Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Meillä jotkut aloitti pitkällä matikalla ja vaihtoivat sen toisella luokalla lyhyeen matikkaan. Eikä tarvinnut ottaa sitä kolmatta kieltä.

Bilsassa käydään nykyään läpi esimerkiksi koronatestien ideaa molekyylitasolla. Ei ennen menty noin pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului laajaan matematiikkaan paljon vaativampia asioita mistä ei nykykakarat selviäisi ikipäivänä. Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ratkottiin Frobeniuksen menetelmällä, Fourier muunnokset ja generoivat funktiot tulivat tutuiksi samoin kuin myös moniulotteinen integrointi.

Nykyään ratkotaan vain helppoja laskuja ja senkin hoitaa tietokone. 

Milloin? Mulla on tässä kirja 90-luvun yo-tehtävistä eikä mitään noista aiheista käsitelty lukiossa. Yliopistossakin nuo tulevat vasta jatkokursseilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylukiolainen ei tiedä juuri mistään mitään. Eihän lukiolainen edes enää joudu lukemaan. Kieliä eivät juurikaan osaa. Historiaa, filosofiaa ynnä muita sivistysasioita tuskin tietävät. Latinaa ei ymmärrä kukaan, kreikasta puhumattakaan.

Historiaa on kolme pakollista kurssia ja filosofiaa kaksi, joten ehkä kuitenkin jotakin tietävät.

Nuorilta kuulin, että historia "opiskellaan" verkkokurssina eli teetetään tehtävät googlella ja tekoälyllä. Mitään ei ole tarkoituskaan oppia, vaan ainoastaan on tarkoitus päästä kurssista läpi. Verkossa se onnistuu lukematta mitään.

 

Meillä jälkikasvu kertoo samaa. Tampereella perusjuttua tämä.

Miksi ei olisi? Jos jää kiinni tekoälyllä tehtävän teettämisestä, rehtori sanoo soo soo. Sitten voi ensi viikolla palauttaa uuden, tekoälyllä teetetetyn tai verkosta kopioidun tehtävän.

Vierailija kirjoitti:

Bilsassa käydään nykyään läpi esimerkiksi koronatestien ideaa molekyylitasolla. Ei ennen menty noin pitkälle.

😁 Proteiinisynteesi opeteltiin ysärillä hyvin tarkkaan, ja todellakin piti mRNA:t eli silloiset lähetti-RNA:t (ja siirtäjä-RNA:t osata) ja ihan kaikki nämä myös piti piirtää, eli ihan koronarokotteidenkin periaatteet opeteltiin vaikkei onneksi koronoista ollut hajuakaan. Antigeenejä ja vasta-aineita käsiteltiin ja demonstroitiin ysärillä jo yläasteen biologiassa, kun jokaisen piti määrittää sormenpäitä tehdystä verinäytteestä oma veriryhmä ja Rh. Nykyään niitä käydään ilmeisesti läpi vasta lukiossa sitten?

Mun aikana häiriköt ja heikot eivät jatkaneet lukioon. Oli työrauha ja joku taso.

Nyt lukioon näkevät melkein kaikki. Melua epämotivoita tyyppejä. Koko lukio-opetuksen taso laskee, kun edes perusasioita ei osata. 

Ihan turhaa. Koska jollain a:n tai B:n papereilla ei tee mitään.

Eli on.

Miksi ei olisi? Jos jää kiinni tekoälyllä tehtävän teettämisestä, rehtori sanoo soo soo. Sitten voi ensi viikolla palauttaa uuden, tekoälyllä teetetetyn tai verkosta kopioidun tehtävän.

Tuohan on silleen kätevää, että jos on tosiaan tuollainen verkkokurssi niin sehän on selvää säästöä. Vielä kun kone hyväksyy tehtävät niin ei tarvi opettajaa ollenkaan. Voisi varmaan laajentaa moneen muuhunkin aineeseen.

Siihen jenkkimalliinhan ollaan jo menty, että kaikki suorittavat toisen asteen tutkinnon ja tekevän sen sitten niin helpolla tai vaativasti kuin haluavat. Esimerkiksi Ruotsissa on vain lukioita, ja vaikkapa eläinhoitajat kirjoittavat ylioppilaaksi eläinlukiosta ja kaikki saavat samanlaisen hienon hatun ja valmistujaisjuhlat ja -kuvat. Jenkeissä high schoolissa on muutama pakollinen kurssi ja sitten loput voi opiskella joko tosi yksinkertaisilla kursseilla tai sitten toisessa ääripäässä tosi vaativia ja suorittaa jo useamman college-kurssinkin jo lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Mun aikana häiriköt ja heikot eivät jatkaneet lukioon. Oli työrauha ja joku taso.

