Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?
Kommentit (220)
Oli. Nykyään ei osata enää vieraita kieliä, eikä varsinkaan lukea, saati kirjoittaa kunnolla. Pelkästään yhden sivun lukeminen romaanista aiheuttaa monille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, kun keskittymiskyvystä ei ole tietoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.
Vierailija kirjoitti:
Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.
En ollut kummoinen lukion biologiassa. Sain siitä seiskan päättöarvosanaksi. Nykypäivänä tulisi sitten kaiketi maksimissaan arvosanaksi 5.
Uskonto: 5 - ja ylpeä siitä. Erosin sittemmin kirkosta. Minulla on suora yhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.
Miten matematiikkaa on helpotettu? Okei induktio ja todistaminen yleisesti on jätetty pois, mutta tilalla on mm. algoritmeja.
Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.
Joo se oli vähän sellasta se biologia että kun se menee sinne niin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mites maantieto? Muistaako kukaan alkoiko jo kolmannella ala-asteella 80-luvulla. Mielestäni alkoi. Nykyään vasta seiskalla? Mikä tämä maa on? Oppilas vastaa Norja. Opettaja on osoittanut Keniaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.
Näinhän se meni. Minulla oli yleinen (=lyhyt) matematiikka + C-ranska + D-saksa. Kirjoitin molemmat, lyhyet vieraat kielet samana päivänä. Aikaa niiden tekemiseen annettiin kahdeksan tuntia. (YO 1994)
Vierailija kirjoitti:
Mutta mites maantieto? Muistaako kukaan alkoiko jo kolmannella ala-asteella 80-luvulla. Mielestäni alkoi. Nykyään vasta seiskalla? Mikä tämä maa on? Oppilas vastaa Norja. Opettaja on osoittanut Keniaa.
Mitä, mitä? Onko tosiaan näin? Kyllä se alkoi ala-asteen 3. luokalla. Sama koski myös biologiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.
Ysärillä oli lukiossa vielä niin, että ainoastaan kemia oli pakollinen. Sitä opiskeltiin vähintään 2 kurssia. Fysiikka oli vapaaehtoinen. Sitten piti valita joko kuvaamataito tai musiikki, jota opiskeltiin vähintään 4 kurssia.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.
Kyllä sama oli mullakin ja oon pari vuotta sua nuorempi. Lyhyt matematiikka ja siksi mulla oli C- ja D-kieli. Niistä kyllä pudotin toisen pois myöhemmin kun ei muuten mahtunut kaikki haluamani aineet mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä oli lukiossa vielä niin, että ainoastaan kemia oli pakollinen. Sitä opiskeltiin vähintään 2 kurssia. Fysiikka oli vapaaehtoinen. Sitten piti valita joko kuvaamataito tai musiikki, jota opiskeltiin vähintään 4 kurssia.
Äidinkieltä 8 kurssia, A-kieltä 8 kurssia, B-kieltä 7 kurssia, C-kieltä 7 kurssia ja D-kieltä 8 kurssia. Ylimääräiset kielet opiskeltiin alusta loppuun, eli koko oppimäärä. Niitä ei "maisteltu", toisin sanoen: niitä EI jätetty kesken. Ah, niitä aikoja!
Kokoomus pilasi lukiokoulutuksenkin. Puolueen opetusministerisekoilijoita: Riitta Uosukainen ja Olli-Pekka Heinonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä oli lukiossa vielä niin, että ainoastaan kemia oli pakollinen. Sitä opiskeltiin vähintään 2 kurssia. Fysiikka oli vapaaehtoinen. Sitten piti valita joko kuvaamataito tai musiikki, jota opiskeltiin vähintään 4 kurssia.
Äidinkieltä 8 kurssia, A-kieltä 8 kurssia, B-kieltä 7 kurssia, C-kieltä 7 kurssia ja D-kieltä 8 kurssia. Ylimääräiset kielet opiskeltiin alusta loppuun, eli koko oppimäärä. Niitä ei "maisteltu", toisin sanoen: niitä EI jätetty kesken. Ah, niitä aikoja!
Siis minä vuonna? Kyllä onnistui vuosina 1994 - 1997. Tilalle otin muistaakseni filosofiaa ja psykologiaa.
Alue: Aihe vapaa
Heitän lonkalta, että oli. Ainakin karsinta oli mielestäni kovempi. Meidän keskikokoisessa kaupungissa alin ka jolla huonoimpaan lukioon pääsi oli 7,8. Jonkinlainen roti siis pysyi aineksen kanssa.