Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.
Kommentit (4290)
Vierailija kirjoitti:
Tästä tabusta ei juuri puhuta, mutta koskee kaikenlaisia perheitä. Ei vain vl.
Vanhemmat voivat hyvin räikeästi suosia yhtä lapsista. Suosimisen syynä voi olla vanhemmalle mieluisa luonne, lapsen ulkonäkö tms. Nämä vanhemmat eivät koskaan myöntäisi ääneen asiaa, vaikka sokea Reettakin näkee kuinka räikeää suosiminen on.
Tiedän vl-äidin, joka suosii yhtä tyttölastaan siksi, että tämä on länsimaisen kauneuskäsityksen mukainen. Tätä lasta äiti mm. kuvaa paljon someen, koska lapsi on perinteisen kaunis. Surettaa, sillä muissa perheen lapsissa ei ole vikaa. Tiedän myös ei-vl äidin, joka suosii räikeästi yhtä lastenlastaan. Syynä on se, että tuo tyttö on hyvin rämäpäinen. Mummokin olisi ollut, mutta lapsena häntä kiellettiin huutamasta ja hillumasta, koska tytöt eivät toimi niin. Kolmannessa perheessä vanhemmat ovat aina suosineet esikoispoikaa. Aikuinen poika on saanut vanhemmilta paljon lastenhoitoapua ja perheen aiku
Tämä on yleisempää kuin kuvittelisi.
Eniten surettaa se, että vanhemmat eivät näe toiminnassaan mitään outoa eivätkä koe suosivansa jotakin lapsista. Tämä on kipeä asia niille sisaruksille, joita kohdellaan eriarvoisesti. Monilla kaunaisuus seuraa aikuisuuteen asti. Ja aika moni vanhempi jatkaa toimintaansa vielä lasten kasvettua aikuisiksi.
Eräät tuntemani sisarukset ovat hyvä esimerkki. Vanhemmat ovat aina nostaneet isoveljen jalustalle, kun "Mikko" on niin menestynyt. Mikko on saanut vanhemmilta valtavasti tukea ja apua. Isovanhemmat käyvät jopa hoitamassa varakkaan Mikon lapsia usein, vaikka Mikolla ja vaimollaan olisi varaa palkata lastenvahtikin. Isovanhemmat tulevat jopa lastenvahtiavuksi, jotta Mikko pääsee vaimonsa kanssa festareille, bilettämään yms. Sen sijaan Mikon sisko "Johanna" ei saa vanhemmilta samanlaista tukea. Vanhemmat eivät ole koskaan arvostaneet Johannan vaivannäköä, vaikka hän on elänyt kunnollista elämää, opiskellut, tehnyt töitä ja perustanut perheen. Johanna ei biletä, eikä käy festareilla. Johannan lapsia ei käydä hoitamassa, vaikka isovanhemmat asuvat huomattavasti lähempänä Johannaa kuin Mikkoa. Vanhempien mielestä he kohtelevat Mikkoa ja Johannaa ihan tasavertaisesti eivätkä ymmärrä, miksi Johanna on muutaman kerran sanonut, että olisi reilua auttaa meidän perhettä välillä.
Surettaa seurata vierestä tuota, sillä tiedän Johannan elävän kunnollista elämää ja Johannan lapset jäävät vaille isovanhempien kanssa vietettyä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisätäänpä tuohon tabulistaan asia, josta puhutaan vielä vähemmän: sukupuolen mukaan suosiminen. Ja tätä tapahtuu molempiin suuntiin.
Tiedän perheen, jossa oli monta lasta. 1 poika, loput tyttöjä. Kaikki lapset kasvoivat aikuisiksi. Poika kuoli. Vanhemmat surivat, kuka nyt perii maatilan, pellot ja metsät. Mielessäkään ei käynyt, että ne tytöt tietysti. Perheessä oli muutenkin suosittu tuota ainoaa poikaa tyttöjen kustannuksella.