Nyt lukioon näkevät melkein kaikki. Melua epämotivoita tyyppejä. Koko lukio-opetuksen taso laskee, kun edes perusasioita ei osata. 

Ihan turhaa. Koska jollain a:n tai B:n papereilla ei tee mitään.

Eli on.

 

Sulla on vanhanaikainen näkökulma. Lähdetään siitä, että toisen asteen tutkinto on opiskelijan oikeus ja jos opiskelija ei suoriudu niin sitten helpotetaan tutkintoa. Minusta tosiaan ammattikoulun ja lukion yhdistäminen olisi hyvä idea. Kaikilla olisi myös parempi mieli kun kukaan ei joutuisi kokemaan olevansa liian heikkotasoinen ja stressaantuisi. Yhteisen lukion voisi myös muuttaa kaksivuotiseksi ja sieltä valmistettaisiin 18-vuotiaana. Vaikka sitten ylimääräinen abivuosi niille jotka haluaa korkeakouluun.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei olisi? Jos jää kiinni tekoälyllä tehtävän teettämisestä, rehtori sanoo soo soo. Sitten voi ensi viikolla palauttaa uuden, tekoälyllä teetetetyn tai verkosta kopioidun tehtävän.

 

Tuohan on silleen kätevää, että jos on tosiaan tuollainen verkkokurssi niin sehän on selvää säästöä. Vielä kun kone hyväksyy tehtävät niin ei tarvi opettajaa ollenkaan. Voisi varmaan laajentaa moneen muuhunkin aineeseen.

Siihen jenkkimalliinhan ollaan jo menty, että kaikki suorittavat toisen asteen tutkinnon ja tekevän sen sitten niin helpolla tai vaativasti kuin haluavat. Esimerkiksi Ruotsissa on vain lukioita, ja vaikkapa eläinhoitajat kirjoittavat ylioppilaaksi eläinlukiosta ja kaikki saavat samanlaisen hienon hatun ja valmistujaisjuhlat ja -kuvat. Jenkeissä high schoolissa on muutama pakollinen kurssi ja sitten loput voi opiskella joko tosi yksinkertaisilla kursseilla tai sitten toisessa ääripäässä tosi vaativia ja suoritta

Suomen Lukio OY voisi tarjota koko Suomelle verkkokursseja. Yksi opettaja etänä per aine, koko valtakuntaan. Kokeet verkossa monivalintoina, aääatöä joka päivä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bilsassa käydään nykyään läpi esimerkiksi koronatestien ideaa molekyylitasolla. Ei ennen menty noin pitkälle.

😁 Proteiinisynteesi opeteltiin ysärillä hyvin tarkkaan, ja todellakin piti mRNA:t eli silloiset lähetti-RNA:t (ja siirtäjä-RNA:t osata) ja ihan kaikki nämä myös piti piirtää, eli ihan koronarokotteidenkin periaatteet opeteltiin vaikkei onneksi koronoista ollut hajuakaan. Antigeenejä ja vasta-aineita käsiteltiin ja demonstroitiin ysärillä jo yläasteen biologiassa, kun jokaisen piti määrittää sormenpäitä tehdystä verinäytteestä oma veriryhmä ja Rh. Nykyään niitä käydään ilmeisesti läpi vasta lukiossa sitten?

Proteiinisynteesi on ihan peruskauraa, antigeenejä tosiaan demottiin yläkoulussa, mutta homman ideaa ei opetettu. Monia menetelmiä (esim reaaliaikainen PCR) ei ollut tuolloin edes keksitty. Veriryhmien määritystehtävästä on aika pitkä matka nykyajan testeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus pilasi lukiokoulutuksenkin. Puolueen opetusministerisekoilijoita: Riitta Uosukainen ja Olli-Pekka Heinonen.'

Ja kaikkein pahin tuhotyöntekijä Sanni Grahn-Laasonen (Kok.). Universumin ja maailmanhistorian epäpätevin ja kaikin puolin ymmärtämättömin opetusministeri.

