Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Mua on hämmentänyt se, kun Eevaa on loukannut ihmisten kommentit väsymyksestä.

Minusta olisi ihan sama, jos joku menisi sanomaan vaikka lastensairaalan päivystävälle lääkärille, että sulla sitten on raskas ja vaativa työ ja lääkäri sanoisi, että eihän ole. Totta kai jokaisessa elämänosassa on omat raskaat puolensa. Ketä ei pienten lasten kanssa väsyttäisi? Ei siinä ole mitään pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Mua on hämmentänyt se, kun Eevaa on loukannut ihmisten kommentit väsymyksestä.

Minusta olisi ihan sama, jos joku menisi sanomaan vaikka lastensairaalan päivystävälle lääkärille, että sulla sitten on raskas ja vaativa työ ja lääkäri sanoisi, että eihän ole. Totta kai jokaisessa elämänosassa on omat raskaat puolensa. Ketä ei pienten lasten kanssa väsyttäisi? Ei siinä ole mitään pahaa.

Et ymmärrä, että naista loukkaa, kun hänen ulkonäköään kommentoidaan negatiivisesti? Ehkä siinä tapauksessa kannattaa lukea vanha kunnon Käytöksen kultainen kirja ihan ajatuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa lapsille opetetaan jo varhain vihanhallintaa ja tunteiden säätelyä esimerkiksi nimeämään tunteita, rauhoittumaan hengittämällä tai hakemaan aikuiselta apua. Tarkoitus on, että lapsi oppii, että viha on sallittu tunne, mutta sen voi ilmaista rakentavasti ilman toisten satuttamista.

Näköjään pitäisi opettaa myös tunnistamaan se viha, jottei kaikkia eri näkökulmasta kirjoitettuja viestejä pidetä vihaviesteinä. 

Minä sain esimerkiksi erääseen viestiin väitteen kiihtymisestä hetkessä nollasta sataan😂

Tosin tuskin väärästä vihan tunnistamisesta on kyse, kyllä se on ihan tietoinen taktiikka leimata toiset keskusteluun osallistujat. Ja samalla nostaa itsensä hyvikseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mua on hämmentänyt se, kun Eevaa on loukannut ihmisten kommentit väsymyksestä.

Minusta olisi ihan sama, jos joku menisi sanomaan vaikka lastensairaalan päivystävälle lääkärille, että sulla sitten on raskas ja vaativa työ ja lääkäri sanoisi, että eihän ole. Totta kai jokaisessa elämänosassa on omat raskaat puolensa. Ketä ei pienten lasten kanssa väsyttäisi? Ei siinä ole mitään pahaa.

Kokeilepa mennä päivittelemään (tai oikeammin kauhistelemaan) lääkärin tai kenenkään muunkaan ihmisen silmänalusia, vartaloa ja julistamaan heidät uupuneiksi edes kysymättä näiltä itseltään.

Ihan peruskäytökseen kuuluu se, että muiden fyysisiä ominaisuuksia ja ulkonäköä ei arvostella. Jo alle kouluikäisille opetetaan tämä.

Olisi mielenkiintoista tietää, opettavatko nämä ihmiset, joiden mielestä toisten ulkonäköä saa haukkua, lapsilleen tapoja lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa lapsille opetetaan jo varhain vihanhallintaa ja tunteiden säätelyä esimerkiksi nimeämään tunteita, rauhoittumaan hengittämällä tai hakemaan aikuiselta apua. Tarkoitus on, että lapsi oppii, että viha on sallittu tunne, mutta sen voi ilmaista rakentavasti ilman toisten satuttamista.

Näköjään pitäisi opettaa myös tunnistamaan se viha, jottei kaikkia eri näkökulmasta kirjoitettuja viestejä pidetä vihaviesteinä. 

Minä sain esimerkiksi erääseen viestiin väitteen kiihtymisestä hetkessä nollasta sataan😂

Tosin tuskin väärästä vihan tunnistamisesta on kyse, kyllä se on ihan tietoinen taktiikka leimata toiset keskusteluun osallistujat. Ja samalla nostaa itsensä hyvikseksi.

Kyllä minun mielestäni kommenttisi *Mikä sinä olet sanomaan, mitä kukin saa kertoa?* on toisen keskustelijan alentamista. 

