Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan proteiininsyöntibuumi. Miten proteiinia voi edes saada alle suositusmäärien?
07.12.2024 |
Vaikka söisi kaikkein valkoisinta vehnäpaahtoleipää 2000 kcal edestä niin jo siinä olisi 68 grammaa proteiinia.
Suurin osa ihmisistä vielä syö jotain proteiinipitoisempaa. Esimerkiksi maitotuotteita, kalaa, papuja, lihoja.
puhutaanko proteiinista jo liian paljon?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
No esim itse saan välillä liian vähän. Tänään lounaaksi söin valmiin kirjolohikiusauksen (11g proteiinia), aamulla söin kaurapuuroa (5g proteiinia) ja jos illalla syön esim kasvissosekeittoa niin ei siitä tule tarpeeksi fyysistä työtä tekevälle ihmiselle.
tossa on muutenkin koko päivälle 500 kcal että suosittelen syömään enemmän ihan muunkin kuin proteiinin saannin takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No esim itse saan välillä liian vähän. Tänään lounaaksi söin valmiin kirjolohikiusauksen (11g proteiinia), aamulla söin kaurapuuroa (5g proteiinia) ja jos illalla syön esim kasvissosekeittoa niin ei siitä tule tarpeeksi fyysistä työtä tekevälle ihmiselle.
No miksi sitten syöt niin, ettet saa tarpeeksi ravintoaineita?
Tuossa on jo energiaakin vain kolmasosa tarvitusta. Iha vituksiha tolla tyylillä menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan saa proteiinia riittävästi, ellen katso vähän, mitä syön. En pysty syömään sitä kerralla kovin paljon, ja saatan ehtiä syödä vain kolme ateriaa päivässä. Silloin on pakko yrittää syödä enemmän proteiinia joka aterialla, jottei illalla ole yletön nälkä ja seuraavana päivänä lihakset kipeinä.
"Vain" kolme ateriaa?? Montako niitä sitten mielestäsi pitäisi päivässä mättää? Kysyy toinen pieniruokainen, kasvissyöjä joka syö 2-3 kertaa päivässä enkä läheskään aina kunnollista ateriaa. Proteiinia saan taatusti tarpeeksi.
Viisi ateriaa. Ei tarvitse mättää. Itselleen sopivia annoksia. Aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala.
No, höpöhöpö. Vain ne, jotka tarvitsevat aterioille eri nimet, syövät usein. Saadakseen syötyä "kaikki" ateriat.
Miehet varsinkin kärttävät proteiinin perään
Suositukset perustuvat siihen, että ihmiset syövät liian vähän proteiinia ja haluttaisiin heidän syövän edes vähän enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käypä hoito:
Proteiinin tarvearvio on vähintään 80 g/vrk
Käytännössä riittävään proteiinin saantia voi turvata syömällä joka aterialla jotain proteiinipitoista ruokaa, mieluiten lihaa.
Ruokia joissa on eniten proteiinia per 100 g:
Liha 20-30 g
Juustot 20-30 g
Liha- ja makkaraleikkeleet 10-30 g
Huomaa, että noitakin pitäisi syödä yhteensä noin 1 kilo päivässä.
https://www.kaypahoito.fi/nix01665
80 g proteiinia per päivä on minimi, ei optimi.
Eli 1-1,5 g/kg, mutta Huom!
Proteiinin tarvetta ei kuitenkaan arvioida sen hetkisen painon eikä ihannepainon mukaan, vaan käyttämällä ns. mukautettua painoa.
Valkoisen paahtoleivän proteiinipitoisuus vaihtelee hieman valmistajasta ja tuotemerkistä riippuen. Tyypillisesti valkoisessa paahtoleivässä on noin 23 grammaa proteiinia per viipale, mikä vastaa keskimäärin noin 4080 kilokaloria per viipale.
Tarkempi suhdeluku proteiinista kaloreihin on:
Noin 0,050,07 grammaa proteiinia per kilokalori.
Tämä tarkoittaa, että valkoisessa paahtoleivässä on 57 grammaa proteiinia 100 kilokaloria kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori
Valkoisen paahtoleivän proteiinipitoisuus vaihtelee hieman valmistajasta ja tuotemerkistä riippuen. Tyypillisesti valkoisessa paahtoleivässä on noin 2-3 grammaa proteiinia per viipale, mikä vastaa keskimäärin noin 40-80 kilokaloria per viipale.
Tarkempi suhdeluku proteiinista kaloreihin on:
Noin 0,05-0,07 grammaa proteiinia per kilokalori.
Tämä tarkoittaa, että valkoisessa paahtoleivässä on 5-7 grammaa proteiinia 100 kilokaloria kohti.
Vierailija kirjoitti:
Sori
Valkoisen paahtoleivän proteiinipitoisuus vaihtelee hieman valmistajasta ja tuotemerkistä riippuen. Tyypillisesti valkoisessa paahtoleivässä on noin 2-3 grammaa proteiinia per viipale, mikä vastaa keskimäärin noin 40-80 kilokaloria per viipale.
