Oletko miettinyt jopa itse...mrhaa, kun olet joutunut työttömäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi vuotta päivittäin. Sitten hankin koiran. Neljä vuotta työttömyyttä mutta en tunne itseäni enää arvottomaksi<3

Koirat on kivoja. Mnkärotuisen koiran hankit?

Labradorinnoutaja. Paras tyyppi ikinä. Aika kuluu kuin siivillä. Joskus mietin miten pärjää yksinään jos pääsen töihin:D Mutta olen opettanut alusta asti siihen että on välillä pitempiä aikoja yksin kotona.

Koirassako sun perustus on? Järjettömässä, lyhytikäisessä eläimessä?

Minulle kissat ovat tärkeitä, tärkeämpiä kuin moni ihminen. Ilman kissoja ei ole elämää. Jos joskus en voi itse enää pitää niin autan kissataloissa.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut koko elämäni työtön, täytän tänä vuonna 40. Ei ole kertaakaan ollut im mielessä. Elämä on ihanaa juuri näin. Satunnaisia työkokeiluja tai lyhyitä töitä ollut mutta ne vasta saakin aikaan im ajatuksia. Onneksi kouluttamattomana en töitä saa, haluan elää loppuelämäni näin. Tuolla joku mainitsi vanhemmat. Itsekin pidän huolta iäkkäistä vanhemmista, jos kävisin töissä en siihen pystyisi. Arvostavat apuani. 

Ei työttömyys ole sama kuin arvottomuus ihmisenä, vaikka sitä meille yritetään toitottaa.

Eikö sinulla ole omaa elämää tai halua siihen. Ei aikuisen ihmisen tarkoitus ole pitää vanhemmille seuraa kokopäiväisesti. 40v pitäisi olla perhe-elämä jo täydessä vauhdissa ja tienaaminen ammattiarvostus huipussa.

En o

Mitähän nämä mystiset laskut on, itselläni laskuja on alle 50e/kk. Ihan hyvin työttömänä ne tulee maksettua

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt kyllä. Ja mitä kauemmin tässä tulee oltua työttömänä niin sitä suurempi väli ja ammattitaidon rapistuminen. Vähän kuin olisi kiristyvä hirttosilmukka kaulassa. Joka päivä fanaattisesti etsin uusia paikkoja, mutta ei ole.

Minne se ammattitaito katoaa? Veikö sen joku? Itsellä on kaiken tekeminen kuin pyörällä ajo kun sen oppii sen aina osaa, ei se mihinkään katoa työttömänä, paitsi työnantajien ja poliitikkojen mielestä.

Tälleen näin ohiksena niin älkää kiltit jos päätätte päättää päivänne tehkö sitä ajamalla rekan tms ajoneuvon eteen, hyppäämällä junan tai auton alle yms missä on muitakin ihmisiä osallisena. Pahimmassa tapauksessa riistätte hengen myös joltain sivullisetla ja vaikka ette niin aiheutatte kuitenkin traumoja.

Mieheni rekan eteen ajoi henkilöauto monia vuosia sitten kun joku mies oli päättänyt päättää päivänsä niin ja se aiheutti miehelleni todella pahat traumat ja syyllisyydentunteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt kyllä. Ja mitä kauemmin tässä tulee oltua työttömänä niin sitä suurempi väli ja ammattitaidon rapistuminen. Vähän kuin olisi kiristyvä hirttosilmukka kaulassa. Joka päivä fanaattisesti etsin uusia paikkoja, mutta ei ole.

Minne se ammattitaito katoaa? Veikö sen joku? Itsellä on kaiken tekeminen kuin pyörällä ajo kun sen oppii sen aina osaa, ei se mihinkään katoa työttömänä, paitsi työnantajien ja poliitikkojen mielestä.

Hienoa, että sinulla on. Melko rajoittunutta ajatella, että kaikilla näin olisi. Etenkin jos kärsii itsekriittisyydestä, joka voi saada näin ajattelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut koko elämäni työtön, täytän tänä vuonna 40. Ei ole kertaakaan ollut im mielessä. Elämä on ihanaa juuri näin. Satunnaisia työkokeiluja tai lyhyitä töitä ollut mutta ne vasta saakin aikaan im ajatuksia. Onneksi kouluttamattomana en töitä saa, haluan elää loppuelämäni näin. Tuolla joku mainitsi vanhemmat. Itsekin pidän huolta iäkkäistä vanhemmista, jos kävisin töissä en siihen pystyisi. Arvostavat apuani. 

Ei työttömyys ole sama kuin arvottomuus ihmisenä, vaikka sitä meille yritetään toitottaa.

Eikö sinulla ole omaa elämää tai halua siihen. Ei aikuisen ihmisen tarkoitus ole pitää vanhemmille seuraa kokopäiväisesti. 40v pitäisi olla perhe-elämä jo täydessä vauhdissa ja tienaaminen amm

Yleensä ihmiset maksaa asumisen ja liikkumisen, se on jo helposti 1500 kuussa minimi vaatimuksilla. Ruokaakin voi joutua ostamaan jos on ihminen.

