Ylen dokkarisarja Asunnottomat

"Aina, kun keskustelu palaa siihen miksi verorahoilla hyysätään kun jengi on itse aiheuttanut oman tilanteensa haluaisin muistuttaa että:

Millaiset ovat sinun lähtökohtasi? Synnyitkö toivottuna, odotettuna? Terveenä ja elinvoimaisena? Tai ainakin turvallisessa paikassa, jossa sait tarvitsemaasi hoitoa? Sinulla ei ollut syntyessäsi vieroitusoireita, etkä ollut vaurioitunut äitisi raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä, joka olisi kaventanut mahdollisuuksiasi koko elämäsi ajaksi jo kuukausia ennen syntymääsi?

Kun olit vauva, katsottiinko sinua, hymyiltiinkö? Juteltiinko, laulettiinko, pidettiinkö sylissä? Vaihdettiinko vaippasi? Sinua ei ravisteltu?

Olivatko vanhempasi niin hyvinvoivia, että he jaksoivat olla turvallisia aikuisia? Saitko ymmärrystä, lohdutettiinko sinua, kun itkit? Puhallettiinko, kun olit satuttanut polvesi? Naurettiinko kanssasi, vitsailtiin, hassuteltiin? Hoivattiinko flunssaisena tai vatsatautisena? Vietiinkö sinut tarvittaessa lääkäriin? Käytettiinkö neuvolassa, entä hammashoidossa?

Oliko sängyssäsi lakanat? Oliko sinulla leluja? Oliko kotona ruokaa? Oliko se edes välillä terveellistä ja monipuolista, oliko sitä riittävästi? Vietiinkö sinua kirjastoon, puistoon, luontoon? Rannalle, uimahalliin, pulkkamäkeen, ladulle?

Otettiinko sinut koulussa mukaan porukkaan, vai olitko kenties se, jonka porukkaan muut pyrkivät? Tai jos sinua syrjittiin, haukuttiin, tönittiin, potkittiin, tavaroitasi rikottiin, puuttuiko joku aikuinen asiaan? Oliko luokassasi useimmiten työrauha? Oliko opetus kielellä, jota ymmärsit?

Auttoiko joku tarvittaessa läksyissä? Kysyikö joku, millainen päiväsi oli ollut? Saitko nukkua? Kotona ei ryypätty, vedetty kamaa, sammuttu, tapeltu, kukaan perheenjäsen ei saanut turpaansa? Kenenkään ei tarvinnut paeta kodistaan? Et saanut kohtuuttomia rangaistuksia, sinua ei piesty? Et joutunut pienenä huolehtimaan vielä pienemmistä sisaruksista vanhempien unohtuessa johonkin? Et valvonut peläten, että aikuinen pahat mielessään tulee heidän sänkyihinsä, tai sinun?

Kun olit mokannut, dokannut, töpeksinyt, hölmöillyt, saitko yhä tulla kotiin? Jaksoiko joku pitää rajoja, puuttua, olla kiinnostunut?

Saitko harrastaa? Maksoiko joku lisenssisi, kuukausimaksusi, ratsastusleirisi, balettituntisi? Kuljettiko joku sinua treeneihin? Tai oliko sinulla polkupyörä tai bussilippu, jotta pääsit kulkemaan? Oliko elämässäsi soitonopettaja, valmentaja tai partionjohtaja, joka kannusti sinua?

Pääsitkö mökille, huvipuistoon, rantalomalle? Laskettelukeskukseen, kylpylään?

Auttoiko vanhempasi tai muu läheinen tai tuttava sinua saamaan kesätyöpaikan? Ehkä sellaisen, jossa pääsit itse luomaan kontakteja? Sellaisen, joka auttoi sinua uskomaan itseesi ja mahdollisuuksiisi? Lainasiko joku sinulle autoa? Ostiko joku sinulle auton? Kun muutit kotoa, ostettiinko sinulle asunto, tai autettiinko kantamaan vuokra-asuntoon sohva, tekemään sähkösopimus, ottamaan kotivakuutus? Kun lompakkosi ja jääkaappisi oli tyhjä, oliko jossakin jääkaappi, jonka ääreen hakeutua?