Ei ole kyse siitä ettei vihaa tunnisteta. Kyse on siitä ettei vihaa tunnusteta. Täällä on paljon asiallisiakin keskustelijoita, mutta huonokäytöksiset keskustelijat pilaavat koko ketjun ilmapiirin.

promptilla:

Vauva.fi ketju Areenassa Luojan lapset. Haluan että analysoit ketjun viesten sävyä. Kuinka suuri osa on asiallisia ja mikä osuus loukkaavia/pilkkaavia?

Tekoäly antoi ao. analyysin:

 

Perustuen niihin otoksiin, joita katsoin:

Noin viesteistä näyttävät olevan pääosin asiallisia tai neutraaleja, joissa on jonkin verran empatiaa, kokemusten jakamista, rakentavaa keskustelua.

Toinen viesteistä ovat kriittisiä, jyrkkiä, jopa loukkaavia. Tarkemmin sanottuna ehkä ~30-40 % viesteistä kuuluvat tähän kategoriaan (pilkka, moralismi, syytökset).

Jäljelle jäävä osa on jossain välissä ei täysin neutraaleja, mutta ei myöskään suorastaan hyökkääviä.

Ehkä tekoälyä voi uskoa, kun meitä loukattuja keskustelijoita ei haluta uskoa?

Jaahas, copy-paste teki tepposet. Muutan murtoluvut sanoiksi niin näkyy:

Noin neljäsosa - puolet viesteistä näyttävät olevan pääosin asiallisia tai neutraaleja, joissa on jonkin verran empatiaa, kokemusten jakamista, rakentavaa keskustelua.

Toinen neljäsosa - puolet viesteistä ovat kriittisiä, jyrkkiä, jopa loukkaavia. Tarkemmin sanottuna ehkä ~30-40 % viesteistä kuuluvat tähän kategoriaan (pilkka, moralismi, syytökset).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni tässä keskustelussa yksi asia mikä saattaa tuottaa ongelmia on se, että ihmisten voi olla hyvin vaikea käsittää kuinka eritavoin uskovia ihmisiä vanhoillislestadiolaiset oikein ovat. Tämä nähdäkseni voi koskea sekä vl:liä itseään että ulkopuolisia. Liikkeen korostama yksimielisyys uskonasioissa luultavasti on osaltaan vaikuttamassa tähän, että sekä liikkeen sisä- että ulkopuolella voidaan helposti pitää "oikeana" vanhoillislestadiolaisuutena sitä mikä on itselle tutuinta omasta elämänpiiristä. 

 

Tämä. Tavat eri vl-ihmisillä ja käsitys siitä mikä on sopivaa/kohtuullista vaihtelee hyvin paljon eri maissa, eri puolella Suomea, eri kaupungeissa, eri-ikäisillä ja etenkin eri ihmisten välillä. Oma tiukempi tulkinta ei ole sen enemmän oikea kuin jonkun toisen löysempi ja päinvastoin 

 

 

 

 

 

 

Vierailija

4754/4769|

20.09.2025 | 08:27

Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Tavat eri vl-ihmisillä ja käsitys siitä mikä on sopivaa/kohtuullista vaihtelee hyvin paljon eri maissa, eri puolella Suomea, eri kaupungeissa, eri-ikäisillä ja etenkin eri ihmisten välillä. Oma tiukempi tulkinta ei ole sen enemmän oikea kuin jonkun toisen löysempi ja päinvastoin joissakin toisissa asioissa.

Jos korottaa

 

Mutta kyllähän lestadiolaiset tätä erottelua tekevät suhteessa liikkeen ulkopuolisiin. 

Jos lestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvassa perheessä ajatellaan, että on ihan ok katsoa telkkarista "hyviä ohjelmia", käydä seuraamassa urheilukilpailuita ja naisilla kevyesti meikata itseään, pidetään näitä ihmisiä kuitenkin uskovaisina, vaikka perhe kävisi harvakseltaan seuroissa eikä uskonasiat juuri arjessa näkyisi. Sitten taas luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa, syvästi uskovaa, ahkerasti rukoilevaa ja kirkossa käyvää ei-vl-seurakuntamummoa ei pidetä oikeana uskovaisena ja taivaskelpoisena.