 

Juuri näin. Sannin "reformin" (lue tuhoamistyön) ansiosta alkoi toisen asteen jyrkkä alamäki. T. Lukion ope, nevö foget

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Bilsassa käydään nykyään läpi esimerkiksi koronatestien ideaa molekyylitasolla. Ei ennen menty noin pitkälle.

😁 Proteiinisynteesi opeteltiin ysärillä hyvin tarkkaan, ja todellakin piti mRNA:t eli silloiset lähetti-RNA:t (ja siirtäjä-RNA:t osata) ja ihan kaikki nämä myös piti piirtää, eli ihan koronarokotteidenkin periaatteet opeteltiin vaikkei onneksi koronoista ollut hajuakaan. Antigeenejä ja vasta-aineita käsiteltiin ja demonstroitiin ysärillä jo yläasteen biologiassa, kun jokaisen piti määrittää sormenpäitä tehdystä verinäytteestä oma veriryhmä ja Rh. Nykyään niitä käydään ilmeisesti läpi vasta lukiossa sitten?

Proteiinisynteesi on ihan peruskauraa, antigeenejä tosiaan demottiin yläkoulussa, mutta homman ideaa ei opetettu. Monia menetelmiä (esim reaaliaikainen PCR) ei ollut tuolloin e

Öhh, veriryhmien ABO-järjestelmä perustuu nimenomaan punasolujen pinnoilla oleviin antigeeneihin. Koronatestit perustuvat siihen, että ne tunnistavat näytteestä viruksen antigeenejä. Ne perustuvat samaan asiaan! Sinulla on nyt jäänyt asiassa homman idea oppimatta. Lisäksi voidaan tehdä koronatestejä jo sairastetusta infektiosta perustuen vasta-aineiden määrityksiin, ja sen perusteet ovat samanlaiset kuin vaikkapa pitkään käytössä olleen hepatiittivasta-aineiden testaus. Hienoa, että olet oppinut jotain PCR:stäkin, mutta selkeästi koronatestitietosi eivät yllä samaan kertaluokkaan ysärillä lukion käyneiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului laajaan matematiikkaan paljon vaativampia asioita mistä ei nykykakarat selviäisi ikipäivänä. Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ratkottiin Frobeniuksen menetelmällä, Fourier muunnokset ja generoivat funktiot tulivat tutuiksi samoin kuin myös moniulotteinen integrointi.

Nykyään ratkotaan vain helppoja laskuja ja senkin hoitaa tietokone. 

Milloin? Mulla on tässä kirja 90-luvun yo-tehtävistä eikä mitään noista aiheista käsitelty lukiossa. Yliopistossakin nuo tulevat vasta jatkokursseilla.

80- ja 90-lukujen vaihteessa oli ja tämä on varma tieto. 

Suomen Lukio OY voisi tarjota koko Suomelle verkkokursseja. Yksi opettaja etänä per aine, koko valtakuntaan. Kokeet verkossa monivalintoina, aääatöä joka päivä!

Jos nyt ei koko maassa, niin hyvin voisi vaikka kaupungissa videoida luennot ja ne saisi sitten käydä missä periodissa itse haluaa lävitse. Toki siihen oheen sitten jotain tutorointia / pienryhmähommaa / laskuharjoituksia lisäksi, mutta säästö olisi suurta. Lisäksi voisi antaa jollekin kolmannen vuosikurssin opiskelijalle valinnaisen kurssin suoritusmerkinnän siitä, että menestyksekkäästi toimii tutorina ekan vuoden opiskelijoiden kurssilla.

Nyt näille hymyillään. Niin hymyiltiin ysärillä sillekin, että terveyskeskuslääkärien käyntejä voitaisiin siirtää sairaanhoitajille. Nythän vastaanottoa pitkälle pitävät sairaanhoitajat, jotka konsultoivat tarvittaessa lääkäreitä. Samanlainen uudistus voitaisiin ihan hyvin tehdä toiselle asteelle. Vanhanaikainen näkemys että oppimiseen tarvitaan opettajia.

Ylioppilastodistuksen voisi yhtä hyvin alkaa myöntää puhtaasti rahaa vastaan. Opettajat työttömyyskortistoon. Tulisi säästöjä. Ja Suomessa olisi kuitenkin vähintään yhtä paljon "ylioppilaita" kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului laajaan matematiikkaan paljon vaativampia asioita mistä ei nykykakarat selviäisi ikipäivänä. Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ratkottiin Frobeniuksen menetelmällä, Fourier muunnokset ja generoivat funktiot tulivat tutuiksi samoin kuin myös moniulotteinen integrointi.