Oliko sinulla pankkitilillä rahaa, ennen kuin tiesit sellaisesta mitään? Oliko sinulla omaisuutta, sijoituksia? Oletko saanut arvokkaita lahjoja, ennakkoperintöä, perintöä?

Nyt mieti, kuinka moni näistä toteutui kohdallasi. Muutama, useimmat, lähes kaikki? Ja sitten mieti, kuka ja missä olet nyt. Ja lopuksi vielä mieti, missä määrin se on sinun ansiotasi."

Tätä voi monet tässä ketjussa kirjotelleet pohtia, teksti kopioitu:

Pia Koskikuru, johtava sosiaalityöntekijä

Vierailija kirjoitti:

 

"Aina, kun keskustelu palaa siihen miksi verorahoilla hyysätään kun jengi on itse aiheuttanut oman tilanteensa haluaisin muistuttaa että:

 

Millaiset ovat sinun lähtökohtasi? Synnyitkö toivottuna, odotettuna? Terveenä ja elinvoimaisena? Tai ainakin turvallisessa paikassa, jossa sait tarvitsemaasi hoitoa? Sinulla ei ollut syntyessäsi vieroitusoireita, etkä ollut vaurioitunut äitisi raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä, joka olisi kaventanut mahdollisuuksiasi koko elämäsi ajaksi jo kuukausia ennen syntymääsi?

 

Kun olit vauva, katsottiinko sinua, hymyiltiinkö? Juteltiinko, laulettiinko, pidettiinkö sylissä? Vaihdettiinko vaippasi? Sinua ei ravisteltu?

 

Olivatko vanhempasi niin hyvinvoivia, että he jaksoivat olla turvallisia aikuisia? Saitko ymmärrystä, lohdutettiinko sinua, kun itkit? Puhallettiinko, kun olit satuttanut polvesi? Naurettiinko kanssasi, vitsailtiin, hass

       Ei ollut turvallisia vanhempia ei syliä, ei rakkautta. Koti oli mutta se oli pelon paikka. Rahaa ei ollut, ei todellakaan välipaloja. 

Ei puhallettu, ei vitsailtu. 

Mutta en ajautunut käyttämään huumeita tai päihteitä. Yhtäkään turvallista aikuista ei ollut lähellä. Menin töihin jo nuorena ja aloin säästämään. 18 v muutin omilleni. Kouluttauduin ja elämäni on pysynyt tasapainossa.

Joten ei, ei aina vedetä tätä lapsuus korttia pöytään. Edelleen tuossa ohjelmassa ollut sai erittäin hyvät lähtökohdat elämälleen. Tämä kaveri vaan hakkasi isänsä kun ei saanut huumeisiin rahaa. Vankiloissa oikein tykkää olla. Ei ole auttanut vaikka miten on yhteiskunta ja eri uskonnontahot auttaneet. 

Kuvaat miten olet tehnyt asioita elämässäsi ja saavuttanutkin asioita. Tekstistäsi kuvastuu yksin selviytyjän maailmankuva, jossa empatiaa ei muille heru. Lapsuutesi liene vahingoittanut sinua enemmän kuin arvaatkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Olen Th joten työssä nähnyt paljon. Kyllä se käyttö aiheuttaa aivovaurioon verrattavissa olevan tilan ja monelle jää myös harhat päälle. Plus muita mt-ongelmia joita tietysti ollut jo taustalla aiemmin sekä neurokirjoa taustalla yleensä.

Monella käyttäjällä on jo lähtökohtaisesti matala ÄO ja oppimisvaikeuksia, ADHD:tä ym. Joten on aika naiivia kuvitella, että käytön lopettamalla voisi yhtäkkiä muuttua tavalliseksi ihmiseksi. Eli joksikin sellaiseksi, mitä ei ole koskaan ollutkaan.

