Miten menee, jos 12-vuotias vuoroviikkolapsi haluaa asua vain toisella vanhemmalla?
Ja kaikki sanoo, että.12-vuotias saa itse päättää, mutta ei kai vanhempien voi olla pakko tähän suostua vai onko?
Siis että 12-vuotias vain päättää, että asuu jatkossa vain äidillään ja äiti ja isä molemmat mukisematta että okei.
Eihän tuon ikäinen mistään muustakaan perheen asumisesta voi päättää. Siis että ei halua asua Hämeenlinnassa vaan Tampereella ja vanhemmat vaan että okei, ei voi pakottaa.
Tää on se, mitä en tajua. Meillä lapsi alkanut puhua, että haluaisi asua vain minun luonani, mutta itse halua kokoaikavastuuta, vaan sen, että mies hoitaa oman osansa eli puolet.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi on aina kirjoilla vain yhdessä paikassa ja yhdessä koulussa, joten ei voi asua sekä Hämeenlinnassa ja Tampereella. Käräjät ovat tähän oikea ratkaisu. Lasta kuullaan.
Kyllä lapsi voi asua sekä Hämeenlinnassa että Tampereella, kunhan se etävanhempi (sanotaan nyt vaikka hämeenlinnalainen) huolehtii siitä, että lapsi on koulussa Tampereella oikeaan aikaan. Meillä on vanhempia, jotka asuvat Vantaalla ja toinen vanhempi Lahdessa ja lasta kuljetetaan edestakaisin miettimättä sitä, että klo 8 aamu merkitsee heräämistä klo 6 tai klo 7.15 ihan sen mukaan, missä sattuu asumaan. Etävanhemman mielestä järjestely toimii hienosti, vaikka lapsella ei luonaan ole kavereita ja lapsi on viikon ajan hyvin väsynyt ja se näkyy oppimistuloksissa, mutta kun "minä haluan ja minä saan päättää", niin lähivanhempi ei voi mitään, kun etävanhempi päättää muuttaa kauemmas lapsen koulusta.
En ole ikinä ymmärtänyt näitä kahden "kodin" virityksiä. Ei kahta kotia voi olla ja tuossa tilanteessa on vähän kuin kylässä kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt näitä kahden "kodin" virityksiä. Ei kahta kotia voi olla ja tuossa tilanteessa on vähän kuin kylässä kokoajan.
Lasta kohtaan oikeudenmukaisin systeemi olisi se, että lapsella pysyvä koti ja vanhemmat muuttavat vuoroviikoin, jos kerran haluavat jakaa huoltajuuden tasan. Muutenhan tässä vuoroviikko systeemissä mennään kyllä vanhempien etu edellä..
Toki edellä mainittu järjestely edellyttäisi, että eronneilla vanhemmilla on kohtuu hyvät välit keskenään.
Omasta mielestäni lapsi saa päättää, itsehän aiheutitte eron jossa lapsi joutuu pomppolemaan eri kodeissa. Kokeile itse miltä se tuntuu. Kamalaa.
Tää on niin tätä, ei saa erota ennen kuin lapset muuttaa omilleen. Toi on niin järkyttävän itsekästä laittaa pieni ihminen kärsimään aikuisten teoista.
Sitten vielä ihmetellään ja sätitään lapsia kun on kiusaamista kun ei aikuisetkaan osaa käyttäytyä!
Miksi et halua olla lapsesi kanssa tai elää? Miksi lapsi ei saisi olla yhdessä kodissa eli omassa kotonaan? Jos on poika ehkä isä olisi loogisin vaihtoehto, mutta isä ei sovi kaikille pojille pääasialliseksi kodiksi. Tytön pitäisi asua äidillä, jos kiva äiti. Jos äiti ei ole kiva, niin isällä. Ei lasta voi väkisin viedä isälle edes pienenä. Joskus vanhempien pitää asua lähempänä toisiaan. Miksi lapsia heitellään kuin säkkiä sinne tänne Suomessa, yleensä? Osa kärsii nuorena jatkuvista muutoista opiskelun vuoksi tai heikon taloudellisen aseman vuoksi, on myöhemmin rikki. Ei tule muutoille loppua. Jokainen etsii sitä aitoa omaa kotia. On turvatonta jos asuminen on tehty vaikeaksi.
