

eli sen sijaan että naiset rakastaisi jälkikasvua he rakastaa rahaa,uraa ja harrastuksia.

Joku veti huolella herneet nenukkiin ketjun kivoista vastauksista. 

+40 sinkkunainen täällä. Päätin pari vuotta sitten etten enää hairahdu parisuhteeseen, lapsia en ole koskaan halunnut. Elämäni täyttävät työ, merkitykselliset ihmissuhteet ja opinnot sekä harrastukset.

Lapsiperhearkea en olisi koskaan edes jaksanut. Pidän omasta rauhasta ja siisteydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elän ihan tavallista elämää. Teen etänä asiantuntijatyötä alalla, jolle minulla on koulutus. En harrasta mitään ihmeempiä. Käyn kävelemässä, laitan ruokaa, joskus innostun jostain käsitöistä ja teen niitä, pelaan tietokoneella, käytän somea. Olen aika introvertti joten en niin välitä ihmissuhteista, viihdyn hyvin yksin kotosalla. Olen onnellinen. 

En mä mitään erityistä sisältöä elämääni tarvi. Olen vaan onnellinen jokaisesta elämän hetkestä, kun saan ilman kipuja, vaivoja tai muita isoja ongelmia viettää. Ei tarvi tapahtua mitään erityistä, että olisin onnellinen. Elämän tarkoitus on eläminen.

lapseton sinkku, nainen 50 v

Koetko että lapsettomuus kysymys kokseesinua? eli koetko että voit vielä saada lapsia? kuulutko kysyjän kohdeyleisöön?

Ap pohtii, millaiseksi elämä voi muodostua ilman kumppania ja lapsia, joten kyllä ainakin itse pidän arvokkaana näitä vastauksia myös ihmisiltä, jotka ovat lastentekoiän jo ohittaneet. Että onko heidän elämänsä muodostunut miellyttäväksi vai onko lapsettomuus mahdollisesti alkanut kaduttaa.

Yksinäistä ja sisällötöntä elämää. Ei jaksaisi aamulla nousta sängystäkään ylös.

Sinä joka härkit tätäKIN viestiketjua ja nokittelet/ivaat joka kirjoittajaa, mene hoitoon.... tai itseasiassa HANKI ELÄMÄ niin ei tarvitse aukoa päätään muille.

Vierailija kirjoitti:

eli sen sijaan että naiset rakastaisi jälkikasvua he rakastaa rahaa,uraa ja harrastuksia.

Ja ystäviä, vanhempiaan, sisaruksia, muita sukulaisia, eläimiä, omaa rauhaakin. Näin se tosiaan osalla naisista menee, ettei kaipaa kumppania eikä lapsia.

Harrastan kaikenlaista, ulkoilen koiran /koirien kanssa, minulla on ollut koiria 22v yhtäjaksoisesti. Kesällä mökkeilen ja puuhaan siellä kaikkea. Työ ylempänä toimihenkilönä lty asiantuntijatehtävissä vie myös paljon aikaa. 

Lapset ja lapsiperhe-elämä ei ole ollut minun juttuni koskaan, mikään siinä ei oikeasti ole kiinnostanut minua koskaan. Ei minusta olisi siihen ollut. Olen ihan tyytyväinen elämääni muuten, mutta miehen ottaisin elämänkumppanikseni jos joku mieleinen olisi tyrkyllä.

N 54v

Onnellinen olen vain ulkomailla eli esim nyt. Sisältöä elämään tuo matkustelu ja työt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elän ihan tavallista elämää. Teen etänä asiantuntijatyötä alalla, jolle minulla on koulutus. En harrasta mitään ihmeempiä. Käyn kävelemässä, laitan ruokaa, joskus innostun jostain käsitöistä ja teen niitä, pelaan tietokoneella, käytän somea. Olen aika introvertti joten en niin välitä ihmissuhteista, viihdyn hyvin yksin kotosalla. Olen onnellinen. 

En mä mitään erityistä sisältöä elämääni tarvi. Olen vaan onnellinen jokaisesta elämän hetkestä, kun saan ilman kipuja, vaivoja tai muita isoja ongelmia viettää. Ei tarvi tapahtua mitään erityistä, että olisin onnellinen. Elämän tarkoitus on eläminen.

lapseton sinkku, nainen 50 v

Koetko että lapsettomuus kysymys kokseesinua? eli koetko että voit vielä saada lapsia? kuulutko kysyjän kohdeyleisöön?

Totta kai tuo koskee häntä. Hän on ollut 50v lapseton, eli kulkenut sen polun alusta asti, mistä ap kysyy lisätietoja. Joku lapseton 80v:kin voi hyvin vastata

Teoriassa hyvä, rakastava suhde olisi kiva, mutta käytännössä tiedän, että mun on vaikea suurimmassa osassa tapauksista kestää toisen ihmisen jatkuvaa läsnäoloa. 

Vierailija kirjoitti:

Harrastan kaikenlaista, ulkoilen koiran /koirien kanssa, minulla on ollut koiria 22v yhtäjaksoisesti. Kesällä mökkeilen ja puuhaan siellä kaikkea. Työ ylempänä toimihenkilönä lty asiantuntijatehtävissä vie myös paljon aikaa. 

Lapset ja lapsiperhe-elämä ei ole ollut minun juttuni koskaan, mikään siinä ei oikeasti ole kiinnostanut minua koskaan. Ei minusta olisi siihen ollut. Olen ihan tyytyväinen elämääni muuten, mutta miehen ottaisin elämänkumppanikseni jos joku mieleinen olisi tyrkyllä.

N 54v

Sama täällä, mutta jokin kohtaanto-ongelma on, koska sopivia miehiä ei ole tarjolla.