Vierailija kirjoitti:

En ole mutta työkkärissä ne väitti että olisin päihderiippuvainen eikä ole elämänhallintaa. Kysyivät myös että olenko ajatellut itsemurhaa koska olen ollut pitkään työtön. Siinä oli sossutäti ja kaksi typin virkailijaa. Suutuin niille ja heitin tuolilla sitä sossutätiä ja meinasin lyödä sitä myös mutta siihen tuli muita väliin. Siitä tuli oikeusjuttu pahoinpitelystä mutta ne virkailijat siellä tuomittiin.

Jos joudutte TYPiin, keskustelut on aina nauhoitettava! Siitä ei tarvitse kertoa, laitat vain puhelimen nauhoituksen päälle. Omat keskustelut saa nauhoittaa.

Eräs täältä kotoisin teki niin. En ymmärrä..ei se ole maailmanloppu. Ja voihan sitä koittaa esim yrittäjyyttä.

Työttömyyden ainoa ongelma on rahattomuus. Työ on rahan ansaitsemista. Mielekäs puuhastelu on sitten erikseen. Näin useimmilla, joilla ei ole kutsumusammatti.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan. Miksi ihmeessä niin ajattelisin?

Koska olet huono ihminen, tai näin moni haluaa sinun ajattelevan. Tosiasiassa olet sylkykuppi ja kertoo yhteiskunnan tilasta kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut koko elämäni työtön, täytän tänä vuonna 40. Ei ole kertaakaan ollut im mielessä. Elämä on ihanaa juuri näin. Satunnaisia työkokeiluja tai lyhyitä töitä ollut mutta ne vasta saakin aikaan im ajatuksia. Onneksi kouluttamattomana en töitä saa, haluan elää loppuelämäni näin. Tuolla joku mainitsi vanhemmat. Itsekin pidän huolta iäkkäistä vanhemmista, jos kävisin töissä en siihen pystyisi. Arvostavat apuani. 

Ei työttömyys ole sama kuin arvottomuus ihmisenä, vaikka sitä meille yritetään toitottaa.

Eikö sinulla ole omaa elämää tai halua siihen. Ei aikuisen ihmisen tarkoitus ole pitää vanhemmille seuraa kokopäiväisesti. 40v pitäisi olla perhe-elämä jo täydessä vauhdissa ja tienaaminen ammattiarvostus huipussa.

Miksi hänellä pitäisi olla perhe ja tienaaminen mielessä? Jos hän kokee tuon elämän mielekkääksi miksi ei saisi niin elää? Ei kaikki halua mammonaa ja statussymboleita.

Vierailija kirjoitti:

Tälleen näin ohiksena niin älkää kiltit jos päätätte päättää päivänne tehkö sitä ajamalla rekan tms ajoneuvon eteen, hyppäämällä junan tai auton alle yms missä on muitakin ihmisiä osallisena. Pahimmassa tapauksessa riistätte hengen myös joltain sivullisetla ja vaikka ette niin aiheutatte kuitenkin traumoja.

Mieheni rekan eteen ajoi henkilöauto monia vuosia sitten kun joku mies oli päättänyt päättää päivänsä niin ja se aiheutti miehelleni todella pahat traumat ja syyllisyydentunteen.

Tätähän mä oon yritttänyt sanoa. Yksin kaulakiikkuun mieluummin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on työttömyyskorvaus suhteessa suomen hintoatasoon ostovoimaltaan sama kuin kehitysmaissa. 590 eurolla kun alkaa työttömänä eloonjäämistaistelun on varmasti jokaisella mielenterveys koetuksella. Kun huomaa ettei töitä saa enää koskaan ja sitä kautta inhimillistä elämää.

Itsetuhoisia ajatuksia pyöritellessä kannattaa hakeutua terapiaan.

Tämä on hyvin paska maa.

Maa ei ole paska, älä sinä halveksi isänmaatasi!

Kyllä meillä on vielä isänmaa ja äidinkieli ja joillakin vielä perhe. Tämä arvopohja on yritetty murskata. Äidinkieltä ei osata, ennen osasi jokainen. Isänmaata halveksitaan. Ennen puolustettiin ja arvostettiin. Perhearvot on melkein murskattu. Moni ei rakasta edes läheisiään, ei anna eikä saa apua - onko ihme, että täällä voidaan huonosti?

Vanhuksista ei pidetä huolta, lapsia ei kasvateta eikä hoideta näissä jättitarhoissa. Nuoret voivat erityisen huonosti, ostetut tutkimukset kasvattavat railoa heidän välillään. Nuoriin on helppo vaikuttaa ja me annamme tehdä niin, miksi. Maata myydään naapurivaltiolle, Googlelle, Kiinalle, kenelle vaan joka maksaa. Pettämisestä, kieroudesta, ahneudesta ja sivistymättömyydestä on tehty hyveitä.

