Naiset, millä tavoin muut naiset ovat kiusanneet teitä?

Minua on haukuttu meikittömyydestä, energisyydestä, koulutuksesta, tuloista, lapsettomuudesta, miehettömyydestä, isosta talosta ja pihasta, miesten/ystävien/työnantajan/työkavereiden suosiosta ym... jopa 10v nuoremmalta näyttäminen on kuulemma paha asia. Joillakin sitä veetuilua ei ole yhtään yritetty peitellä edes. Mietin miksi olin edes tekemisissä niin vihamielisten ihmisten kanssa ja kuinka paha jollain on olla elämässään :/

Vierailija kirjoitti:

Olen laihana naisena saanut kuulla huomauttelua laihuudestani muilta naisilta aina. Ikään kuin laiha ihminen olisi immuuni kommentoinnille. Ihmiset kommentoi tyyliin: voi kun sä olet laiha ja pieni, ootpas laiha, löytyykö sulle vaatteita, etkö sä syö mitään, ootko sä dietillä jne. Työpaikalla, jossa käytämme työasuja, esihenkiöni (nainen) hermostui, kun ei löytänyt minulle sopivaa asua. Tiuskaisi, että "mun nyt täytyy sun takia tilata sulle näin pienen koon asuja". 

Varmaan osa kommentoijista ei edes tajua, että heidän kommentit sattuu. Että laihaa ihmistä saa kyllä kommentoida, mutta lihavaa ihmistä ei. Miksi? En minäkään sano muille, että ootpä sä lihava. Tai miksi sä syöt noin paljon? 

Tästä koostani ja laihuudestani saan 80% palautetta naisilta ja 20% miehiltä.

Olipa tökeröä kommentointia pomolta. Se on kyllä ihan totta, että laihoja saa muka arvostella ja ihmetellä, mutta läskejä ei. Varmasti näiden laihojen tekisi mieli sanoa, että oleppa läski hiljaa.

Kun menin kouluun, koulussa yksi tyttö päätti, että minut jätetään porukan ulkopuolelle.

"Koulukavereilta" tuli välillä ivallisia, vähätteleviä kommentteja, nolaamista porukan edessä.

Naispuolinen työkaveri puhui pahaa minusta pomolle, jotta minua ei valittaisi virkaan. No sainkin parempi palkkaisen duunin.

Kiusaaminen liittyi aina tilanteisiin, jossa toinen koki kateutta jos olin suositun ihmisen ystävä tai kokivat, että työelämässä tulee edetä kyynärpää-taktiikalla, mutta heillä itsellä on vain huono itsetunto.

Jotkut entiset kaverit ovat tunnustaneet olevansa kateellisia jopa omille menestyneille sukulaisilleen. Täytyy kyllä olla aika pinnallinen ja helposti särkyvä sisäinen maailma jos omille sukulaisillekin ollaan kateellisia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nainen on toiselle naiselle peto, ei mitenkään ole naisten välistä solidaarisuutta havaittavissa.

Jos on mahdollista niin lyödään lyötyä vieläkin matalammaksi. Oma kokemus on siitä, sillä juoruilun ansiosta olen saanut naisten vihat päälleni, vaikka se ei edes ole totta mistä juoruavat, muttei kukaan vaivudu ottamaan siitä selvää. Onneksi oikeat ystävät tietävät asian oikean laidan ja ovat elämäni valopilkkuja.

Syynä tähän on kateus ja oman arvon tunto, miksi kiusaavat toisia naista, eivätkä ole tukemassa, niin kuin pitäisi tehdä.

Työpaikallani miespuolinen kolleega yritti nolata minut kaikkien edessä pienestä, harmittomasta virheestä ja alkoi raivoamaan minulle. Naistyökaveri puollusti minua. Kyllä on myös naisia, jotka auttavat toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut entiset kaverit ovat tunnustaneet olevansa kateellisia jopa omille menestyneille sukulaisilleen. Täytyy kyllä olla aika pinnallinen ja helposti särkyvä sisäinen maailma jos omille sukulaisillekin ollaan kateellisia.

Mikseivät olisi? Tiedän jopa sellaisen joka on omalle lapselleen kateellinen mm. siitä että tämä viitsii opiskella, kun hän itse viitsii lukea vain vauva-palstaa.

Ei ole tytöt tai naiset kiusanneet. Olen ollut pidetty.

Olen huomannut, että läheisriippuvuudesta kärsivät naiset, joilla menee omassa parisuhteessa huonosti, tykkäävät purkaa pahaa oloaan kavereihinsa. Onneksi ovat entisiä kavereita nykyään.

Päiväkodista asti läpi alakoulun, yläkoulun, lukion, yliopiston ja työelämän toistunut samanlainen kuvio joka paikassa:  kimpussani pyörii poika/mies ja muut tytöt/naiset hänen kimpussaan. Itse olen välinpitämätön ja vetäydyn pois tästä elukkakäytöksen draamasta omiin oloihini, mutta joudun silti näiden tyttöjen/naisten kiusaamaksi.

Olen ollut koulukiusattu, mutta pahin kiusaaja oli äiti. Hänessä on kaikki narsistin piirteet. Pahinta oli, että hän keksi aina jotain kritisoitavaa minusta, osasi sanoa todella rumasti ja loukkaavasti minulle. Sitten kun otin asian puheeksi, hän vain tokaisi "en muista koskaan sanoneeni noin" tai sitten vastasi hyökkäävästi "niin entä sitten?!" Jos kerroin jostain unelmastani tai tavoitteestani, hän naurahti "voi se on niin toiveajattelua." Aina kun tulin huoneeseen, hän katsoi minua vihaisesti ja halveksuen. Äiti ei koskaan lohduttanut tai halannut minua jos itkin. Sen sijaan 2 veljelleni hän oli mitä rakastavin ja kannustavin äiti.

En ole enää hänen kanssaan tekemisissä. Hän on varmaan iloinen, että pääsi minusta eroon.

Laihuudesta ja uskonnollisesta vakaumuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut entiset kaverit ovat tunnustaneet olevansa kateellisia jopa omille menestyneille sukulaisilleen. Täytyy kyllä olla aika pinnallinen ja helposti särkyvä sisäinen maailma jos omille sukulaisillekin ollaan kateellisia.

Mikseivät olisi? Tiedän jopa sellaisen joka on omalle lapselleen kateellinen mm. siitä että tämä viitsii opiskella, kun hän itse viitsii lukea vain vauva-palstaa.

Täytyy olla kamala elämä kun koko ajan pahoittaa mielensä siitä mitä toisella on tai mitä toinen tekee.