Mutta kun elämäntavat silloin kun ne ei loukkaa muita ei ole se tekijä jolla pääsee tai ei pääse taivaaseen. Noilla luettelemillasi säyseillä asioilla ei ole mitään merkitystä uskon  tai taivas kelpoisuuden kannalta. Vl ei ole tekojen usko. Joskus oli enemmän kun mentiin harhaan mutta nykyisin saarnoissa korostuu taas sydämen usko. Vain usko, ei mikään oma tekeminen. Sitä pääseekö kirkossa käyvä mummo taivaaseen ei päätä kukaan muu kuin Jumala yksin. Hän on ainoa kellä on tuomiovalta.

Elämäntavat ja toiminta kertovat uskovaisen halusta toimia Jumalan tahdon mukaan. 

Huonosti siinä onnistumme: sitä hyvää mitä haluan, minä en tee, mutta sitä pahaa jota en halua, sitä minä teen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua on hämmentänyt se, kun Eevaa on loukannut ihmisten kommentit väsymyksestä.

Minusta olisi ihan sama, jos joku menisi sanomaan vaikka lastensairaalan päivystävälle lääkärille, että sulla sitten on raskas ja vaativa työ ja lääkäri sanoisi, että eihän ole. Totta kai jokaisessa elämänosassa on omat raskaat puolensa. Ketä ei pienten lasten kanssa väsyttäisi? Ei siinä ole mitään pahaa.

Kokeilepa mennä päivittelemään (tai oikeammin kauhistelemaan) lääkärin tai kenenkään muunkaan ihmisen silmänalusia, vartaloa ja julistamaan heidät uupuneiksi edes kysymättä näiltä itseltään.

Ihan peruskäytökseen kuuluu se, että muiden fyysisiä ominaisuuksia ja ulkonäköä ei arvostella. Jo alle kouluikäisille opetetaan tämä.

Olisi mielenkiintoista tietää, opettavatko nämä ihmiset, joiden mielestä toisten ulkonäköä saa haukkua, lapsilleen tapo

Joo tuntu pahalta ku joku oli kommentoinut heidän videoon että vaimo on aliravitun näköinen, niinku mitä ihmettä? Aikuiset ihmiset kommentoi tommosta. Eeva on muistaakseni syntynyt keskosena joten ei oo mikään suuri yllätys että on aikuisenakin pienikokoinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kritisoiva kommentti voi tuntua loukkaavalta, mutta sehän ei tarkoita sitä, etteikö kritiikki olisi aiheellista ja oikeutettua. 

 

Älä jaksa. Koulukiusaajan mielestä lihavaa saa sanoa läskiksi koska se on totta.

Kyse on siitä onko keskustelija tarpeeksi sivistynyt esittääkseen jopa kriittiset näkemyksensä kohteliaasti ja loukkaamatta. 

 

Juu, mutta jotkut loukkaantuu myös asiallisesta kritiikistä. Mistään kun ei saisi sanoa, edes jos on aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kritisoiva kommentti voi tuntua loukkaavalta, mutta sehän ei tarkoita sitä, etteikö kritiikki olisi aiheellista ja oikeutettua. 

 

Älä jaksa. Koulukiusaajan mielestä lihavaa saa sanoa läskiksi koska se on totta.

Kyse on siitä onko keskustelija tarpeeksi sivistynyt esittääkseen jopa kriittiset näkemyksensä kohteliaasti ja loukkaamatta. 

 

Juu, mutta jotkut loukkaantuu myös asiallisesta kritiikistä. Mistään kun ei saisi sanoa, edes jos on aihetta.

Tässäpä sulle vinkkiä:

Moni joutuu tilanteisiin, joissa oma suhtautuminen toisen vakaumukseen on kriittinen, mutta silti haluaa keskustella ilman loukkaamista.

Tässä muutamia tapoja:

1. Keskity henkilöön, älä vakaumukseen

Voit arvostaa toista ihmisenä, vaikka et hyväksy hänen uskoaan tai maailmankatsomustaan.

Esim. En jaa samaa näkemystä kanssasi, mutta kuuntelen mielelläni miksi se on sinulle tärkeä.

2. Tee ero tunteiden ja näkemysten välillä

Voit sanoa suoraan, että et itse koe samalla tavalla, mutta vältät arvottamasta.

Esim. Minulle tämä ajatus ei ole merkityksellinen, mutta ymmärrän että sinulle se on tärkeä.

3. Käytä minä-muotoa

Kerro omasta kokemuksestasi, älä määrittele toisen vakaumusta.

Esim. Minulle on vaikeaa samaistua tähän näkemykseen vs. Tuossa ei ole mitään järkeä.