Ihmiset ovat muuttuneet itsekkäiksi, ahneiksi ja näköalattomiksi. Raha on ainoa mikä merkitsee, sillä saa kahmittua lisää omaisuutta ja tarpeetonta krääsää. Meidän iso-isovanhempien aikana  ja aiemmin oli paremmin. He olivat oikeasti köyhiä. Elivät kädestä suuhun. Ei ollut sellaisia välttämättömyyksiä kuin suklaa, irokarkit, harrastukset, sähkö, 24h auki olevat  kaupat, kertakäyttövaatteet..ja he olivat elämäänsä tyytyväisempiä kuin me.

Onko maa paska, vai olemmeko me yhdessä tehneet siitä sellaisen? Jotkut aktiivisesti ja loput passiivisesti hyväksyen sen, että oma napa on tärkein. Kuuluuko meille hyvää tänään ja olemmeko tyytyväisiä elämäämme, olemmeko tyytyväisiä itseemme ja muihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut koko elämäni työtön, täytän tänä vuonna 40. Ei ole kertaakaan ollut im mielessä. Elämä on ihanaa juuri näin. Satunnaisia työkokeiluja tai lyhyitä töitä ollut mutta ne vasta saakin aikaan im ajatuksia. Onneksi kouluttamattomana en töitä saa, haluan elää loppuelämäni näin. Tuolla joku mainitsi vanhemmat. Itsekin pidän huolta iäkkäistä vanhemmista, jos kävisin töissä en siihen pystyisi. Arvostavat apuani. 

Ei työttömyys ole sama kuin arvottomuus ihmisenä, vaikka sitä meille yritetään toitottaa.

Eikö sinulla ole omaa elämää tai halua siihen. Ei aikuisen ihmisen tarkoitus ole pitää vanhemmille seuraa kokopäiväisesti. 40v pitäisi olla perh

Minulla asumiskulut noin 300€ ja kuljen kävellen tai pyörällä. Ei likikään 1500€/kk.

Olen ollut syrjäytynyt pitkäaikaistyötön, kärsin kroonisista univaikeuksista ja käytin sen takia päihteitä, mutta en ole koskaan harkinnut itsemurhaa. En ymmärrä miksi joku sellaista miettii pelkän työttömyyden takia.

En jaksa lukea aivo-oksennustasi mutta lopussa oli jotain yhdessä tekemisestä. MIten työtön yhdessä tekee ja mihinkään vaikuttaa kun se herranjumala on suorastaan kielletty, kun työtön ei saa mihinkään osallistua ja työnnetään ulos yhteiskunnasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälleen näin ohiksena niin älkää kiltit jos päätätte päättää päivänne tehkö sitä ajamalla rekan tms ajoneuvon eteen, hyppäämällä junan tai auton alle yms missä on muitakin ihmisiä osallisena. Pahimmassa tapauksessa riistätte hengen myös joltain sivullisetla ja vaikka ette niin aiheutatte kuitenkin traumoja.

Mieheni rekan eteen ajoi henkilöauto monia vuosia sitten kun joku mies oli päättänyt päättää päivänsä niin ja se aiheutti miehelleni todella pahat traumat ja syyllisyydentunteen.

Tätähän mä oon yritttänyt sanoa. Yksin kaulakiikkuun mieluummin.

Laitetaan sinne ensin ne jotka on syyllisiä työttömyyteen aloitetaan työvoimapulan mässyttäjistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tälleen näin ohiksena niin älkää kiltit jos päätätte päättää päivänne tehkö sitä ajamalla rekan tms ajoneuvon eteen, hyppäämällä junan tai auton alle yms missä on muitakin ihmisiä osallisena. Pahimmassa tapauksessa riistätte hengen myös joltain sivullisetla ja vaikka ette niin aiheutatte kuitenkin traumoja.

Mieheni rekan eteen ajoi henkilöauto monia vuosia sitten kun joku mies oli päättänyt päättää päivänsä niin ja se aiheutti miehelleni todella pahat traumat ja syyllisyydentunteen.

Tätähän mä oon yritttänyt sanoa. Yksin kaulakiikkuun mieluummin.

Laitetaan sinne ensin ne jotka on syyllisiä työttömyyteen aloitetaan työvoimapulan mässyttäjistä.

No niitä ei sinne saada kirveelläkään. Ja tässä oli nyt kyse vapaaehtoisuudesta. Ne kiikkuu, joita huvittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minulta kerran työkkärissä kysyttiin että miten saan päivät kulumaan. Sanoin että kulkeehan tuo kello etiäpäin tekemättäkin

Ihmettelen tuollaista kysymystä! Täytyy olla todella mielikuvitukseton ihminen jos ilman työpaikkaa ei saa aikaa kulumaan mielekkäästi. 

Lomautettuna etsin töitä, en saanut. Siivosin kodin, myin fb.ssä satoja tavaroita, vietin aikaa mökillä, siivosin sielläkin ja luin.

Enää ei ole kirppistavaroita mitä myydä, vaatteet alkaa hajoamaan jne. Jos nyt loppuisi työt, varmaan pitäisi laittaa asunto myyntiin. Tai vuokralle ja muuttaisin mökille.