Tiedän perheen, jossa isovanhemmat suosivat räikeästi pojan perhettä tytön perheen kustannuksella. Pojalla on pelkkiä tyttöjä ja tytöllä on taas pelkkiä poikia. Isovanhemmat hoitavat vain noita tyttölapsenlapsia ja ovat heidän kanssaan läheisiä. Tyttären poikia eivät halua hoitaa (eivät ole mitään aakkoslapsia, vaan rauhallisia poikia).
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Ei meillä kyllä ole tuon takia radiota kiinni laitettu. Ei edes 90-luvulla. Muista en tiedä.
t. vl-kodissa kasvanut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Ei meillä kyllä ole tuon takia radiota kiinni laitettu. Ei edes 90-luvulla. Muista en tiedä.
t. vl-kodissa kasvanut
Kiva kuulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Ei meillä kyllä ole tuon takia radiota kiinni laitettu. Ei edes 90-luvulla. Muista en tiedä.
t. vl-kodissa kasvanut
Kiva kuulla!
Minun puoliso ei siedä nissepolkkaa, aina kelataan yli, tai radio siksi aikaa pienemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Ei meillä kyllä ole tuon takia radiota kiinni laitettu. Ei edes 90-luvulla. Muista en tiedä.
t. vl-kodissa kasvanut
Kiva kuulla!
Minun puoliso ei siedä nissepolkkaa, aina kelataan yli, tai radio siksi aikaa pienemmälle.
Minusta tuo kuulostaa makuasialta, ei uskon asialta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Tarvisin varmaan tähän enemmän kontekatia että voisin vastata tyhjentävämmin, mutta tämän lauseen perusteella kuulostaa oudolta. Tosin kokemukseni mukaan harva lestadiolainen aikuinen on tonttulaulujen suurkuluttaja, musiikki on usein hartaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Tarvisin varmaan tähän enemmän kontekatia että voisin vastata tyhjentävämmin, mutta tämän lauseen perusteella kuulostaa oudolta. Tosin kokemukseni mukaan harva lestadiolainen aikuinen on tonttulaulujen suurkuluttaja, musiikki on usein hartaampaa.
Ja kun tuossa on mainittu joku lauluyhtye, niin sekin on voinut olla syy ettei ko. henkilö halunnut kappaletta kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Tarvisin varmaan tähän enemmän kontekatia että voisin vastata tyhjentävämmin, mutta tämän lauseen perusteella kuulostaa oudolta. Tosin kokemukseni mukaan harva lestadiolainen aikuinen on tonttulaulujen suurkuluttaja, musiikki on usein hartaampaa.
Ihan tavallisia joululauluja kuunnellaan myös. -vl
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Tarvisin varmaan tähän enemmän kontekatia että voisin vastata tyhjentävämmin, mutta tämän lauseen perusteella kuulostaa oudolta. Tosin kokemukseni mukaan harva lestadiolainen aikuinen on tonttulaulujen suurkuluttaja, musiikki on usein hartaampaa.
Ihan tavallisia joululauluja kuunnellaan myös. -vl
Niin kuunnellaan.
T. edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista, jos tällaisia asioita voitaisiin joskus tutkia tilastojen valossa:
Vaikuttaako suurperheessä kasvaminen haluun perustaa (suur)perhe? Onko sillä vaikutusta, missä kohtaa sisarussarjaa on syntynyt eli onko vanhimmasta päästä, keskeltä tai nuorimpia? Ja miten suurperheessä läheiset sisarussuhteet muodostuvat: vaikuttaako ikä kuinka paljon jne. Muistan yleisesti lukeneeni tutkimuksesta, jossa 6-7 vuoden ikäero teki jo sen, että sisarukset jäivät etäisemmiksi, kun ikäero oli lasten/nuorten näkökulmasta niin suuri.