Tarkempi suhdeluku proteiinista kaloreihin on:
Noin 0,05-0,07 grammaa proteiinia per kilokalori.
Tämä tarkoittaa, että valkoisessa paahtoleivässä on 5-7 grammaa proteiinia 100 kilokaloria kohti.
Tämä tarkoittaa 32 viipaletta joka päivä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä jotka vetää sitä protskua. Anna niiden vetää.
Eivät laske päivän muita protskuja. Näkevät usein vain sen yhden, mitä lisää ottavat.
Suurin osa salilla kävijöistäeu tarvitse proteiinia yhtään enempää. Istuvat töissä päivän. Syövät monipuolisen aterian ja liikkuvat 3 kertaa viikossa salilla.
Ei fyysistä työtäkään tekevät vedä protskya sitä määrää. Ja silti liikkuvat 6 aktiivista tuntia päivässä.
Eri asia onkin sitten ne kehonrakentajat. Joiden koko ruokavalio on raavittu siihen kuntoon. Että tarvitaan sitä protskua lisää.
Ei mulle ainakaan tule mitään muita proteiineja kuin kala/juusto/tofu/kananmunat. Tällä hetkellä en nimittäin syö viljoja lainkaan, koska yritän saada vyötärölihavuuden pois karppaamalla. Mikään muu ei ole minulla tehonnut. Eli syön paljon vihanneksia ja riittävästi proteiinia, joista tulee jonkin verran rasvaa mukana. Plus siemenet, mutta niitä ei voi syödä kovin paljon päivässä.
Ravintoaineen tarpeessa on kaksi tasoa: minimimäärä, jottei sairastu ja se määrä jolla keho toimii optimaalisesti.
Esimerkiksi d-vitamiinin tarpeeksi on aikoinaan määritetty taso, jolla luut ei enää taivu. Se ei ole välttämättä ihmisen elimistön kokonaishyvinvoinnin kannalta optimaalinen taso.
Tässä proteiiniasiassa mennään vähän tuolla riisitautilogiikalla, ehkä. Ideologisista syistä yhä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on tämä lihaideologia ja eläinteollisuuden lobbarit. Luotu taviksille mielikuva että tyyliin lihakset surkastuu heti jos ei mätä eläinperäistä proteiinia joka aterialla. Tässäkin ketjussa monta kommenttia joissa on sisäistetty tämä ideologia.
Taisit lukea omiasi. Minä en ainakaan viestissäni väittänyt, että lihakset surkastuisivat ilman lihaa. Minulla kyllä lihakset kramppaavat seuraavan päivän, ellen ole saanut riittävästi proteiinia - mistä tahansa lähteestä - edellisenä päivänä. Luulen tosin, että tuo johtuu osin esivaihdevuosista, sillä tämä ongelma on ilmestynyt vasta niiden myötä, aiemmin en kärsinyt krampeista.
Ps. Magnesiumia saan riittävästi, joten krampit eivät johdu siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En syö lihaa ja usein en syö kovin terveellistä kasvisruokaa. En käytä proteiinilisätuotteita.
Liha on yksi noin sadasta proteiinilähteestä eikä ainoa lähde.
Mutta paras eikä sisällä mitään turhaa.
Juuri näin, kasviproteiinit ovat huonoa ravintoa ihmiselle väärine aminohapposuhteineen.
Lisäksi monissa niistä on paljon hiilihydraatteja. Esimerkiksi linsseissä on niin paljon hiilareita, ennen voi syödä niitä juuri ollenkaan nyt karpatessani.
Miksikö karppaan? Kakkostyypin diabeteksen takia. Ns. virallisterveellisellä ruokavaliolla kroppa ei vaan toimi, vaan mulla on insuliiniresistenssi. Karpatessa verensokeri laskee normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika proteiini ja rasva eivät tee hyvää maksalle eikä munuaisille. Suurin osa tekee nykyään kevyttä työtä eikä lisää proteiinia eikä rasvaa tarvita lainkaan.
Väärin; hiilihydraatit ja varsinkin hedelmäsokeri ovat ne maksalle ja munuaisille vahingolliset ravintoaineet.
Hedelmistä ei saa syötynä liikaa hedelmäsokeria, hedelmämehuista ja smoothiesta saa. Täysjyvävilja ei ole haitallista maksalle eikä munuaisille.
Viljat eivät ole hyväksi suolistolle. Lisäksi niissä on paljon ns. tyhjiä kaloreita. Toki jos liikkuu paljon, ne saa kulutettua, mutta aika moni tekee nykyään työtä, jossa ei pahemmin liikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa aika moni syö liian vähän proteiinia ja hyviä rasvoja suhteessa kaikkeen muuhun.
Moni on ylipainoinen ja pitäisikin syödä fiksummin ja vaihtaa se vaalealeipä vaikka munakkaaseen.
Ei. Vaalea leipä pitäisi vaihtaa täysjyväleipään. Suolistosyövät ovat lisääntyneet jo alle 40-vuotiailla, kun ei saada terveellisiä kuituja ja sitä kautta mikrobeja suoleen.