Vanhempi voi aina kieltäytyä huoltajuudesta ja sitä suosittelenkin ennmmin kuin lasten "omimista". On suoraan paholaisesta, että siittäjät omistelevat lapsia kuin jotain karjaa, varsinkin tyttöjä. Teinitytölle järkyttävä seksuaalinen ahditus ja suoranainen seksuaalinen helvetti asua pelkkien siittäjien kanssa. Suomalaiset ovat kuin muhammedin konsanaan, kun miehet kuvittelevat olevansa "vanhempia", mitätöiden naiseuden ja lasten tarpeen äidille, naisen lempeälle rakkaudelle, ja kuvitellen pelkän ruokkimisen ja rahan riittävän lapsen kasvatukseen
Vierailija kirjoitti:
Miksi et halua olla lapsesi kanssa tai elää? Miksi lapsi ei saisi olla yhdessä kodissa eli omassa kotonaan? Jos on poika ehkä isä olisi loogisin vaihtoehto, mutta isä ei sovi kaikille pojille pääasialliseksi kodiksi. Tytön pitäisi asua äidillä, jos kiva äiti. Jos äiti ei ole kiva, niin isällä. Ei lasta voi väkisin viedä isälle edes pienenä. Joskus vanhempien pitää asua lähempänä toisiaan. Miksi lapsia heitellään kuin säkkiä sinne tänne Suomessa, yleensä? Osa kärsii nuorena jatkuvista muutoista opiskelun vuoksi tai heikon taloudellisen aseman vuoksi, on myöhemmin rikki. Ei tule muutoille loppua. Jokainen etsii sitä aitoa omaa kotia. On turvatonta jos asuminen on tehty vaikeaksi.
Koska suomalaiset miehet eivät ole kypsyneet apinatasolta. He eivät pidä huolta vaimoistaan, vaan kadehtivat jopa imettäviä äitejä. Vihaavat heitä, ryöstelevät vauvoja ja lapsia. Narsistisesti itkevät, kun eivät itse ole naisia. Lisäksi pitäisi saada pimppaa eli seksipalveluja. Jos ei vaimolta niin sitten tyttöystävältä tai vähintään pornosta, pakko sittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää siittää
Vuoroviikkolapsi - omg, miten suomalaisetkin voi perustaa tällaisia sairaita paskaperheitä, eikö aikuisilla ole mitään järkeä.
Älkää tehkö niitä lapsia jos että ole tosissanne sitä perhettä perustamassa tai pitämässä.
Voisin itse hyvin kuvitella, että miten raskasta on vaihtaa viikoittain kotia, että on joka toinen viikko toisessa kodissa ja joka toinen viikko toisessa. Ei ihme, jos lapsi haluaa olla lähinnä sen vanhemman luona, jolla viihtyy paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt näitä kahden "kodin" virityksiä. Ei kahta kotia voi olla ja tuossa tilanteessa on vähän kuin kylässä kokoajan.
Lasta kohtaan oikeudenmukaisin systeemi olisi se, että lapsella pysyvä koti ja vanhemmat muuttavat vuoroviikoin, jos kerran haluavat jakaa huoltajuuden tasan. Muutenhan tässä vuoroviikko systeemissä mennään kyllä vanhempien etu edellä..
Toki edellä mainittu järjestely edellyttäisi, että eronneilla vanhemmilla on kohtuu hyvät välit keskenään.
Kenellekään lapselle ei ole oikein joutua eroon äidistään pitkiksi ajoiksi. Toki jos äiti itse vaatii tätä niin minkäs teet, mutta lapselle se on harmillista. Suomi on kuitenkin individualistinen ja patriarkaalinen kulttuuri, missä naisista ei huolehdita, vaan heidät potkitaan ojaan ja toimistoihin synnyttämään. Tai sairaaloihin, missä heidät silvotaan henkihieveriin ja vauvat pahoinpidellään. Sairas maa. Ja väestö pitää tätä kehittyneenä, hyvänä. Tosiasiassa kyseessä on sadistinen helvetti
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin tätä, ei saa erota ennen kuin lapset muuttaa omilleen. Toi on niin järkyttävän itsekästä laittaa pieni ihminen kärsimään aikuisten teoista.
Sitten vielä ihmetellään ja sätitään lapsia kun on kiusaamista kun ei aikuisetkaan osaa käyttäytyä!
Ei ne lapset kyllä kauhean hyvin voi riitaisessa kodissakaan, jossa on kokoajan kireä ilmapiiri ja joutuvat kuuntelemaan vanhempien riitelyä. Ei lasten vuoksi väkisin yhdessä pysyttely aina ole oikea ratkaisu kuitenkaan..
Vierailija kirjoitti:
Hyi.
Vuoroviikkolapsi.
Avainkaulalapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi voi aina kieltäytyä huoltajuudesta ja sitä suosittelenkin ennmmin kuin lasten "omimista". On suoraan paholaisesta, että siittäjät omistelevat lapsia kuin jotain karjaa, varsinkin tyttöjä. Teinitytölle järkyttävä seksuaalinen ahditus ja suoranainen seksuaalinen helvetti asua pelkkien siittäjien kanssa. Suomalaiset ovat kuin muhammedin konsanaan, kun miehet kuvittelevat olevansa "vanhempia", mitätöiden naiseuden ja lasten tarpeen äidille, naisen lempeälle rakkaudelle, ja kuvitellen pelkän ruokkimisen ja rahan riittävän lapsen kasvatukseen
Kai kuitenkin ymmärsit, että tässä tapauksessa lapsen äiti on se, joka haluaa että lapsi on yhtä paljon isällään. Ei ole kyse "omimishaluisesta siittäjästä".
