Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.

Miten matematiikkaa on helpotettu? Okei induktio ja todistaminen yleisesti on jätetty pois, mutta tilalla on mm. algoritmeja.

Prosenttilasku opetettiin ennen viidennellä luokalla, nykyään kahdeksannella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.

Miten matematiikkaa on helpotettu? Okei induktio ja todistaminen yleisesti on jätetty pois, mutta tilalla on mm. algoritmeja.

Ainakin hospitalin sääntö siirtyi yliopistoon. Ja oli paljon muutakin mitä oli siirretty yliopistoon ku matematiikan opettaja joskus niitä kertoi.

Lisäksi nykyään saa olla laskimet jotka näyttää kaikki välivaiheet ja ratkoo tehtävät puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Heitän lonkalta, että oli. Ainakin karsinta oli mielestäni kovempi. Meidän keskikokoisessa kaupungissa alin ka jolla huonoimpaan lukioon pääsi oli 7,8. Jonkinlainen roti siis pysyi aineksen kanssa. 

Ysärillä seiska oli sellainen keskikastin numero, ja kuutonen oli sellaisen vähän keskitasoa heikomman oppilaan normaali numero. Nykyää (yläkoulussa opettavan ystäväni sanoin) kenellekään ei saisi antaa alle kasia kun sellaisesta tulee paha mieli. Oppilaita kuulemma vähän uhkaillaan sillä, että jos ei tee kaikkia kokeita ja tehtäviä niin todistukseen voi tulla numeroksi kuutonen. Yleisimmät numerot ovat nykyään kasit ja ysit. Eli nykyisellä arvostelulla se teidän lukion keskiarvo raja 7,8 olisi varmaan 9,1. Ja nykyään opetettava aines on ihan eri maailmasta kuin ysärillä.

Ysärin alkupää, keskivaihe, eikä loppu kamppaile samassa sarjassa.

Grafiikkalaskimet, tietokoneet, internetti. Tiedonhaun ja opiskelun muuttuminen. Opiskelu muuttui koko ysärin ajan.

Laskimia ei ysärin alussa sallittu. Lopussa ne oli kaikilla. 5-6 ällää vs nykypäivän 11 ällää. Ennen piti lukea sata kirjaa jossa samoja asioita. Nykyään tiedon löytää tiivistetymmin jankkaamatta samoja. Asioista keskustelu onnistuu laajemmalla skaalalla netissä. Kun ennen oli pienempi keskustelupiiri. 

Ysäri vs nykypäivä. Monessa asiassa on tutkittu ja edetty niin pitkälle, että ne asiat ysärin alun opiskelutavoilla tarkoittaisi 2000 opuksen lukemista ja opiskelua......

Jotenki noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.

Miten matematiikkaa on helpotettu? Okei induktio ja todistaminen yleisesti on jätetty pois, mutta tilalla on mm. algoritmeja.

Ainakin hospitalin sääntö siirtyi yliopistoon. Ja oli paljon muutakin mitä oli siirretty yliopistoon ku matematiikan opettaja joskus niitä kertoi.

Lisäksi nykyään saa olla laskimet jotka näyttää kaikki välivaiheet ja ratkoo tehtävät puolesta.

L'Hopitalin sääntö ei ole mitenkään vaikea. Ysärillä taisi olla helppoja diffisyhtälöitä ja osittaisintegrointi, joita nyt ei enää ole lukiossa. Symboliset laskimet ovat muokanneet tehtävistä paljon soveltavampia, kun tehtävän idea ei ole siinä kuka osaa mekaanisesti derivoida tai integroida.

Yläkoulussa opettava opettajani sanoi, että ei olisi mitään jakoa että nykyiset yläkoululaiset voisi laittaa tekemään kymmenen vuotta vanhaa koetta, suuri osa luokasta ei pääsisi lävitse. Että kovasti on 30 vuoden aikana taso laskenut, mutta suurin romahdus viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Ysärillä oli semmoinen käsittämätön juttu kun kuultiin että Yhdysvalloissa voi valmistua koulusta vaikka ei osaa edes kunnolla lukea. Siis se oli jotain käsittämätöntä ja sitä jaksettiin pitkään hihitellä. Nyt joka kuudes peruskoulusta valmistuva ei osaa kunnolla lukea. Ysärillä lukiossa äidinkielen opettaja sanoi, että ainekirjoituksessa saa virheettömällä äidinkielellä magnan, eximiaan pitää olla jo selkeitä kirjallisia ansioita. Nykyään kaikki ei saa lukiossakaan luettua kokonaista romaania ja ammattikoulussa niistä luovuttiin jo 20 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta mites maantieto? Muistaako kukaan alkoiko jo kolmannella ala-asteella 80-luvulla. Mielestäni alkoi. Nykyään vasta seiskalla? Mikä tämä maa on? Oppilas vastaa Norja. Opettaja on osoittanut Keniaa. 

