Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä? Minulla oli nuoruudessa ihastus, mutta juttumme loppui 'lyhyeen' erittäin rumasti ja selvittämättä. Nyt olen kirjoittanut hänel
28.11.2024 |
Mitä mieltä? Minulla oli nuoruudessa ihastus, mutta juttumme loppui 'lyhyeen' erittäin rumasti ja selvittämättä. Nyt olen kirjoittanut hänelle 'kaiken' elämästäni tuon ajan jälkeen, kertonut taustastani jne... Ajattelen, että sitten hänellä on mahdollisuus arvioida mistä kohdallamme oli kysymys ja menikö kaikki niin kuin piti jne. Minulla on tästä itselläni erittäin hyvä olo - tuntuu aivan oikealta teolta. En tiedä lukeeko hän edes mitään tuosta ja miltä hänestä tuntuu - ehkä olen jopa häriöksi, ehkä hän ei halua kuulla minusta sanaakaan. Kuitenkin näin olen antanut hänelle ainakin mahdollisuuden 'tehdä tiliä omalta osaltaan'. En ole salannut mitään. Toivon kovasti että saisin häneltä vastaavaan. Mielestäni tämä on omaa itsetehtyä parisuhdeterapiaa ja parempi juttu kuin jonkun asiantuntijan luona, jonne emme ikinä mentäsi. Mutta mitä mieltä te olette - mitä ajatuksia tämmönen herättää? Voisiko suositella muillekin?
Kommentit (221)
Mitä ahdistavaa siinä sitten on? Jos asut toisella puolella maailmaa ja on hyvin epätodennäköistä että tapaisitte enää, niin ei kai tuollainen yhteydenotto sitten haittaa mitään. Itse pitäisin sitä enemmänkin huvittavana. Toki vastaisin ja kertoisin, että olen kokenut tilanteen eri tavoin eikä tarkoitukseni ollut missään vaiheessa alkaa seurustella hänen kanssaan.
Ensinnäkin oli ahdistavaa, että joku on penkonut minun työpaikkani esiin ja lähestyy minua siellä. Sai miettimään, mitä muuta on ihminen selvitellyt.
Toisekseen viesti oli ahdistava ihan sanamuodoiltaan, sen olisin tietysti voinut heti mainita. Hyvin syyttelevä ja vastuuttava.
En koe huvittavana, että olen jotakuta loukannut, vaikka tahtomattani.
En vastannut, poistin viestin, sillä en halunnut alkaa käydä keskustelua asiasta. Olen aika varma, että jos olisin vastannut, olisin saanut vastailla seuraaviin ja sitä seuraaviin viesteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hups. Nyt kun luen tätä ketjua, niin huomaan että taidankin olla onnekas, kun sain omaan samantyyppiseen kirjeeseeni ystävällisen vastauksen.
Biisi soi RadioSuomessa: TAIVAS PALAA, MINÄ EN, KYLLÄ HELVETISTÄ TULTA SAA, MINÄ AION OLLA ONNELLINEN!
Niin! Kyllä helvetistä tulta saa - se on niin niin totta kait tässäkin keississä... ja monelle motiivi ja moottori ties mihin - kovin suuriinkin tekoihin..
Mutta entä jos jossain itkee ihan miehenä pieneksi kutistunut mies ja ajattellee, että on koko elämänsä pannut väärää pillua... ja nainen ihan surkimuksena tahollaan... luusereita molemmat - ei ihmissuhdesodissa ole häviäjiä eikä voittajia vaikka sanotaan että sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua. EI OLE - johdatusta väärään taas kerran! Ihminen vaurioittaa itsensä ja paluuta ei ole entiseen! Tehtyjä asioita ei koskaan saa tekemättömiksi eikä voi peruuttaa!
EIKÖ TEITÄ KETÄÄN ITKETÄ? Mitä tekisit jos sinä nainen itse olisit sitten - EHKÄ JA MAHDOLLISESTI - TUO OIKEA ja nyt on elämä mennyt näin... miten kantaisit riskin että olisitkin tuo 'oikea p-u'? Luuletko että mies tulisi luoksesi nöyränä katuen jos lähtenyt ovet paukkuen ja kaikki sillat polttaen? Tietysti hänellä on joku oikea elämä - vaikka sitten kulissiliitto - koska pitää näyttää ulospäin... mutta kaikki ei ole sitä miltä näyttää... ETKÖ OTTAISI MITÄÄN RISKEJÄ VAAN ANTAISIT KAIKEN VAIN JATKUA HAMAAN KUOLEMAAN SAAKKA... ei routa aja kaikki porsaita kotiin... ehkä jopa tuntevat sopivansa sikolättiin paremmin kuin prinsessan linnaan... pakko välillä prinsessojen suudella sammakoita ja saada prinssi eloon... vaikka olisi piikkisiä ruusuaitoja välissä... 100 vuotta ja suudelma??? Niin se menee - tarttetaan todellakin 100v eli koko elämä!