Missä on puhuttu käyttäjien muuttumisesta tavalliseksi ihmiseksi joka ei ole koskaan ollutkaan? Ikävää, että terveydenhoitaja on noin asenteellinen ja potilaitaan ylenkatsova ihminen. Tekee kyllä ihan pahaa, jos nuoria hoidat. Sulle tiedoksi että naiivius ja empaattisuus on kaksi eri asiaa. Opeteltavissa olevia.

Käypä tekemässä noiden parissa työtä 10-20 vuotta. Keskustellaan sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Olen Th joten työssä nähnyt paljon. Kyllä se käyttö aiheuttaa aivovaurioon verrattavissa olevan tilan ja monelle jää myös harhat päälle. Plus muita mt-ongelmia joita tietysti ollut jo taustalla aiemmin sekä neurokirjoa taustalla yleensä.

Monella käyttäjällä on jo lähtökohtaisesti matala ÄO ja oppimisvaikeuksia, ADHD:tä ym. Joten on aika naiivia kuvitella, että käytön lopettamalla voisi yhtäkkiä muuttua tavalliseksi ihmiseksi. Eli joksikin sellaiseksi, mitä ei ole koskaan ollutkaan.

Missä on puhuttu käyttäjien muuttumisesta tavalliseksi ihmiseksi joka ei ole koskaan ollutkaan? Ikävää, että terveydenhoitaja on noin asenteellinen ja potilaitaan ylenkatsova ihminen. Tekee kyllä ihan pahaa, jos nuoria hoidat. Sulle tiedoksi että naiivius ja empaattisuus on kaksi eri asiaa. Opeteltavissa olevia.

Jos alkaa liika kyynistyä, on korkea aika vaihtaa maisemaa. Onko sellaisesta auttajasta mitään apua, joka ei usko autettaviensa mahdollisuuksiin parantua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas asunnottomat ovat näissä dokumenteissa päihdeongelmaisia. Ilmeisesti agendaan ei sovi kertoa muista adunnottomista, jotka ovat oikeasti menettäneet asunnon ilman omaa syytään esim. köyhyyden, liian korkean vuokran ja liian pienien tukien takia.

Sarja oli hyvin tehty ja kiinnostava, mutta samaa mieltä olen että laajemminkin olisi voinut asunnottomuutta käsitellä.

Näillähän oli kämpät, ei mitään asunnottomia olleet, rumassa  jkl:n keskustassa päivät pyörivät.

Teille kaikille ammattiymmärtäjille toivoisin, että narkit muuttaisi teidän naapuriin. Saattaisi ääni muuttua kellossa aika äkkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ja se aikaisempi järkyttävä Perjantai-dokkari tästä samasta aiheesta ja joku jo vanhempi Ylen esittämä dokumentti antavat virheellistä käsitystä siitä, että kaikki asunnottomat olisivat päihdeongelmaisia. Tämä tosin sopii täysin nykyisen hallituksen agendaan.

Höpöhöpö et voi kaikesta hallitusta aina syyttää 

Vierailija kirjoitti:

Jeren olemuksessa ja puheen selkeydessä huomasi ison eron kun oli ollut ilman päihteitä vankilassa. Toivottavasti saisivat vielä elämästä kiinni. Alisa myös sattui jotenkin sydämeen katsoa, niin nuoret nätit kasvot, ihan lapsi vielä :(

Ainakin viikko sitten otetussa lehtikuvassa näyttävät ihan yhtä surkeilta. Seurana on kundi joka on saanut tuomion tapon yrityksestä eli vahvasti menee. 

Siivotaan siksi, että ulkoisesti näyttää vuokranantajalle siivotun siistiltä. Että osataan elää siististi. Sit vitduunnutaan kun tapaaminen on etänä. "Turhaa siivottiin". Hukkukaa paszkaanne sitten narkit! Kuolkaa pois.

