Mitä mieltä? Minulla oli nuoruudessa ihastus, mutta juttumme loppui 'lyhyeen' erittäin rumasti ja selvittämättä. Nyt olen kirjoittanut hänel
Mitä mieltä? Minulla oli nuoruudessa ihastus, mutta juttumme loppui 'lyhyeen' erittäin rumasti ja selvittämättä. Nyt olen kirjoittanut hänelle 'kaiken' elämästäni tuon ajan jälkeen, kertonut taustastani jne... Ajattelen, että sitten hänellä on mahdollisuus arvioida mistä kohdallamme oli kysymys ja menikö kaikki niin kuin piti jne. Minulla on tästä itselläni erittäin hyvä olo - tuntuu aivan oikealta teolta. En tiedä lukeeko hän edes mitään tuosta ja miltä hänestä tuntuu - ehkä olen jopa häriöksi, ehkä hän ei halua kuulla minusta sanaakaan. Kuitenkin näin olen antanut hänelle ainakin mahdollisuuden 'tehdä tiliä omalta osaltaan'. En ole salannut mitään. Toivon kovasti että saisin häneltä vastaavaan. Mielestäni tämä on omaa itsetehtyä parisuhdeterapiaa ja parempi juttu kuin jonkun asiantuntijan luona, jonne emme ikinä mentäsi. Mutta mitä mieltä te olette - mitä ajatuksia tämmönen herättää? Voisiko suositella muillekin?
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon saanut näitä minäkin, eikä erityisemmin ole ilahduttanut. Sain pitkän sepustuksen työsähköpostiin, jossa juttumme, josta en ollut tietoinen, juurikin loppui rumasti. Olin kuulemma ollut aloittamassa seurustelun tyypin kanssa, mutta aloinkin sitten oleen toisen kanssa.
Tunsin siis tyypin, juttelimme baarissa jne ja aloin sitten seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa. En tiennyt olleeni aikeissa alkaa seukkaaman tämän hyvänpäivän tutun kanssa.
Oli kiva ylläri siellä työpostien seassa tämä.
No, eikö ole kuitenkin parempi että sait tietää, että hän näkee asian noin? Jos vaihtoehtona olisi vaikka se, että olisit tietämätön koko jutusta ja sitten tapaisit hänet jossain, ja seurauksena olisi lisää väärinkäsityksiä tai jokin tosi kiusallinen tilanne.
Olisiha
Mikä tämä luonnollinen tilanne, jossa törmäisitte, olisi käytännössä voinut olla? Jos ette asu edes samassa maassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvinkin olla, että et olisi voinut asialle mitään. Mutta koska et edes yrittänyt, viestillä ei ollut mahdollisuutta mennä perille.
Eihän tuollaisten kanssa kannata loputtomasti hakata päätä seinään, mutta kai sentään yhden kerran voisi sanoa miten asia on.
En halunnut. Hänellä oli mielestään oikeus penkoa esiin työpaikkani ja lähettää työpostiini hyvin ikävänsävyinen, syyttelevä ja syyllistävä viesti.
Minulla oli mielestäni oikeus ohittaa tämä viesti vastailematta.
Kumpikin kun elää omaa elämäänsä omilla ehdoillaan.
Penkoa esiin? Entä jos hän vain googletti nimesi?
Sitähän tuokin on. Googlettelee tieten tahtoen vanhoja ihastuksia, että löytää osoitteen, johon viestitellä. Creepy.
ap on pipipää stalkkeri joka kuuluu suljetulle, on nimittäin todella pelottavaa skitsofreenistä settiä. Tulee vähän Allu-vibat.
Olen saanut muutamilta ihmisiltä avautumisia kirjeissä ja ne ovat yleisesti ottaen olleet aika karseita kokemuksia. Kyseessä on yksi eksä, pari minuun ihastunutta miestä ja pari vanhaa "ystävää". Joko on haukuttu minut lyttyyn tai joku on kirjoittanut aivan sekoa ja kirjoitusvirheitä vilisevää tekstiä. Vain yksi tällainen kirje oli asiallinen ja otin lähettäjään yhteyttä.