TÄMMÖISIÄ AJATUKSIA TULI MULLE TÄSTÄ KETJUSTA... OSUUKO TÄSSÄ MIKÄÄN OIKEAAN?
Vierailija kirjoitti:
Hups. Nyt kun luen tätä ketjua, niin huomaan että taidankin olla onnekas, kun sain omaan samantyyppiseen kirjeeseeni ystävällisen vastauksen.
Saattoi myös olla, että oma samantyyppinen kirjeesi oli ystävällisempi kuin esimerkiksi minun saamani kirje. Siinä todellakin erittäin syyttävin sanoin kerrottiin, että toisen elämä on pilalla, koska minä olen härskisti alkanut seurustelemaan toisen kanssa, vaikka olin jo lähes alkanut seurustella ko. henkilön kanssa. Lisäksi olin jättänyt kaupassa edes tervehtimättä. En ole takuulla tyyppiä siellä kaupassa nähnyt, totta kai olisin muuten tervehtinyt, jos kerran tunsin. En muista mitään tuommoista tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Biisi soi RadioSuomessa: TAIVAS PALAA, MINÄ EN, KYLLÄ HELVETISTÄ TULTA SAA, MINÄ AION OLLA ONNELLINEN!
Niin! Kyllä helvetistä tulta saa - se on niin niin totta kait tässäkin keississä... ja monelle motiivi ja moottori ties mihin - kovin suuriinkin tekoihin..
Mutta entä jos jossain itkee ihan miehenä pieneksi kutistunut mies ja ajattellee, että on koko elämänsä pannut väärää pillua... ja nainen ihan surkimuksena tahollaan... luusereita molemmat - ei ihmissuhdesodissa ole häviäjiä eikä voittajia vaikka sanotaan että sodassa ja rakkaudessa on kaikki sallittua. EI OLE - johdatusta väärään taas kerran! Ihminen vaurioittaa itsensä ja paluuta ei ole entiseen! Tehtyjä asioita ei koskaan saa tekemättömiksi eikä voi peruuttaa!
EIKÖ TEITÄ KETÄÄN ITKETÄ? Mitä tekisit jos sinä nainen itse olisit sitten - EHKÄ JA MAHDOLLISESTI - TUO OIKEA ja nyt on elämä mennyt näin... miten kantaisit riskin että olisitkin tuo
Jos olet ap ja kirjeesi on tämäntyyppinen, niin Ei. Älä missään nimessä lähetä sitä kirjettä. Muutama tämän tyyppinen kirje ja sinua kohtaan haetaan lähestymiskieltoa. Jo tapa miten kuvaat puolisona olemista on kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ahdistavaa siinä sitten on? Jos asut toisella puolella maailmaa ja on hyvin epätodennäköistä että tapaisitte enää, niin ei kai tuollainen yhteydenotto sitten haittaa mitään. Itse pitäisin sitä enemmänkin huvittavana. Toki vastaisin ja kertoisin, että olen kokenut tilanteen eri tavoin eikä tarkoitukseni ollut missään vaiheessa alkaa seurustella hänen kanssaan.
Ensinnäkin oli ahdistavaa, että joku on penkonut minun työpaikkani esiin ja lähestyy minua siellä. Sai miettimään, mitä muuta on ihminen selvitellyt.
Toisekseen viesti oli ahdistava ihan sanamuodoiltaan, sen olisin tietysti voinut heti mainita. Hyvin syyttelevä ja vastuuttava.
En koe huvittavana, että olen jotakuta loukannut, vaikka tahtomattani.
En vastannut, poistin viestin, sillä en halunnut alkaa käydä keskustelua asiasta. Olen aika varma, että jos olisin vastannut, olisin saanut vastailla seuraaviin ja sitä seuraaviin vieste
Ja nyt se tilittäjä on edelleen siinä uskossa, että teillä oli aikoinaan joku juttu menossa ja aloitte melkein seurustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nyt se tilittäjä on edelleen siinä uskossa, että teillä oli aikoinaan joku juttu menossa ja aloitte melkein seurustelemaan.