4. Pidä raja mutta säilytä kunnioitus

Jos keskustelu menee liian tunteikkaaksi, voi todeta:

Tässä kohtaa olemme eri mieltä, ja se on ihan ok. Ei meidän tarvitse muuttaa toistemme vakaumuksia.

5. Kiinnostus ilman hyväksymistä

Kysyminen ei tarkoita hyväksymistä, vaan osoittaa kunnioitusta.

Esim. Mikä sinulle on tässä kaikkein tärkeintä?

Minäpä yritän vielä.

Minun itseni on tosi vaikea ymmärtää Jehovantodistajien kieltoa verensiirron osalta. Jos keskustelisin siitä, en haluaisi käyttää tyyliä: eihän tuossa ole mitään järkeä, hulluja kun riskeeraavat henkensä tmv.

Mieluummin kysyisin: onko totta, että te ette hyväksy verensiirtoa, mihin se perustuu, onko siitä mahdollista poiketa jne.

Toivottavasti tämä auttoi ymmärtämään mitä tarkoitin.

Vierailija kirjoitti:

https://www.helsinginrauhanyhdistys.fi/seurojen-kuuntelu/

Tänään, jos kiinnostaa, ainakin alustuksen voi yleensä kuunnella suorana.

"keskusteluilta: Uskovaisten välinen keskustelukulttuuri."

Lähetys on jo päällä, mutta vielä kahvitus menossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä yritän vielä.

Minun itseni on tosi vaikea ymmärtää Jehovantodistajien kieltoa verensiirron osalta. Jos keskustelisin siitä, en haluaisi käyttää tyyliä: eihän tuossa ole mitään järkeä, hulluja kun riskeeraavat henkensä tmv.

Mieluummin kysyisin: onko totta, että te ette hyväksy verensiirtoa, mihin se perustuu, onko siitä mahdollista poiketa jne.

Toivottavasti tämä auttoi ymmärtämään mitä tarkoitin.

Toki kasvokkain, mutta kuka jaksa netissä pehmentää.

Fiksut ihmiset jaksaa

Joitakin faktoja ei voi sanoa mitenkään kauniisti. Se loukkaa välttämättä.

Pointti on usein se, että luulet jotain vl:iin liittyvää asiaa faktaksi, mutta se ei ole sitä. Kysy siis, onko tämä totta ja jos on niin mihin perustuu.

Ei mun tarvitse kysyä kun olen itse vl. Se ei estä näkemästä liikkeen ongelmia, oikeastaan päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodissa lapsille opetetaan jo varhain vihanhallintaa ja tunteiden säätelyä esimerkiksi nimeämään tunteita, rauhoittumaan hengittämällä tai hakemaan aikuiselta apua. Tarkoitus on, että lapsi oppii, että viha on sallittu tunne, mutta sen voi ilmaista rakentavasti ilman toisten satuttamista.

Näköjään pitäisi opettaa myös tunnistamaan se viha, jottei kaikkia eri näkökulmasta kirjoitettuja viestejä pidetä vihaviesteinä. 

Minä sain esimerkiksi erääseen viestiin väitteen kiihtymisestä hetkessä nollasta sataan😂

Tosin tuskin väärästä vihan tunnistamisesta on kyse, kyllä se on ihan tietoinen taktiikka leimata toiset keskusteluun osallistujat. Ja samalla nostaa itsensä hyvikseksi.

Kyllä minun mielestäni kommenttisi *Mikä sinä olet sanomaan, mitä kukin saa kertoa?* on to

-Eri-

Minä olen samaa mieltä kuin aiempi kirjoittaja, sinun ohjeita ei tarvitse muiden noudattaa. Eikä niitä tarvitse kenenkään toitottaa, palstalla on säännöt ja ne riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni tässä keskustelussa yksi asia mikä saattaa tuottaa ongelmia on se, että ihmisten voi olla hyvin vaikea käsittää kuinka eritavoin uskovia ihmisiä vanhoillislestadiolaiset oikein ovat. Tämä nähdäkseni voi koskea sekä vl:liä itseään että ulkopuolisia. Liikkeen korostama yksimielisyys uskonasioissa luultavasti on osaltaan vaikuttamassa tähän, että sekä liikkeen sisä- että ulkopuolella voidaan helposti pitää "oikeana" vanhoillislestadiolaisuutena sitä mikä on itselle tutuinta omasta elämänpiiristä. 