Ei sen takia että ylläpitosiivous kuuluu arkeen. Ja toivottavasti nämä EI tee lapsia. Sterilointi, ei kykyä huolehtia edes itsestä 

Vierailija kirjoitti:

Innolla odotan miten nistit selittelevät surkeutensa muitten syyksi.

Niinpä. Suomessa on sen verran hyvä sosiaalihuolto ja -turva, että täällä pärjää kohtalaisen hyvin työttömänäkin. Se on ollut iso syy sille miksi täällä ei ole samanlaisia slummeja ja ghettoja kuten vaikkapa USAssa. Huumeiden ja "vahvistusten" lisääntyessä slummiutumista ja ghettoutumista on kuitenkin alkanut ilmaantumaan. Niille kun ei mikään riitä.

Nyt ymmärrän sen, kun naiset aina täällä toistelevat sitä, että tasoja ei ole olemassa. Noillahan on kaikilla normaalipainoinen ja kivannäköinen tyttöystävä, kun taas minulla, töissä käyvällä streittarilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista tyttöystävää.

Vierailija kirjoitti:

Asunnon sijaan päihdeongelmaiset pitäisi ensin roudata vuodeksi maatilalle eläinten pariin töitä tekemään. Huumeita ei olisi saatavilla ja näkisivät konkreettisesti kättensä jäljet. Samalla voisi opettaa muita taitoja kuten käsityöt ja kalastus. Tällaista kuitenkin pidettäisiin vapaudenriistona ja ihmisoikeuksien loukkauksena, vaikka tosiasiassa se olisi parasta mahdollista apua.

No joo, mutta myös jonkinlaista palkkaa pitäisi maksaa, muuten oppi työn merkityksestä jää puolitiehen ja mieleen hiipii katkeruus. Koska puhuit vapaudenriistosta, niin sain mielikuvan, ettet puoltaisi palkanmaksua tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Jeren olemuksessa ja puheen selkeydessä huomasi ison eron kun oli ollut ilman päihteitä vankilassa. Toivottavasti saisivat vielä elämästä kiinni. Alisa myös sattui jotenkin sydämeen katsoa, niin nuoret nätit kasvot, ihan lapsi vielä 

Alisasta vaikea uskoa että on 22,muistuttaa kasvoilta ja käytökseltä  16vuotiasta. Nätti tyttö. Kun vaan nyt söisi hyvin ja pääsisi irti päihteistä. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän sen, kun naiset aina täällä toistelevat sitä, että tasoja ei ole olemassa. Noillahan on kaikilla normaalipainoinen ja kivannäköinen tyttöystävä, kun taas minulla, töissä käyvällä streittarilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista tyttöystävää.

Nuohan ei ole mitään oikeita parisuhteita tai tyttöystäviä kun nuo on koko ajan niin sekaisin.  Ei nuo ihmiset edes tunne toisiaan kunnolla vaan kamapäissään vaan toistelee miten on ikävä ja rakastaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Olen Th joten työssä nähnyt paljon. Kyllä se käyttö aiheuttaa aivovaurioon verrattavissa olevan tilan ja monelle jää myös harhat päälle. Plus muita mt-ongelmia joita tietysti ollut jo taustalla aiemmin sekä neurokirjoa taustalla yleensä.

Monella käyttäjällä on jo lähtökohtaisesti matala ÄO ja oppimisvaikeuksia, ADHD:tä ym. Joten on aika naiivia kuvitella, että käytön lopettamalla voisi yhtäkkiä muuttua tavalliseksi ihmiseksi. Eli joksikin sellaiseksi, mitä ei ole koskaan ollutkaan.