Niin, sille en voi mitään, kuten en ole voinut edeltävinä vuosikymmeninäkään. En oikein usko, että vakuutteluni olisi saanut häntä tässäkään vaiheessa muuttamaan mieltään. Todennäköisesti uskoisi, että kyllä oli, valehtelen nyt vain, että ei ollut.
En usko olleeni todellinen toimija tässä tarinassa, vaan objekti, joka epäonnekseen pääsi kaverin päänsisäiseen narratiiviin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on jo kerrottu, että joku oli tappanut itsensä saatuaan sellaisen kirjeen. Se kertoo jo kaiken siitä, onko lähettäminen hyvä vai huono ajatus.
Meinaatko, että se johtui siitä kirjeestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin tämä mies, niin haluaisin kyllä lukea ajatuksiasi, Omallakohdallani syy oli omassa elämäntilanteessani, sekä sitoutumispelossa. Ei yhteen kirjeeseen kukaan kuole, teet niinkuin sydän sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Let it go. Omaksi iloksesi voit kirjoitella, mutta älä toimita sitä exälle, joka on varmaankin jatkanut elämäänsä ilman sinua. Kirjoita ajatuksesi paperille ja revi paperi päästäen näin menneisyyden vapaaksi.
Tätä samaa suosittelen minäkin. Menneet on menneitä. Nyt eletään tätä päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruuden ihastukseni on nykyään isomahainen kaljupää , kasvotkin ovat pilalla.
Oli nuorena kaunis..olin ihastunut vuoden, en kelvannut, kun kerroin viimein asiasta
Onko ihminen siis eri ihminen vanhana? Olihan hän kiva muutenkin, mutta ihastuin hänen kauneuteensa.
En huolisi enää..mitä mieltä olet ap?
Kaunotar56v
Vai että ihan kaunotar 56v.. selvä homma. Vähän veikkaan että et sinäkään kauniimmaksi ole muuttunut kun ikää tullut lisää, jos et kelvannut silloin niin vielä vähemmän nyt. Mutta saathan sinä uskotella itsellesi mitä tahansa
Minkä ikäinen saa liittää nimimerkkiin kaunotar etuliitteen?
Kaunotar26v?
kaunotar36v?
kaunotar46v..vai onko sen ikäisiä kaunottaria enää????
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt se tilittäjä on edelleen siinä uskossa, että teillä oli aikoinaan joku juttu menossa ja aloitte melkein seurustelemaan.
Niin, sille en voi mitään, kuten en ole voinut edeltävinä vuosikymmeninäkään. En oikein usko, että vakuutteluni olisi saanut häntä tässäkään vaiheessa muuttamaan mieltään. Todennäköisesti uskoisi, että kyllä oli, valehtelen nyt vain, että ei ollut.
En usko olleeni todellinen toimija tässä tarinassa, vaan objekti, joka epäonnekseen pääsi kaverin päänsisäiseen narratiiviin.
Voi hyvinkin olla, että et olisi voinut asialle mitään. Mutta koska et edes yrittänyt, viestillä ei ollut mahdollisuutta mennä perille.
Eihän tuollaisten kanssa kannata loputtomasti hakata päätä seinään, mutta kai sentään yhden kerran voisi sanoa miten asia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on jo kerrottu, että joku oli tappanut itsensä saatuaan sellaisen kirjeen. Se kertoo jo kaiken siitä, onko lähettäminen hyvä vai huono ajatus.
ET OTA HUOMIOON SITÄ MAHDOLLISUUTTA ETTÄ JOS KIRJOITUSTA EI LÄHETETÄ ja vastaanottaja ei sitä saa NIIN YHTÄ HYVIN IHAN SAMA VOI TAPAHTUA...
Kommentti ei mene läpi??? Ajatelkaa itse!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruuden ihastukseni on nykyään isomahainen kaljupää , kasvotkin ovat pilalla.
Oli nuorena kaunis..olin ihastunut vuoden, en kelvannut, kun kerroin viimein asiasta
Onko ihminen siis eri ihminen vanhana? Olihan hän kiva muutenkin, mutta ihastuin hänen kauneuteensa.
En huolisi enää..mitä mieltä olet ap?