Mitä, mitä? Onko tosiaan näin? Kyllä se alkoi ala-asteen 3. luokalla. Sama koski myös biologiaa.

 

Jep. Tosin vuosien varrella alakoulussa on opetettu samoja oppisisältöjä vähän erinimisillä oppiaineilla. Oma suosikkini 80-luvulla oli kansalaistaito, joka nimenä haiskahtaa vähän 70-luvulta. Monenlaista tärkeää muistan sielläkin opiskellun, ainakin liikennesääntöjä ja -merkkejä opiskeltiin, järkevää rahankäyttöä ja budjetin tekoa (ajatelkaa, ala-asteella), kuluttaja-asioita joita nykyään ehkä opiskellaan yläkoulun kotitaloudessa, lainanottoa ja korkoa (nykyään tosiaan prosenttilaskutkin vasta kasilla joten ei opita lainan korkoa hahmottamaan lapsena), turvallista sähkölaitteiden ja kemikaalien käyttöä. Muistan lievästi traumatisoituneeni kun kolmannella luokalla selvisi, mitä ihmiselle voi tapahtua jos hiustenkuivaaja tippuu vettä täynnä olevaan kylpyammeeseen. 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.

Joo se oli vähän sellasta se biologia että kun se menee sinne niin..

Hesarissa oli kuva-aukeama yläkoulun terveystiedon kirjasta kohdasta, jossa opetettiin ihmisen biologiaa. Minä oikeasti luulin että se on joku apukoulun kirja, koska aukeamasta suurin osa oli kuvia. Siellä oli jossain joukossa piirroskuvat naisen ja miehen lisääntymiselimistä ja kolmanneksen aukeamasta vei kuva, jossa tyttö ja poika kävelivät käsi kädessä. Mutta kyllä se tosiaan oli yläkoulun kirja, ja nykyään ne piirroskuvatkin esitellään vasta yläkoulussa kun ennen se tehtiin viidennellä luokalla.

Silloin tehtiin sisällöltään vaativammat lukio-opinnot kolmessa vuodessa, nykyään hyvä jos neljä riittää. Ja senkin jälkeen jäädään korottelemaan jotain hiton arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Osa aineista oli helpompia osa taas vaikeampia. Esimerkiksi nykyinen biologian oppimäärä on noin 50% haasteellisempi, kuin 90-luvun vastaava. Matematiikkaa taas on helpotettu.

Vähän vaikea uskoa, että olisi biologiakaan muuttunut muuta kuin helpommaksi. Perinnöllisyystehtävät olivat ennen pakollista suoritettavaa, nykyisin kuulemma onnistuu vain lahjakkaimmilta. Olisi jännä lukea mitä vaikkapa proteiinisynteesistä tai typen kierrosta nykyään pitää osata.

Ensimmäinen googleosuma antaa lukion biologian harjoitustehtäviksi tämmöisiä. 😂 Siis minusta tämä olisi hyvä kysymys jonnekin viides-kuudesluokkalaisilta kehittämään ajattelua ja opettamaan hypoteeseja ja tieteen perusteita.

Opiskelijat tutkivat fyysisen harjoitteen vaikutusta testattavan sykkeeseen. He mittasivat leposykkeen sekä sykkeen heti harjoituksen jälkeen. Miten opiskelijat voivat saada mahdollisimman luotettavia tuloksia?

Suorittamalla mittauksen monta kertaa

Ottamalla tutkimukseen vähemmän osallistujia

Mittaamalla sykkeen vain heti harjoituksen jälkeen.

Muuttamalla huoneen lämpötilaa harjoituksen aikana

Vierailija kirjoitti:

Silloin tehtiin sisällöltään vaativammat lukio-opinnot kolmessa vuodessa, nykyään hyvä jos neljä riittää. Ja senkin jälkeen jäädään korottelemaan jotain hiton arvosanoja.

Ja kaikki aineet kirjoitettiin samana keväänä. Kaikkia se toki jollain muotoa jännitti, mutta en kyllä koskaan ollut edes kuullut opiskelijasta joka olisi sen vuoksi sairastunut johonkin ahdistukseen. Nythän ne määräpäivät ovat kuulemma merkittävin yksittäinen lukiolaisten ahdistuksen syy. Ysärillä pidettiin laiskana ja lusmuna jos ei saanut jotain hommaa tehtyä deadlineen mennessä palautettua, nykyään pidetään ahdistuneena. En ole ollenkaan varma siitä että nämä kaksi on jotenkin eri asioita. Varmasti jokaista laiskaa lusmua myös ahdisti se lusmuilu, mutta jos sitä olisi mennyt johonkin opelle valittamaan niin olisi käyty keskustelu siitä onko lukio sinulle sopivin koulu ja mitä tuumaisit amiksesta jos ei kerran työnteko nappaa.