MINÄ MINÄ MINÄ. EN HALUA ETTÄ LAPSI ON KOKO AJAN LUONANI, KOSKA MINÄ HALUAN OMAA AIKAAAAA. Eli lapsesi on tässä sinulle yhdentekevä. Onko tarkoitus vain häiritä ex-puolisosi elämää pakottamalla lapsesi isän luokse. Ei ihmekkään, että eronneiden lapset voivat huonosti, kokeileppa ITSE vaihtaa asumista viikon välein.
Tuo on niin totta. Lasta hyppyytetään paikasta toisen, jotta itse saadaan viettää sitä laadukasta omaa aikaa. Vähät lapsesta. Sitten itketään, kun lapsi aikuisikäisenä katkaisee välit, eikä pidä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi asumaan aloittajan luokse ja tapaa toista vanhempaansa arki-iltana ja vaikka joka toinen viikonloppu. Silloin ei tarvitse väkisin asua missään.
Useimmat teistä vastaajista kuulostavat julmilta aloittajaa kohtaan. Mistä te tiedätte, mikä on syynä siihen, että hän haluaa pitää kiinni vuoroviikkovanhemmudesta? Voi olla kysymys esimerkiksi masennuksesta tai jaksamisesta, teini-ikä voi olla niin haastava, että vanhemman jaksaminen yksin voi käydä liian rankaksi. Tai teinillä voi olla haasteita, koulunkäynnin tai nykyään niin yleisten mielenterveyden tai nepsy-oireilun vuoksi. Tai, niin kuin minulla, lapsi on tosin vähän nuorempi, mutta yritystoimintani vaatii paljon aikaa. Lapsen ollessa isällään, teen 10-12 tuntisia päiviä, ja se mahdollistaa minulle, että lapsen ollessa luonani, voin tehdä lyhyempiä, normaalin 8 tunnin päiviä, ja iltaisin hänen nukkuessaan tarvittaessa lisätunteja. Enkä ole ainoa vanhempi, joka käyttää lapsivapaan tekemällä töitä, jotta on sitten mahdollisuus olla täysipainoisesti lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi asumaan aloittajan luokse ja tapaa toista vanhempaansa arki-iltana ja vaikka joka toinen viikonloppu. Silloin ei tarvitse väkisin asua missään.
Useimmat teistä vastaajista kuulostavat julmilta aloittajaa kohtaan. Mistä te tiedätte, mikä on syynä siihen, että hän haluaa pitää kiinni vuoroviikkovanhemmudesta? Voi olla kysymys esimerkiksi masennuksesta tai jaksamisesta, teini-ikä voi olla niin haastava, että vanhemman jaksaminen yksin voi käydä liian rankaksi. Tai teinillä voi olla haasteita, koulunkäynnin tai nykyään niin yleisten mielenterveyden tai nepsy-oireilun vuoksi. Tai, niin kuin minulla, lapsi on tosin vähän nuorempi, mutta yritystoimintani vaatii paljon aikaa. Lapsen ollessa isällään, teen 10-12 tuntisia päiviä, ja se mahdollistaa minulle, että lapsen ollessa luonani, voin tehdä lyhyempiä, normaalin 8 tunnin päiviä, ja iltaisin hänen nukkuessaan tarvittaessa li
Ap olisi voinut kertoa aloituksessaan, jos on itse masentunut, tai oman terveyden kanssa muuten haasteita. Mistään sellaisesta ei nyt ollut mainintaa.
Mitä tulee tuohon, että jos lapsella olisi vaikeaa koulunkäynnin tai mielenterveytensä kanssa, niin kuvatunlainen tilannehan vain lisäisi lapsen pahaa oloa. Isällä vauva perhe pienissä tiloissa, johon 12-vuotias ei ehkä koe oikein mahtuvansa ja tuntee olevansa ulkopuolinen. Äiti taas ei lapsen toiveesta huolimatta anna lapsen asua luonaan enempää, kuin joka toisen viikon. Lapsella mielikuva, että äiti ei halua häntä.
Oman jaksamisen rinnalla pitäisi kuitenkin muistaa miettiä myös lapsen jaksamista, kun lapsi on tullut hankittua.
Ei sitä täysin päättää voi, varsinkaan jos vanhemmista kumpikaan ei lasta kerran itselleen halua. Kaveri kävi oikeudessa, kun lapsi halusi täysin isälleen viikko/viikko systeemistä pois. Hävisi toki tänä kaveri jutun ja jatkoi viikonloppu vanhempana.