Kaunotar56v
Vai että ihan kaunotar 56v.. selvä homma. Vähän veikkaan että et sinäkään kauniimmaksi ole muuttunut kun ikää tullut lisää, jos et kelvannut silloin niin vielä vähemmän nyt. Mutta saathan sinä uskotella itsellesi mitä tahansa
Minkä ikäinen saa liittää nimimerkkiin kaunotar etuliitteen?
Kaunotar26v?
kaunotar36v?
kaunotar46v..vai onko sen ikäisiä kaunottaria enää????
Ihan minkä ikäinen tahansa, jos sellaiseksi kerran itsensä identifioi. Ei kukaan tekisi tuota kysymystä, jos siinä lukisi rumatar 51v. Kauneus on aina katsojan silmissä, joten jos hän katsoo peiliin ja näkee siellä kaunottaren, niin kutsukoon itseään sillä nimellä. Ei se ole mikään suojattu ammattinimike.
Ap kerro nyt miksi haluat kirjoittaa rumalle vanhalle lihavalle miehelle?
Vaikka ette usko että olen kaunotar vielä 56v aana, niin nuoruuden ihastukseni on isomahainen äijä tämän ikäisenä.
Miksi kirjoittelet jollekkin äijänkäppyrälle?
Oletko itse ylipainoinen marimekkotäti a?
Kaunotar56v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruuden ihastukseni on nykyään isomahainen kaljupää , kasvotkin ovat pilalla.
Oli nuorena kaunis..olin ihastunut vuoden, en kelvannut, kun kerroin viimein asiasta
Onko ihminen siis eri ihminen vanhana? Olihan hän kiva muutenkin, mutta ihastuin hänen kauneuteensa.
En huolisi enää..mitä mieltä olet ap?
Kaunotar56v
Vai että ihan kaunotar 56v.. selvä homma. Vähän veikkaan että et sinäkään kauniimmaksi ole muuttunut kun ikää tullut lisää, jos et kelvannut silloin niin vielä vähemmän nyt. Mutta saathan sinä uskotella itsellesi mitä tahansa
Minkä ikäinen saa liittää nimimerkkiin kaunotar etuliitteen?
Kaunotar26v?
kaunotar36v?
kaunotar46v..va
Kauneus ei ole katsojan silmissä. Rumat eivät koreile vaatteilla. Sisäinen kauneus ei ratkaise.
Äitisi on valehdellut sinulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt se tilittäjä on edelleen siinä uskossa, että teillä oli aikoinaan joku juttu menossa ja aloitte melkein seurustelemaan.
Niin, sille en voi mitään, kuten en ole voinut edeltävinä vuosikymmeninäkään. En oikein usko, että vakuutteluni olisi saanut häntä tässäkään vaiheessa muuttamaan mieltään. Todennäköisesti uskoisi, että kyllä oli, valehtelen nyt vain, että ei ollut.
En usko olleeni todellinen toimija tässä tarinassa, vaan objekti, joka epäonnekseen pääsi kaverin päänsisäiseen narratiiviin.
Voi hyvinkin olla, että et olisi voinut asialle mitään. Mutta koska et edes yrittänyt, viestillä ei ollut mahdollisuutta mennä perille.
Eihän tuollaisten kanssa kannata loputtomasti hakata päätä seinään, mutta kai sentään yhden kerran voisi sanoa miten asia on.
Missä on ihmisen oma vastuu siitä, että pitää vetää omat johtopäätökset, eikä aina odottaa, että joku muu kertoo? Jokainen mennyt vuosi on yksi ei, lisää listaan. Kun niitä on kertynyt useampia tai jopa kymmeniä, niin eiköhän se kerro kaiken mitä se toinen halusi?
Ohis
Jos ihmissuhteessa ovat vaikeita, niin silloin on myös syytä katsoa siihen omaan peiliin. Se missä ehkä perhe ja sukulaissuhteet ovat vaikeita, eikä niistä pääse pois on ymmärrettävää, mutta nämä rakkaussuhteet ovat kahden ihmisen käytöksen tulos. Kahden huonosti käyttäytyvän ihmisen ihmissuhde on aina toksinen. Kahden ihan tyypin ihmissuhde on ihana.
Jos ja kun joku ihastus tai situationship on muuttunut rumaksi ja päättyy rumasti siihen on syy. Joko molemmissa tai toisessa on paljon vikaa ja joskus on vain parasta lähteä pois. Jättää koko suhde. Joskus jopa ennenkuin tulee pahoja haavoja.