MIKSI ongelmamies pitäisi aina heivata menemään? Miksi ei voi yhdessä yrittää päästä ongelmista eroon?

Vierailija kirjoitti:

Koska meillä on vain yksi elämä, ja yleensä siinä kohdalla kun erotaan on ongelmia kestetty jo liian kauan. Ei suomalaiset eroa mitenkään liian helposti. Se on sellaisten ihmisten mielipide, jotka eivät ole itse eronneet. Kärsikää ihan just niin paljon kuin haluatte mutta koska ette tiedä millaista se elämä joillakin on, niin ei kannata kertoa onko se ero liian helppoa. 

Ei totta.

Tutkitusti jo 90.luvulla suomalaiset erosi lähes maailman eniten. Usa myös. Tästä on tutkimus. Sen jälkeen tilanne on vain huonontunut.

Elämää ei kannata haaskata toimimattomaan suhteeseen. Harvoin miehet muuttuvat. Harvoin pettäjästä saa uskollisen, juoppo raitistuu, narkkari lakkaa narkkaamasta, väkivaltainen hakkaamasta.

Naisten elämäntehtävä ei ole parantaa miehiä, miesten tulee tehdä se itse, ihan itsensä vuoksi.

Tähän peilaten, sen miehiin liittyvän perheen suojelija-elättäjä legendan voisi jo lopettaa. Ei uppoa enää keneenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ongelmamies ei tunnista, tunnusta eikä myönnä olevansa ongelma.

Tämä! Toisin kuin naiset, jotka heti avoimesti tunnistavat ja myöntävät ongelmalliset toimintatapansa. Ja tietysti korjaavat ne. 

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehenä kukaan edes haluaisi vapaaehtoisesti suhteeseen jossa tarkoitus on muuttaa toista ihmistä.

Jos sinun perseilysi vahingoittaa kumppaniasi, lapsiasi ja koko perhettäsi etkä sinä suostu sitä ymmärtämään, kenelle jää vastuu?

Sille joka otti itselleen alunperinkin väärän kumppanin. 

Vierailija kirjoitti:

Ongelmamiehen ongelmat voivat olla niin syvässä, että kenenkään ei sen takia kannata uhrata omaa elämäänsä. Esimerkiksi aggressiivisuus, päihteiden käyttö, alivastuullisuus. Jotta suhde voisi jatkua, ongelmamiehen tulisi itse (!) hakeutua avun piiriin. Parisuhde ei ole äiti-lapsi tai terapeutti-asiakas -suhde.

Maailma narisee liitoksissaan kun naiset lopettavat toimimasta ilmaisina hoitajana ja terapeuttina. 

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii- setti ei enää kiinnosta nuorempia naisia, eikä pidäkään. Kotona pitää saada olla rauhassa ja turvassa. 

Uhkakuvana randomisti ympäristöön purkautuva pahoinvointi kun kotona ei enää ole sille kohdetta? 

Vierailija kirjoitti:

jos mua joku löis, se olisi kerrasta poikki. Ei ne koskaan lopeta.

Helppo se on nyt huudella. 

Eipä sitä rakastuneena huomaa varoitusmerkkejä ettei ehkä sovita yhteen. Meillä ongelmat kasaantui, miehestä ei saanut puhekumppania, terapiaan ei lähtenyt, erosta puhuttiin. Mikään ei muuttunut kunnes vein eropaperin allekirjoitettavaksi ja sitten keakusteltiin ja mies sanoi ettei hän uskonut että todella haen eroa. Ongelmat käytiin läpi ja sovittiin mitä tehdään. Meni sitten hyvin puoli vuotta eli eron harkinta-aika ja sen jälkeen alkoi taas ongelmat, ne mistä sovittiin piti mutta uusia keinoja kiusata löytyi. Vuoden sinnittelin mutta sitten lähdin. Ihmisen perusluonne säilyy, ei se muutu mutta tulipahan kokeiltua eikä tarvitse miettiä että ehkä sittenkin olisi onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmamiehen ongelmat voivat olla niin syvässä, että kenenkään ei sen takia kannata uhrata omaa elämäänsä. Esimerkiksi aggressiivisuus, päihteiden käyttö, alivastuullisuus. Jotta suhde voisi jatkua, ongelmamiehen tulisi itse (!) hakeutua avun piiriin. Parisuhde ei ole äiti-lapsi tai terapeutti-asiakas -suhde.

Maailma narisee liitoksissaan kun naiset lopettavat toimimasta ilmaisina hoitajana ja terapeuttina. 

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii- setti ei enää kiinnosta nuorempia naisia, eikä pidäkään. Kotona pitää saada olla rauhassa ja turvassa. 

Uhkakuvana randomisti ympäristöön purkautuva pahoinvointi kun kotona ei enää ole sille kohdetta? 