Nykyään ratkotaan vain helppoja laskuja ja senkin hoitaa tietokone. 

Milloin? Mulla on tässä kirja 90-luvun yo-tehtävistä eikä mitään noista aiheista käsitelty lukiossa. Yliopistossakin nuo tulevat vasta jatkokursseilla.

80- ja 90-lukujen vaihteessa oli ja tämä on varma tieto. 

Netistä löytyy kaikki pitkän matikan yo-kokeet vuodesta 1970 lähtien. Voitko kertoa minkä tutkintokerran yo-kokeissa mainitsemiasi aiheita on kysytty?

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilastodistuksen voisi yhtä hyvin alkaa myöntää puhtaasti rahaa vastaan. Opettajat työttömyyskortistoon. Tulisi säästöjä. Ja Suomessa olisi kuitenkin vähintään yhtä paljon "ylioppilaita" kuin nyt.

Höps, kyllä se on hyvä että alaikäiset pidetään opiskelemassa ja saamassa oikeanlaisia virikkeitä. Mutta kun Pisa-testienkin mukaan vaatimustasoa pitää jatkuvasti laskea, niin jotain muutoksiahan pitää saada. Minusta olisi hyvä että kaikki saisivat samanlaiset lakin ja juhlat, vähennettäisiin turhaa amis/lukio-vastakkainajattelua ja tuettaisiin nuorten itsetuntoa. Ohessa sitten ne joilla on resuja ja motia opiskella vaativia juttuja saisivat omilla kursseillaan tehdä niin. Kaikki voittaisivat, kukaan ei häviäisi.

Kurssimuotoinen lukio on ihan syvältä. Valtaosa koululaisista ei lukioon mennessään ole tarpeeksi kypsiä tekemään päätöksiä omasta tulevaisuudestaan 15-vuotiaasta maailman tappiin, eikä niin pidäkään olla.

Miksi lääkäreiden koulutus ei ole vapaata valintaa? Kas siksi, kun on todettu, että peruskoulutus on kaiken a ja o. Silti lukiolaisia pidetään oikein sopivina valitsemaan kurssit ja keskittymään siihen, mitä heistä joskus aikuisina ehkä tulee.

Minulle lukiossa parasta oli kaveripiiri ja se, että ei tarvinnut itse valita mitään. Keskityttiin siihen, mitä tarjonta oli ja kirjoitettiin hyvin. Kaikki tiesivät, mitä muu porukka opiskeli, apua sai jos tarvitsi. Jos nykyisin lähin ystäväsi (jos sen löydät sekavista ja vaihtuvista ryhmistä) on eri kursseilla, keneltä kysyt apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuului laajaan matematiikkaan paljon vaativampia asioita mistä ei nykykakarat selviäisi ikipäivänä. Toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöitä ratkottiin Frobeniuksen menetelmällä, Fourier muunnokset ja generoivat funktiot tulivat tutuiksi samoin kuin myös moniulotteinen integrointi.

Nykyään ratkotaan vain helppoja laskuja ja senkin hoitaa tietokone. 

Milloin? Mulla on tässä kirja 90-luvun yo-tehtävistä eikä mitään noista aiheista käsitelty lukiossa. Yliopistossakin nuo tulevat vasta jatkokursseilla.

80- ja 90-lukujen vaihteessa oli ja tämä on varma tieto. 

Netistä löytyy kaikki pitkän matikan yo-kokeet vuodesta 1970 lähtien. Voitko kertoa minkä tutkintokerran yo-kokeissa mainitsemiasi aiheita on kysytty

Kyllä niitä vain opetettiin. Kirjoitukset on ihan eri asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viimeistä vuosikertaa (s. 1976), joiden piti opiskella lukiossa pakollisena C- tai D-kieltä, jos oli valinnut yleisen matematiikan.

Meillä jotkut aloitti pitkällä matikalla ja vaihtoivat sen toisella luokalla lyhyeen matikkaan. Eikä tarvinnut ottaa sitä kolmatta kieltä.

Kolmannen kielen vältti sillä, että vaihtoi pitkästä matematiikasta lyhyeen ennen MAA5-kurssin alkua.