On kaksi sellaista nuoruuden aikaista ihastusta, joiden yhteydenotoista ilahtuisin, mutta he eivät ole koskaan ottaneet yhteyttä. Mielestäni se kertoo jotakin siitä, että meidän välillä oli oikeasti jotakin hienoa ja että he suhtautuvat minuun kunnioittavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeastaan mistään varsinaisista tilityksestä kyse - en ole tehnyt mitään mistä minun tarttis mitään tilittää. Aika samansuuntaisia ovat vastauksenne. Minusta kuitenkin tuntuu että olen tehnyt oikein ja menen fiilikseni mukaan - teoistani tai tekemättä jättämisistäni olen vastuussa vain itselleni. Harmittaisi aina vaan varmaan jos en tätä olisi tehnyt. Ette voi tietää minkälaisesta asiasta on kyse. Eikä ole niin nuoruuden jutusta kyse että oltas oltu ihan nuoruudenhölmöjä vaan ihan naimaikäisiä, mies varsinkin - ehkäpä just jotain semmosia paineita miksi sörssi kaiken. Olen koko elämäni saanut kuulla, että jätä se sika. Ei miehiä niin vaan jätetä ja heitetä laidan yli - seuraavat teitä uniin ja minne tahansa menettekin... jokaiseen uuteen suhteeseen. Tälle olen nyt laittamassa pisteen omalla tavallani ja tämä on nyt minun tapani eikä kenenkään tartte tykätä. Halusin vaan tietää 'yleistä mielipidettä ja suhtautumista'.
Halusit tietää yleistä mielipidettä ja suhtautumista ja sitten menet suunniltasi, kun saat sitä? Valtaosa on täysin lukemisen arvoisia kommentteja, sillä ne ovat mietittyjä, hyvin perusteltuja näkemyksiä.
"Olisiko ollut parempi, jos hän olisi ottanut yhteyttä jotain muuta kautta eikä työsähköpostin kautta?"
Ei, ei ja ei.
Jos yhteytenne on katkennut, eikä hänellä ole enää mitään yhteystietojasi, niin siihen on syynsä.
Miten olet hävittänyt numeron ja sähköpostin ym. takavuosina. Onko sinut estetty.
Tuollainen yhteystietojen onkiminen muuta kautta kuin ihmiseltä itseltään ei ole normaalia.
Voin sanoa, että on todella epämiellyttää saada pitkä kirjevuodatus joltakin aggressiiviselta ja suuttuneelta ihmiseltä tai joltakin sekavalta tyypiltä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut näköjään takertuu tohon että joku luulee täällä toimivansa kuin jonkun terapeuttina. No ei todellakaan. Asiat voivat olla jotenkin terapeuttisia ihmisille ilman että yrittävät olla jotain ammateiltaan terapeutteja. Joillekin kristinusko toimii terapiana. T. Ap
Tarkoittaakohan tämä sitä, että käsitit jotain väärin edeltävistä kirjoituksista? Kerroit, että kirjeen kirjoittaminen on sinulle terapiaa, mutta muut olivat huolissaan, että kirjeen saaja joutuu siinä samalla, tahtomattaan, terapeutin asemaan.
Mikä tämä luonnollinen tilanne, jossa törmäisitte, olisi käytännössä voinut olla? Jos ette asu edes samassa maassa?
Miksi pitäisi ylipäätään törmätä, jos ei edes asuta samassa maassa? Vanhojen asioiden selvittely tuskin kohtaa jutun uudelleenlämmittelyyn, jos maantieteellistä etäisyyttäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Sori Ap, mutta "sitoutumispelko" tarkoittaa, ettet ole tarpeeksi mielenkiintoinen/kaunis tms miehen makuun ja etsii parempaa. Siksi ei halua sitoutua juuri sinuun, mutta voi nähdä sinua paremman puutteessa.