Peruskoulussa piti osata nimetä kaikki maailman valtion kartalle. Ne käytiin siis monen vuoden aikana lävitse manner kerrallaan. En oikein usko, että nykyisin edes Euroopan valtiot tulee kovinkaan monelta, edes lukiolaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Nuorilta kuulin, että historia "opiskellaan" verkkokurssina eli teetetään tehtävät googlella ja tekoälyllä. Mitään ei ole tarkoituskaan oppia, vaan ainoastaan on tarkoitus päästä kurssista läpi. Verkossa se onnistuu lukematta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Lukion liikunnasta putosi 1990-luvun puolivälissä pois pari pakollista kurssia. Opiskeltavien kurssien määrä tippui siis viidestä kolmeen. Näin muistelen.

Ainakaan1989 kirjoittaneena, ei meillä mitään liikuntaa ollut enää abivuonna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Nuorilta kuulin, että historia "opiskellaan" verkkokurssina eli teetetään tehtävät googlella ja tekoälyllä. Mitään ei ole tarkoituskaan oppia, vaan ainoastaan on tarkoitus päästä kurssista läpi. Verkossa se onnistuu lukematta mitään.

 

Tämä selittää kyllä monta asiaa nuorten yleissivistyksestä. Muistan että aikoinaan lukion historiassa minulle vaikein koetehtävä oli kun piti piirtää karttaan kaikki Suomen eri vuosien rajalinjat ja nimetä ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Nuorilta kuulin, että historia "opiskellaan" verkkokurssina eli teetetään tehtävät googlella ja tekoälyllä. Mitään ei ole tarkoituskaan oppia, vaan ainoastaan on tarkoitus päästä kurssista läpi. Verkossa se onnistuu lukematta mitään.

Meillä jälkikasvu kertoo samaa. Tampereella perusjuttua tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Nuorilta kuulin, että historia "opiskellaan" verkkokurssina eli teetetään tehtävät googlella ja tekoälyllä. Mitään ei ole tarkoituskaan oppia, vaan ainoastaan on tarkoitus päästä kurssista läpi. Verkossa se onnistuu lukematta mitään.

 

Tulin junalla samaa matkaa lukion historian opettajan kanssa, joka korjasi pitämiään kokeita. Hån näytti nimettömänä lukiolaisten esseevastauksia.

Ne olivat rivin, kahden mittaisia, tyyliin: Se sota alkoi ku Adolf hyökkäs rajan yli ja sit sota kesti monta vuotta ja loppui bunkkeriin.

Kysyin, et kai tuo on automaattinen nelonen? Ei kuulemma, vaan viitonen, koska läpi pitää päästää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Nuorilta kuulin, että historia "opiskellaan" verkkokurssina eli teetetään tehtävät googlella ja tekoälyllä. Mitään ei ole tarkoituskaan oppia, vaan ainoastaan on tarkoitus päästä kurssista läpi. Verkossa se onnistuu lukematta mitään.

 

Tulin junalla samaa matkaa lukion historian opettajan kanssa, joka korjasi pitämiään kokeita. Hån näytti nimettömänä lukiolaisten esseevas

Siinä tulos, kun lukeminen ja oppikirjat heitettiin roskiin ja tilalle otettiin tietokoneet ja lelut kirjojen tilalle. Eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Ja ketään ei saa jättää luokalle. Sitten tullaan siihen tilanteeseen, ettei koulusta pääsevä nuori osaa edes lukea tai varsinkaan ymmärrä lukemaansa.

Tulin junalla samaa matkaa lukion historian opettajan kanssa, joka korjasi pitämiään kokeita. Hån näytti nimettömänä lukiolaisten esseevastauksia.

Ne olivat rivin, kahden mittaisia, tyyliin: Se sota alkoi ku Adolf hyökkäs rajan yli ja sit sota kesti monta vuotta ja loppui bunkkeriin.

Kysyin, et kai tuo on automaattinen nelonen? Ei kuulemma, vaan viitonen, koska läpi pitää päästää.

Äläs nyt, hyvinhän tuossa oli pääpiirteet hallussa. 😁 Nykyisin voi muuten esimerkiksi kielten heikkoa osaamista kompensoida kulttuurin osaamisella. Jos ei osaa yhtään englantia niin sitä voi kompensoida sillä, että osaa nimetä useamman maan joissa puhutaan englantia äidinkielenä. Kuulemma ihan kaikki osaa nimetä Englannin ja Yhdysvallat, ja vähän kun kaivelee niin useimmat muistavat vielä Australiankin. Kanadaa ei kuulemma muista kukaan.

Ennen kuului laajaan matematiikkaan paljon vaativampia asioita mistä ei nykykakarat selviäisi ikipäivänä. Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ratkottiin Frobeniuksen menetelmällä, Fourier muunnokset ja generoivat funktiot tulivat tutuiksi samoin kuin myös moniulotteinen integrointi.

Nykyään ratkotaan vain helppoja laskuja ja senkin hoitaa tietokone.