Miehet ja naiset suhtautuvat toisiinsa yhä enevissä määrin vihamielisesti ja sukupuolten välillä on valtava kuilu. Eivät nuoret miehetkään halua sitä todistusvelvollisuutta, että he eivät ole väkivaltaan taipuvaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei säädä enää muiden kanssa vaan panostaa yhteiseen, jo sovittuun diiliin. No mitä tapahtuu bisnesmaailmassa? Sopimus puretaan ja saattaa tulla sanktioitakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmamiehen ongelmat voivat olla niin syvässä, että kenenkään ei sen takia kannata uhrata omaa elämäänsä. Esimerkiksi aggressiivisuus, päihteiden käyttö, alivastuullisuus. Jotta suhde voisi jatkua, ongelmamiehen tulisi itse (!) hakeutua avun piiriin. Parisuhde ei ole äiti-lapsi tai terapeutti-asiakas -suhde.

Maailma narisee liitoksissaan kun naiset lopettavat toimimasta ilmaisina hoitajana ja terapeuttina. 

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii- setti ei enää kiinnosta nuorempia naisia, eikä pidäkään. Kotona pitää saada olla rauhassa ja turvassa. 

Uhkakuvana randomisti ympäristöön purkautuva pahoinvointi kun kotona ei enää ole sille kohdetta? 

Naiset, antakaa meidän miesten rauhassa syrjäytyä ja vatkata katkarapuamme, älkää yrittäkö pelastaa meitä säälittävältä runkkarin elämältä. Minä olen jo luovuttanut. 

Ehkä se suhde oikeasti mt ongelmaisen kanssa ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Väkivaltaa fyysistä/henkistä ei kenenkään pidä sietää, mutta apua/terapiaa voi aina kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei säädä enää muiden kanssa vaan panostaa yhteiseen, jo sovittuun diiliin. No mitä tapahtuu bisnesmaailmassa? Sopimus puretaan ja saattaa tulla sanktioitakin. 

Ja mieti, jos tinttaisit bisneskumppania leukaan. Potkut tulis. 

Tai olisi töissä usein kännissä esim. tärkeissä palavereissa, etkä saisi muutenkaan töitäsi kunnolla hoidettua. Potkut tulis. 

Tai vttuilisit ja olisit työkaverillesi koko ajan ilkeä ja asiaton. Huomauttelisit ulkonäöstä jne. Tokko työkaveri tuota vuosia kestäisi. Lopulta tulis potkut. 

Miksi tälläisen käytöksen sietämistä odotetaan parisuhteessa, ihan käsittämätöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei säädä enää muiden kanssa vaan panostaa yhteiseen, jo sovittuun diiliin. No mitä tapahtuu bisnesmaailmassa? Sopimus puretaan ja saattaa tulla sanktioitakin.

Kuka odottaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei säädä enää muiden kanssa vaan panostaa yhteiseen, jo sovittuun diiliin. No mitä tapahtuu bisnesmaailmassa? Sopimus puretaan ja saattaa tulla sanktioitakin.

Miksi tälläisen käytöksen sietämistä odotetaan parisuhteessa, ihan käsittämätöntä. 

Jotkut tuntuvat elävän ihmeellisessä käsityksessä, että yhteiskunnan pitäisi onnistua takaamaan, ettei mitään pahaa koskaan tapahdu yhdellekään naiselle yhdenkään tietoisesti väärin toimivan miehen toimesta. Ja niin kauan kuin tällaista ei voida taata, on yhteiskunta lähtökohtaisesti naisvihamielinen. Mistä he ovat saaneet sellaisen käsityksen, että maailmalta voi vaatia, ettei kukaan tee rikoksia? Suomessa rikoksista rangaistaan, ja järjestelmään on sisäänrakennettuna se, että sitä voidaan kehittää aina toimivampaan suuntaan.

Väite on, että meillä olisi väkivallakultuuri, joka hyväksyy väkivallan, ja jopa suosii sitä. Tämä on raivostuttava ja häpeällinen väite. Suomessa se on vakava rikos ja siitä rangaistaan. Yleinen mielipide Suomessa kannattaa vielä kovempia tuomioita. Vaikka naiset kakeskusteluissa muuta väittävät, niin juuri kantasuomalaiset miehet ovat kaiken aikaa olleet mukana vaatimassa kovempia rangaistuksia. 