Missä on puhuttu käyttäjien muuttumisesta tavalliseksi ihmiseksi joka ei ole koskaan ollutkaan? Ikävää, että terveydenhoitaja on noin asenteellinen ja potilaitaan ylenkatsova ihminen. Tekee kyllä ihan pahaa, jos nuoria hoidat. Sulle tiedoksi että naiivius ja empaattisuus on kaksi eri a

On hyötyä. Hän on paikalla vielä ensi vuonnakin auttamassa niitä 1/100 asiakkaasta, joilla on oikea tahto parantua. Lapsellinen sinisilmä jäi kuukauden jälkeen saikulle, ja on nyt itsekin sairauspäivärahan varassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän sen, kun naiset aina täällä toistelevat sitä, että tasoja ei ole olemassa. Noillahan on kaikilla normaalipainoinen ja kivannäköinen tyttöystävä, kun taas minulla, töissä käyvällä streittarilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista tyttöystävää.

 

Nuohan ei ole mitään oikeita parisuhteita tai tyttöystäviä kun nuo on koko ajan niin sekaisin.  Ei nuo ihmiset edes tunne toisiaan kunnolla vaan kamapäissään vaan toistelee miten on ikävä ja rakastaa. 

Tuo nousee mieleen - ikävä kyllä. Kaksi henkisesti ja sosiaalisesti tuuliajolla heittelehtivää ihmistä löytää toisensa. Ei siinä tietenkään mitään väärää ole, enkä sano, ettei suhde voi toimiakin. Mutta jos toinen tai molemmat selviävät kuiville, niin vähitellen sille, joka selviää, alkaa myös paljastua, kuka hän itse on ja mitä hän oikeastaan elämältään haluaa. Voi käydä niin, että huumehöyryissään asioista samaa mieltä olleet ihmiset ovat vähemmän samaa mieltä, kun ovat selvin päin. Päihdeongelmaisen kaikki aika ja ajatukset pyörivät päihteiden ympärillä. 

Tälle sarjalle ja muillekin Kieksin sarjoille pitäisi saada muutaman vuoden kuluttua jatko-osa, jossa kerrottaisiin, mitä sarjassa esiintyneille ihmisille sittemmin kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt ymmärrän sen, kun naiset aina täällä toistelevat sitä, että tasoja ei ole olemassa. Noillahan on kaikilla normaalipainoinen ja kivannäköinen tyttöystävä, kun taas minulla, töissä käyvällä streittarilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista tyttöystävää.

 

Nuohan ei ole mitään oikeita parisuhteita tai tyttöystäviä kun nuo on koko ajan niin sekaisin.  Ei nuo ihmiset edes tunne toisiaan kunnolla vaan kamapäissään vaan toistelee miten on ikävä ja rakastaa. 

Tuo nousee mieleen - ikävä kyllä. Kaksi henkisesti ja sosiaalisesti tuuliajolla heittelehtivää ihmistä löytää toisensa. Ei siinä tietenkään mitään väärää ole, enkä sano, ettei suhde voi toimiakin. Mutta jos toinen tai molemmat selviävät kuiville, niin vähitellen sille, joka selviää, alkaa myös paljas

Tuohan on kyllä kaikille paras ratkaisu,  että on se ystävä siinä vieressä. Voivat yhdessä ratkoa näitä arjen pulmia kuten mistä saa kamaa ja ruokaa. Saattaa olla, että väkivaltaa ja sekoiluakin on vähemmän. Heillä ei välttämättä ole mitään yhteistä jos tuo touhu joskus loppuu. 

Keskiluokkaisen taviksen on vaikea samastua tai edes käsittää, millaista sarjassa kuvattujen ihmisten elämä on ja millaisten asioiden kanssa he painivat. Ei oikein pysty ymmärtämään, että peilin tai hyllyn seinälle saaminen on jotenkin kummallisen ihmeellinen asia tai että likainen kattila tiskipöydällä on lähes liian suuri ongelma voitettavaksi. Jos huumeet poistetaan tuollaisesta elämästä, niin jääkö yhtään mitään jäljelle?