Voisin kuvitella, että perhekoko vaikuttaa. Käsittääkseni moni suurperheessä kasvanut perhettä toivova näkee ideaalina keskivertoperhettä isomman lapsiluvun. Eli siinä missä pienemmässä perheessä kasvanut toivoisi 1-2 lasta, niin suurperheessä kasvanut todennäköisemmin toivoisi kolmea lasta tai enemmän. Toki olen kuullut heistäkin, jotka ovat kasvaneet ainoina lapsina ja siksi halunneet omalle laps
Kirjoitin myös aiempaan ketjuun tästä, mutta näkisin suurimman vaikutuksen olevan sillä, millaista yksilön elämä suurperheessä (tai perheessä ylipäätään) on ollut. Olen kasvanut (ei vl) useamman lapsen (alle 10 kuitenkin) suurperheessä, jossa oli rakkautta, lämpöä ja hoivaa jokaiselle lapsista. Olen esikoinen, mutta vanhemmat pitivät huolen siitä, ettei lapsille tullut liikaa vastuuta toisistaan. Olemme myös saaneet aina omaa aikaa kummankin vanhemman kanssa, yhdessä ja erikseen. Jäi hyvät muistot lapsuudesta ja sisarukset ovat olleet tärkeitä ihmisiä läpi elämän, ikäerostakin huolimatta.
Perheemme on läheinen yhä edelleen, ja moni meistä on halunnut oman lapsuuden kokemuksen jälkeen useampia lapsia itselleenkin. Olen samaa mieltä tuosta, että suurperheessä kasvaneen lapsitoive on usein enemmän kuin se 1-2 lasta, jos oma kokemus perhe-elämästä sisarusten kanssa on ollut myönteinen. Tiedän kuitenkin myös perheitä, joissa lapset ovat joutuneet kantamaan perheen arjesta liikaa vastuuta ja heille se on tuonut ahdistusta ja sen myötä pienemmän oman perheen tai jopa lapsettomuuden valintana. Toisaalta tunnen myös useita ainoana lapsena varttuneita, jotka ovat siitä johtuen nimenomaan halunneet vähintään 2-3 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Seuraava kuuluviin saatu kappale saattoikin olla Nissepolkka Sing Song Sistersien esittämänä kaikilla soittimilla, ja radio napsautettiin kiinni."
Näin toteaa tänään Päivämiehen blogisti. Kysymys: kertooko tuo lause muinaisista ajoista vai onko ajatusmaailma useillakin edelleen noin ahdas, ettei edes hauskaa joululaulua voi kuunnella?
Tarvisin varmaan tähän enemmän kontekatia että voisin vastata tyhjentävämmin, mutta tämän lauseen perusteella kuulostaa oudolta. Tosin kokemukseni mukaan harva lestadiolainen aikuinen on tonttulaulujen suurkuluttaja, musiikki on usein hartaampaa.
Ihan tavallisia joululauluja kuunnellaan myös. -vl
Niin kuunnellaan.
T. edellinen
Raskaampaa joulua yms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista, jos tällaisia asioita voitaisiin joskus tutkia tilastojen valossa:
Vaikuttaako suurperheessä kasvaminen haluun perustaa (suur)perhe? Onko sillä vaikutusta, missä kohtaa sisarussarjaa on syntynyt eli onko vanhimmasta päästä, keskeltä tai nuorimpia? Ja miten suurperheessä läheiset sisarussuhteet muodostuvat: vaikuttaako ikä kuinka paljon jne. Muistan yleisesti lukeneeni tutkimuksesta, jossa 6-7 vuoden ikäero teki jo sen, että sisarukset jäivät etäisemmiksi, kun ikäero oli lasten/nuorten näkökulmasta niin suuri.