Te jotkut naiset, hävetkää! Teistä on tullut pelkkiä narsisteja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei säädä enää muiden kanssa vaan panostaa yhteiseen, jo sovittuun diiliin. No mitä tapahtuu bisnesmaailmas

 

Jotkut tuntuvat elävän ihmeellisessä käsityksessä

Kumpi näistä uutisoidaan: Suomessa 17% naisista kokee parisuhdeväkivaltaa, vai että 16% miehistä kokee parisuhdeväkivaltaa? Parisuhdeväkivaltaa kokee lähestulkoon yhtä usein mies kuin nainen. On totta, että naisilla tämä on useammin hengenvaarallista. Tutkimuksia on tehty naisten kokemaan väkivaltaan painottuen, ja osin miesten kokemukset sivuuttaen. Onko ihme, jos tutkimuksissa näyttää tulevan esille paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kun sitä on lähdetty etsimään noin yhdeksän kertaa useammin kuin miehiin kohdistuvaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei säädä enää muiden kanssa vaan panostaa yhteiseen, jo

 

Yhteiskuntamme on yksinkertaistavaa ja miesvihamielistä. ...ja suljetaan silmät kaikilta muilta asiaan liittyviltä tekijöiltä, kuten syrjäytymiseltä, mielenterveysongelmilta ja päihteidenkäytöltä. Tämä on vaarallista tutkimusten tarkoituksen kannalta, mikä lienee kuitenkin se, että oikean tiedon avulla näihin asioihin pääsisi vaikuttamaan.

Se, että huudetaan aina vaan lujempaa, nainen on uhri, nainen on uhri, nainen on uhri, ei palvele ketään. Tämän takia todelliset perheväkivaltaan johtavat syyt hämärtyvät. Näin päädytään lietsomaan valheellista paniikkia siitä, miten suomalainen mies on niin kamalanväkivaltainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen meistä on oman elämänsä toimitusjohtaja ja välillä vain kannattaa pitää YT:t ja potkia ulos ne elämästä, jotka on riski toiminnalle ja ne jotka ei tuota mitään tai on pelkkiä ongelmia. Samaa toimitusjohtaja ajattelua voi soveltaa siihen kun haastattelee ja laittaa ihmisiä koeajalle elämässään. Tulee vähemmän virherekryjä.

Parisuhdetta tulisikin pitää enemmän yrityksenä. Ehkä silloin siitä pidettäisiin enemmän huolta.

Esim. bisneskumppani, jonka kanssa olet sitoutunut yhteiseen diiliin yhtäkkiä säätää selkäsi takana toisen bisneksentekijän kanssa ja kun jää kiinni, selittää, ettei se ole jatkunut kauaa/tapahtui vain kerran ja lupaa, ettei sää

 

Se, että huudetaan aina vaan lujempaa, nainen on uhri, nainen on uhri, nainen on uhri, ei palvele ketään. Tämän takia todelliset perheväkivaltaan johtavat syyt hämärtyvät. Näin päädytään lietsomaan valheellista paniikkia siitä, miten suomalainen mies on niin kamalanväkivaltainen.

Vika on tekijässä. Ei uhrin tai tekijän sukupuolessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska meillä on vain yksi elämä, ja yleensä siinä kohdalla kun erotaan on ongelmia kestetty jo liian kauan. Ei suomalaiset eroa mitenkään liian helposti. Se on sellaisten ihmisten mielipide, jotka eivät ole itse eronneet. Kärsikää ihan just niin paljon kuin haluatte mutta koska ette tiedä millaista se elämä joillakin on, niin ei kannata kertoa onko se ero liian helppoa. 

Ei totta.

Tutkitusti jo 90.luvulla suomalaiset erosi lähes maailman eniten. Usa myös. Tästä on tutkimus. Sen jälkeen tilanne on vain huonontunut.

Erot ovat olleet kasvava trendi Suomessa sotavuosista lähtien. Mitään ydinperhettä ei ole koskaan ollut olemassakaan kuin kristillisdemokraattien esitteissä. Perhe, jossa on äiti, isä ja heidän biologiset lapsensa, ei ole ikinä ollut pysyvä yksikkö. Ideaali se kyllä on ollut, ja siinäkään ideaalissa ei ole mitään pahaa. Oikea elämä ei kuitenkaan aina mene kuin ideaalissa. Sukupuolet eivät tarvitse toisiaan tullakseen toimeen.  

Kun aikoinaan aloin seurustella exän kanssa,  kerroin heti suhteen alussa,  että mua lyödään vain kerran ja jos niin käy,  suhde päättyy sillä samalla sekunnilla.  Meni muutama vuosi ja lyönti tuli.  Exä oli aivan ällistynyt,  kun en halunnutkaan enää jatkaa,  vaikka hän puhui kuin ruuneperi ja lupasi vaikka mitä.  Mä sanoin,  että sinä tiesit,  mitä lyönnistä seuraa ja teit ihan itse päätöksen,  että meidän suhde on ohi. Mä en jäisi suhteeseen,  missä on minkäänlaista väkivaltaa.  En siis voisi edes joutua aloittajan kuvaamaan tilanteeseen. Kerrasta poikki,  heippa ja hyvää loppuelämää.