Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Ainakin matikasta saa nykyään helpommin laudaturin ja kielten opiskelu romahtanut - ruotsiahan ei kukaan edes osaa enää. Silloin myös luettiin vapaa-ajalla ja pääsykokeet takasivat tietn tason yliopistoille. Yleissivistävät ja taideaineet olivat arvostettuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Näinhän se meni. Minulla oli yleinen (=lyhyt) matematiikka + C-ranska + D-saksa. Kirjoitin molemmat, lyhyet vieraat kielet samana päivänä. Aikaa niiden tekemiseen annettiin kahdeksan tuntia. (YO 1994)

Kumpi kirjoitettiin tällaisessa tapauksessa: matematiikka vai reaali?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysärillä oli lukiossa vielä niin, että ainoastaan kemia oli pakollinen. Sitä opiskeltiin vähintään 2 kurssia. Fysiikka oli vapaaehtoinen. Sitten piti valita joko kuvaamataito tai musiikki, jota opiskeltiin vähintään 4 kurssia.

Äidinkieltä 8 kurssia, A-kieltä 8 kurssia, B-kieltä 7 kurssia, C-kieltä 7 kurssia ja D-kieltä 8 kurssia. Ylimääräiset kielet opiskeltiin alusta loppuun, eli koko oppimäärä. Niitä ei "maisteltu", toisin sanoen: niitä EI jätetty kesken. Ah, niitä aikoja!

Siis minä vuonna? Kyllä onnistui vuosina 1994 - 1997. Tilalle otin muistaakseni filosofiaa ja psykologiaa.

No, ainakin meidän lukiossamme vielä vuonna 1977 syntyneet opiskelivat tällä tavalla. He kävivät lukion pääsääntöisesti vuosina 1993-1996.

Lukion liikunnasta putosi 1990-luvun puolivälissä pois pari pakollista kurssia. Opiskeltavien kurssien määrä tippui siis viidestä kolmeen. Näin muistelen.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin matikasta saa nykyään helpommin laudaturin ja kielten opiskelu romahtanut - ruotsiahan ei kukaan edes osaa enää. Silloin myös luettiin vapaa-ajalla ja pääsykokeet takasivat tietn tason yliopistoille. Yleissivistävät ja taideaineet olivat arvostettuja. 

Eikös eximia tullut M:n ja L:n väliin vaikeuttamaan L:n saantia?

Vierailija kirjoitti:

Lukion liikunnasta putosi 1990-luvun puolivälissä pois pari pakollista kurssia. Opiskeltavien kurssien määrä tippui siis viidestä kolmeen. Näin muistelen.

Nykyään on vain kaksi pakollista. Onneksi. Hirveä oppiaine mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin matikasta saa nykyään helpommin laudaturin ja kielten opiskelu romahtanut - ruotsiahan ei kukaan edes osaa enää. Silloin myös luettiin vapaa-ajalla ja pääsykokeet takasivat tietn tason yliopistoille. Yleissivistävät ja taideaineet olivat arvostettuja. 

Eikös eximia tullut M:n ja L:n väliin vaikeuttamaan L:n saantia?

Tuli. Se tapahtui vuonna 1996.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Näinhän se meni. Minulla oli yleinen (=lyhyt) matematiikka + C-ranska + D-saksa. Kirjoitin molemmat, lyhyet vieraat kielet samana päivänä. Aikaa niiden tekemiseen annettiin kahdeksan tuntia. (YO 1994)

Vuosikerran 1963 edustaja täällä. Minun ikäluokassani myös pitkän matematiikan opiskelijat joutuivat lukemaan C- tai D-lyhyttä kieltä, saksa, ranska, venäjä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion liikunnasta putosi 1990-luvun puolivälissä pois pari pakollista kurssia. Opiskeltavien kurssien määrä tippui siis viidestä kolmeen. Näin muistelen.

Nykyään on vain kaksi pakollista. Onneksi. Hirveä oppiaine mielestäni.

Meidän lukioluokallamme jäi eräs poika liikunnasta luokalle, koska hän ei ilmestynyt ehtolaiskuulusteluihin, joissa olisi pitänyt tehdä erilaisia liikuntasuorituksia Cooperin juoksusta lähtien. Tämä tapahtui joko 1993 tai 1994.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin matikasta saa nykyään helpommin laudaturin ja kielten opiskelu romahtanut - ruotsiahan ei kukaan edes osaa enää. Silloin myös luettiin vapaa-ajalla ja pääsykokeet takasivat tietn tason yliopistoille. Yleissivistävät ja taideaineet olivat arvostettuja. 