Voisin kuvitella, että perhekoko vaikuttaa. Käsittääkseni moni suurperheessä kasvanut perhettä toivova näkee ideaalina keskivertoperhettä isomman lapsiluvun. Eli siinä missä pienemmässä perheessä kasvanut toivoisi 1-2 lasta, niin suurperheessä kasvanut todennäköisemmin toivoisi kolmea lasta tai enemmän. Toki olen kuullut heistäkin, jotka ovat kasv
Täsmälleen sama kokemus. Sisarukset oli ja on parasta mitä minulla on elämässä ja yhä läheinen vanhempien ja sisarusten kanssa. Samaa haluan heille ja siksi monta lasta. Meillä ei annettu liikaa vastuuta ja hyvin vähän kotitöitä. Vanhemmat hoiti lapsia rakkaudella ja arvostavasti. Sisarukset on parhaita ystäviäni.
Ja miks musiikki on aina niin kovalla? Ihan sama melkeinpä missä on, niin korvat hajoo. Siis kaikki esitykset, elokuvat, tapahtumat. Ei huvita lapsiakaan semmosiin viedä. Ja ihmettelen miten jotkut voi käydä jossain festareilla ja livekeikoilla. Suoraan sanoen tekee pahaa ajatuskin. En pystyisi. Suviseuroissa ei juurikaan ongelmaa kuunnella kaiuttimista puheita ja virsiä 😁 Toki sielläkin on välillä hiljaisia hetkiä, hyvä niin. Kerran satuttiin majoittuu kovaäänisen vieressä, nii eipä ollu kiva. Yleensä ollaan yöt muualla, niin pääsee pois välillä sieltä hälystä.
Vierailija kirjoitti:
Nissepolkka on kiva laulu kuten monet muutkin joululaulut. On hartaampaa ja "menevämpää", mut se ratkaisee miten ne on laulettu ja soitettu. Jos on ns. klassisesti, niin tyyliin kaikki menee mut sit sekä ne hartaammat kuin menevämmätkin on usein jonkun "väärän" esittäjän/yhtyeen laulamia ja soittamia jolloin niistä tulee ns. rumputuksia/renkutuksia/liian svengaavia/kevyttä musaa ja silloin niitä ei ole "sopiva" kuunnella. Nissepolkka ym "oikein" esitettynä kuuluu esim YLE radio ykköseltä joka jouluaatto ja se on esim mun isän lapsuudesta lempikappaleita vaikka kovin harras uskovainen onkin eikä tosiaan siedä yhtään mitään renkutuksia. Tyyliin kun olin lapsi, juoksujalkaa laittoi radion kiinni kun tuli rumputuksia 😄 Rumputukset/rrnkutukset käsittää kaiken rokin, hevin, jazzin, hiphop mitä nyt onkaan muuta kuin klassinen/hengellinen/isänmaallinen musiikki. Mutta siis näitäkinhän voi esittää "huonosti" eli joku sama lasten laulu voi olla joko klassi
"Sama kun jotkut ei vlt ei pysty kuuntelee klassista? Tai uruilla säästettyjä virsiä kun eivät oo tottuneet siihen lapsesta asti, niistä ne tuntuu kamalalta, et miten joku pystyy kuuntelee."
Tottakai pystyy kuuntelemaan. Kaikki menee, kuten esimerkiksi Metallica, Beethoven, Ravel, led Zeppelin, Sibelius ja jopa Rammstein, vain muutamia mainitakseni. Toki myös moni kotimainen pop/rock musa menee, kuten esim. Haloo Helsinki ja moni muu.
Eivät ole mitään totuttelua vaatineet, ja hiphop/rap-musiikkiin en koskaan ole "totuttelusta" huolimatta tottunut.
Vierailija kirjoitti:
Ja miks musiikki on aina niin kovalla? Ihan sama melkeinpä missä on, niin korvat hajoo. Siis kaikki esitykset, elokuvat, tapahtumat. Ei huvita lapsiakaan semmosiin viedä. Ja ihmettelen miten jotkut voi käydä jossain festareilla ja livekeikoilla. Suoraan sanoen tekee pahaa ajatuskin. En pystyisi. Suviseuroissa ei juurikaan ongelmaa kuunnella kaiuttimista puheita ja virsiä 😁 Toki sielläkin on välillä hiljaisia hetkiä, hyvä niin. Kerran satuttiin majoittuu kovaäänisen vieressä, nii eipä ollu kiva. Yleensä ollaan yöt muualla, niin pääsee pois välillä sieltä hälystä.