 

Tämä. Tavat eri vl-ihmisillä ja käsitys siitä mikä on sopivaa/kohtuullista vaihtelee hyvin paljon eri maissa, eri puolella Suomea, eri kaupungeissa, eri-ikäisillä ja etenkin eri ihmisten välillä. Oma tiukempi tulkinta ei ole sen enemmä

Eli vl-logiikalla vl-uskova pääsee varmasti taivaaseen ja luterilaisen uskovan mummon kohtalon ratkaisee Jumala. Reilukerho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni tässä keskustelussa yksi asia mikä saattaa tuottaa ongelmia on se, että ihmisten voi olla hyvin vaikea käsittää kuinka eritavoin uskovia ihmisiä vanhoillislestadiolaiset oikein ovat. Tämä nähdäkseni voi koskea sekä vl:liä itseään että ulkopuolisia. Liikkeen korostama yksimielisyys uskonasioissa luultavasti on osaltaan vaikuttamassa tähän, että sekä liikkeen sisä- että ulkopuolella voidaan helposti pitää "oikeana" vanhoillislestadiolaisuutena sitä mikä on itselle tutuinta omasta elämänpiiristä. 

 

Tämä. Tavat eri vl-ihmisillä ja käsitys siitä mikä on sopivaa/kohtuullista vaihtelee hyvin paljon eri maissa, eri puolella Suomea, eri kaupungeissa, eri-ikäisillä ja etenkin eri ihmisten

 

Eli vl-logiikalla vl-uskova pääsee varmasti taivaaseen ja luterilaisen uskovan mummon kohtalon ratkaisee Jumala. Reilukerho.

Vl-uskossa annetaan erikoisesti hyvin suuri asema ihmisen antamalla synninpäästölle. Suoraan sanoen samalla Jumalan osuutta pelastuksen suhteen pienennetään roimasti. Ihminen on ikään kuin se pelastuksen välikappale, oikeasti se on tietenkin Jeesus. Ymmärrän täysin miksi tuo ajattelu tuntuu niin itsestäänselvältä, olenhan kasvanut siihen.

Asiat ei kuitenkaan ole ollenkaan niin yksinkertaisia ja mustavalkoisia kun lukee Raamattua ja ajattelee vähän laajemmin ja tutkii vaikkapa historiaa. Tiedän aivan hyvin mihin raamatunkohtiin tykätään vedota, asia ei silti ole kovinkaan yksinkertainen jos ollaan kaikin tavoin rehellisiä. 

Vl-liikkeessä nyt on vaan luotu tietynlainen oppi ja moni pitää sitä totuutena. Synninpäästö itsessään on aivan oikea tapa, joitakin muita juttuja voisi miettiä vähän tarkemmin. Minusta kristinuskon keskiössä pitäisi vl-synninpäästön sijaan olla Jeesus. Pitäisi rohkeasti kääntyä Jeesuksen puoleen, ei vain toisen vl-ihmisen puoleen. "Vapauteen Kristus meidät vapautti", se on todellista vapautta. 

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan asia on hyvin selkeä, uskovaiset ihmiset saarnaavat evankeliumia Pyhän Hengen voimalla:

Johannes 20:21-23 

Jeesus sanoi heille jälleen: Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: Ottakaa Pyhä Henki. Joille te annatte synnit anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut; joilta te pidätätte ne, niille ne ovat pidetyt.

Markus 16:15-16 

Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan.

Joo, mutta missään ei sanota, etteikö Jeesus tai Jumala tai Pyhä Henki toimi muillakin tavoin. Koska miksei toimisi? Totta kai mahdollisesti toimii. Tuo oli "vain" valtuutus antaa syntejä anteeksi.

Mutta se missä homma on huomattavasti epäselvempi, on tietysti vl-liikkeen eksklusiivinen seurakuntaoppi. Yksi ryhmä on vain jossain kohtaa historiaa päättänyt, että meillä vaan on oikea usko ja se siitä. Huom. tämä ei ollut Laestadiuksen ajatus, vaan on syntynyt joskus -60-luvun jälkeen. 

Kumpa jokainen vl lukisi tämän Laestadiuksen saarnan, kuvaa hyvin miten eri tavalla hän ajatteli asioista kun vertaa nykyiseen srk-lestadiolaisuuteen.

https://www.laestadiusarkivet.se/1844-01_Visitationspredikan_Sorsele_LL…