Ruotsia osaavat enää sitä A1- tai A2-kielenä lukeneet! 

Mielenkiintoinen ketju. Jatkakaa! N24

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin matikasta saa nykyään helpommin laudaturin ja kielten opiskelu romahtanut - ruotsiahan ei kukaan edes osaa enää. Silloin myös luettiin vapaa-ajalla ja pääsykokeet takasivat tietn tason yliopistoille. Yleissivistävät ja taideaineet olivat arvostettuja. 

Eikös eximia tullut M:n ja L:n väliin vaikeuttamaan L:n saantia?

Nykyisessä järjestelmässä, jossa yo-todistuksella mennään korkeakouluihin saa helpommin ällän. Ihan tutkittua tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Näinhän se meni. Minulla oli yleinen (=lyhyt) matematiikka + C-ranska + D-saksa. Kirjoitin molemmat, lyhyet vieraat kielet samana päivänä. Aikaa niiden tekemiseen annettiin kahdeksan tuntia. (YO 1994)

Kumpi kirjoitettiin tällaisessa tapauksessa: matematiikka vai reaali?

Kumpi vaan tai vaikka molemmat, jos halusi.

Yo '93

 

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus pilasi lukiokoulutuksenkin. Puolueen opetusministerisekoilijoita: Riitta Uosukainen ja Olli-Pekka Heinonen.'

Ja kaikkein pahin tuhotyöntekijä Sanni Grahn-Laasonen (Kok.). Universumin ja maailmanhistorian epäpätevin ja kaikin puolin ymmärtämättömin opetusministeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin matikasta saa nykyään helpommin laudaturin ja kielten opiskelu romahtanut - ruotsiahan ei kukaan edes osaa enää. Silloin myös luettiin vapaa-ajalla ja pääsykokeet takasivat tietn tason yliopistoille. Yleissivistävät ja taideaineet olivat arvostettuja. 

Eikös eximia tullut M:n ja L:n väliin vaikeuttamaan L:n saantia?

Nykyisessä järjestelmässä, jossa yo-todistuksella mennään korkeakouluihin saa helpommin ällän. Ihan tutkittua tietoa.

Totta kai, kun kokeita uusitaan, eikä uusijoiden pisteitä oteta huomioon pisterajojen laskemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta mites maantieto? Muistaako kukaan alkoiko jo kolmannella ala-asteella 80-luvulla. Mielestäni alkoi. Nykyään vasta seiskalla? Mikä tämä maa on? Oppilas vastaa Norja. Opettaja on osoittanut Keniaa. 

Alakoulussa on oppiainen nimeltä ympäristöoppi, jossa opiskellaan biologiaa, maantietoa, terveystietoa, fysiikkaa ja kemiaa.

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Kävin lukion 90-luvun alussa. Silloin kirjoitettiin todella paljon kalvolta vihkoon reaaliaineissa. Muutama "vanhan koulukunnan" opettaja myös kuulusteli tunnin alussa edellisellä tunnilla läpikäydyt asiat. Kolmen vuoden aikana pidin yhden puheen, kaksi esitelmää ja tein yhden tutkielman. Hieman eri meininki kuin nykylukiolaisilla...

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukion 90-luvun alussa. Silloin kirjoitettiin todella paljon kalvolta vihkoon reaaliaineissa. Muutama "vanhan koulukunnan" opettaja myös kuulusteli tunnin alussa edellisellä tunnilla läpikäydyt asiat. Kolmen vuoden aikana pidin yhden puheen, kaksi esitelmää ja tein yhden tutkielman. Hieman eri meininki kuin nykylukiolaisilla...

Tarkoitatko siis, että nykyään ei tehdä esitelmiä ja tutkielmia vai että nykyään niitä tehdään liikaa?

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukion 90-luvun alussa. Silloin kirjoitettiin todella paljon kalvolta vihkoon reaaliaineissa. Muutama "vanhan koulukunnan" opettaja myös kuulusteli tunnin alussa edellisellä tunnilla läpikäydyt asiat. Kolmen vuoden aikana pidin yhden puheen, kaksi esitelmää ja tein yhden tutkielman. Hieman eri meininki kuin nykylukiolaisilla...

Jep onneksi ei ole enää noita kalvosulkeisia. Varmaan huonoin opetusmetodi ikinä.