Musiikin pitää tulla kovaa. Mutta nuo suviseurat on todella hirvittäviä kuunnella, kaikki on liikaa ja liian kovalla. Tuollaista paasausta ei voi normaali ihminen jaksaa kuunnella, vaikka olisi hiljaisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensi vuonna saamme taas Oliverilta ja Eevalta vauvauutisia.
Kuten he ite sanoi, ei ole itsestäänselvyys että lapsia tulee vuoden välein.
Melko todennäköistä kyllä, kun hedelmällisyydessä ei vaikuta olevan mitään häikkää.
Vierailija kirjoitti:
Ja miks musiikki on aina niin kovalla? Ihan sama melkeinpä missä on, niin korvat hajoo. Siis kaikki esitykset, elokuvat, tapahtumat. Ei huvita lapsiakaan semmosiin viedä. Ja ihmettelen miten jotkut voi käydä jossain festareilla ja livekeikoilla. Suoraan sanoen tekee pahaa ajatuskin. En pystyisi. Suviseuroissa ei juurikaan ongelmaa kuunnella kaiuttimista puheita ja virsiä 😁 Toki sielläkin on välillä hiljaisia hetkiä, hyvä niin. Kerran satuttiin majoittuu kovaäänisen vieressä, nii eipä ollu kiva. Yleensä ollaan yöt muualla, niin pääsee pois välillä sieltä hälystä.
En käsitä tätä minäkään, en ole vl ja silti en pidä festareilla käymisestä. Siellä on liian paljon päihtyneitä ihmisiä, tungosta väkijoukossa ja kaiuttimet liian kovalla. Käyn vain, jos on joku tietty artisti, jota haluan kuunnella. Sama ongelma on usein myös pienemmillä keikoilla, ihan hyvin kuuluisi vähemmälläkin volyymilla ja kaiuttimet myös särkevät äänen välillä särinäksi. Vakiovarusteena ovat korvatulpat, ne suodattavat riittävästi. Pieniä lapsia en veisi tällaisiin tapahtumiin ilman kunnollisia kuulosuojaimia.
Elokuvissa en ole ikinä ongelmia kokenut, suviseuroilla en ole käynyt eikä ole aikomus käydäkään, niin niistä en osaa sanoa.
Tästä tabusta ei juuri puhuta, mutta koskee kaikenlaisia perheitä. Ei vain vl.
Vanhemmat voivat hyvin räikeästi suosia yhtä lapsista. Suosimisen syynä voi olla vanhemmalle mieluisa luonne, lapsen ulkonäkö tms. Nämä vanhemmat eivät koskaan myöntäisi ääneen asiaa, vaikka sokea Reettakin näkee kuinka räikeää suosiminen on.
Tiedän vl-äidin, joka suosii yhtä tyttölastaan siksi, että tämä on länsimaisen kauneuskäsityksen mukainen. Tätä lasta äiti mm. kuvaa paljon someen, koska lapsi on perinteisen kaunis. Surettaa, sillä muissa perheen lapsissa ei ole vikaa. Tiedän myös ei-vl äidin, joka suosii räikeästi yhtä lastenlastaan. Syynä on se, että tuo tyttö on hyvin rämäpäinen. Mummokin olisi ollut, mutta lapsena häntä kiellettiin huutamasta ja hillumasta, koska tytöt eivät toimi niin. Kolmannessa perheessä vanhemmat ovat aina suosineet esikoispoikaa. Aikuinen poika on saanut vanhemmilta paljon lastenhoitoapua ja perheen aikuinen tytär on jätetty ilman lastenhoitoapua.