Täysjyväviljojen kuidut eivät ole terveelisiä kuituja! Terveelliset kuidut ovat niitä, jotka saadaan kasviksista.
Kävin proteiinin saannin arvioinnissa ja mittaaja sanoi, että juuri kukaan mittaukseen sinä päivänä osallistuneista ei saanut riittävästi proteiinia syömästään ruuasta vaikka moni itse toisin luuli. Oma proteiinin saantini oli jotakuinkin tasan sen verran kuin minun pitääkin saada ja tähän tulokseen pääsin ruokavaliollani johon ei kuulu ollenkaan punaista lihaa, kanaa syön kohtuudella, mutta kalaa syön melko paljon samoin kuin papuja, kasviksia, hedelmiä, ruis- js kauraleipää sekä muita täysjyvätuotteita ja vähärasvaisia juustoja ja rahkaa. Pähkinöitä ja siemeniä saisin lisätä ruokavaliooni muuten voin jatkaa tällä linjalla ja tarpeellinen proteiinin määrä tulee täytettyä. Netissä on proteiinilaskureita ja ohjeita asiaan liittyen jos haluaa itse arvioida ja laskea proteiinin saantiaan ja näitä ilmaisia arviointeja missä itsekin kävin on silloin tällöin tarjolla esim. apteekkien teemapäivillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos treenaa oikeasti, niin helposti voi käydä niin ettei saa tarpeeksi jos ei kiinnitä asiaan huomiota. Sitä meinaan tarvitaan oikeasti paljon:1.5-2 grammaa painokiloa kohti. 400g jauhelihaa on 80gr proteiinia. Siitä voit laskea paljonko pitäisi syödä, jotta saisi tarpeeksi vaikka 60-70 kiloinen tyyppi.
Suurinosa aikuisista on 80-90 kiloisia
Proteiinin määrä pitää laskea rasvattoman lihasmassan perusteella. Ihmisillä on yleensä enemmän rasvaa kuin he luulevat.
Kaikissa suosituksissa kyllä sanotaan, että painokiloa kohti. En ole törmännyt missään tuollaiseen väittämään, että ainoastaan rasvaton lihasmassa huomioitaisiin.
Minä en "tarvitse" proteiinia lihasten tms vuoksi, mutta lyhyenä ihmisenä lihon helposti, ja runsas proteiininsaanti on ainoa asia, joka tekee riittävästi kylläisyyttä ja mitoittaa nälkäni oikein, se kun olisi tehty kymmenen senttiä pidemmälle. Joka kerta painoa tiputtaessa on syötävä kovat määrät protskua (ja isot kasviskulhot kylkeen), tai en nuku kun on yönälkä.
Luontaisesti en edes haluaisi syödä protskuja niin paljon, mutta kun dieetti loppuu ja ruokavalio kääntyy hiilarisempaan, väistämättä jonkin ajan päästä lihon taas. Liikun ja yritän sillä nostaa peruskulutusta, mutta ei se istumatyöläiselle niin helppoa ole ja varttakin on alle 160cm, ei tämä määräänsä enempää vie. Näin vuorottelemalla olen pysynyt normaalipainon sisällä kuitenkin.
Koko ajan myös yritän lisätä kasviproteiinin saantia, kun se olisi eettisempi ratkaisu, mutta jotenkin kroppa tuntuu kaipaavan lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Aamianen, 11g proteiinia:
kaurapuuro, pähkinät/siemenet 20g, marjat
Lounas, 25g proteiinia:
Linssikeitto, ruisleipä ja hummusta
Välipala, 5g proteiinia:
Omena, maapähkinävoi
Päivällinen, 35g proteiinia:
Täysjyväpastaa, tofua tomaattikastikkeessa, brokkolia
Hyvälaatuista proteiinia ja ihan tarpeeksi 60-70kg ihmiselle. Ja jos painaa enemmän niin annoskoko on suurempi, ja proteiinia saa enemmän.
Tuossa ei ole läheskään tarpeeksi kasviksia. Muutamia marjoja, yksi omena ja vähän parsakaalia. Pitäisi vähintään tuplata niiden määrä, ja monipuolistaa myös.
Ei ole totta. Ikä tai sukupuoli ei vaikuta kulutuksen ja ravinnon suhteeseen. Tutkittu ja ainakin 60 ikään asti ainoa syy lihomiseen oli, että syödään enemmän kuin kulutetaan. Moni on luullut, että aineenvaihdunta jotenkin muuttuu iän myötä, mutta näin ei ollut ainakaan tuohon 60-vuotiaaksi asti. Odotellaan vanhemmista lisätutkimuksia, mutta tuskin fysiikan lait murtuvat sielläkään. Selkokielellä: vanhemmat ihmiset liikkuvat vähemmän kuin väittävät tai luulevat ja siksi tuntuu ettei voi enää mitään syödä lihomatta. Nuorena tuli liikuttua huomaamatta enemmän.