***
Tämä on erittäin mielenkiintoinen kommentti. Tämä tulee aika varmasti joltain tavismieheltä jolla tommosia mielipiteitä ja etsii aina vain parempaa. Sinua kommentoija edes näkemättä voin sanoa että sulla ei olisi mitään mahiksia tämän Ap:n suhteen. Tekisi mieleni sanoa jotain oikein nasevaa tähän, mutta en juuri nyt keksi mitään yhtään 'mainiota'. Tässä tapauksessa se kyllä on niin että mahdollisten kirjoitusten vastaanottaja saattaa tuntea itsensä kelvottomaksi Ap:lle mikä olisi erittäin kamalaa ja surkeeta Ap:n mielestä. On täysin mahdollista että hän kipuilee ja kamppailee ja haluaisi vaikka mitä - ja myös ottaa yhteyttä - mutta pelkää että ei kelpaa ja lempataan jonnekin. Ihan turhia pelkoja kun nyt ei ole kyse mistään nuorena tai keski-iässä solmittavasta parisuhteesta johon hankitaan lapsia vaan nuoruuden 'tyypistä' jonka kanssa kaikki oli saatavilla, mutta omien tekojen ja tyhmyyksien takia menetettiin kaikki - ihan kaikki - ja ilman paluuta mihinkään entiseen... ja kaikki jäi selvittämättä... ja nyt iäkkäänä voitaisiin selvittää kun on jo elämä eletty... jotkut istuu sitten vanhainkodissa 100v käsi kädessä... sekin voisi olla aivan ihanaa... ja näyttäytyä ihan MAHDOLLISUUTENA... PAREMPI MYÖHÄÄN KUIN MILLOINKAAN!
Toivottavasti kyse ei ole sellaisesta tapauksesta, että palstan Lähetä terveisiä -ketju on jättänyt jonkun roikkumaan ikivanhaan ihastukseen.
Vierailija kirjoitti: Sori Ap, mutta "sitoutumispelko" tarkoittaa, ettet ole tarpeeksi mielenkiintoinen/kaunis tms miehen makuun ja etsii parempaa. Siksi ei halua sitoutua juuri sinuun, mutta voi nähdä sinua paremman puutteessa.
Tämä on erittäin mielenkiintoinen kommentti. Tämä tulee aika varmasti joltain tavismieheltä jolla tommosia mielipiteitä ja etsii aina vain parempaa. Sinua kommentoija edes näkemättä voin sanoa että sulla ei olisi mitään mahiksia tämän Ap:n suhteen. Tekisi mieleni sanoa jotain oikein nasevaa tähän, mutta en juuri nyt keksi mitään yhtään 'mainiota'.
Miksi AP nyt vasta suunnittelet yhteydenottoa parikymmentä vuotta myöhemmin? Olisit edes pari vuotta rumien tapahtumien jälkeen pyrkinyt selvittämään niitä, etkä vasta nyt. Silloin ei tuntuisi niin erikoiselta tuollainen yhteydenotto pystymetsästä. Entä jos hän ei enää edes muista sinua ja ihmettelee, keneltä kirje tulee?
Vierailija kirjoitti:
Ap , entä jos mies haluaa tavata sinut?
Ihastuksesi on nykyään työtön sairaseläkelläinen, joka ilahtuu kirjeestä
Sovitte treffit kahvilaan, mies ei pysty tarjoamaan edes pullaa.
Mies yrittää pitää kädestä ja pussata, henki haisee röökille..
?????
Niin ap..jos mies haluaa tavata..tapaisitko?
Tapaisitko miehen, jos hän sitä pyytäisi ap?
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kyse ei ole sellaisesta tapauksesta, että palstan Lähetä terveisiä -ketju on jättänyt jonkun roikkumaan ikivanhaan ihastukseen.
Pahoin pelkään, että on. Pelottavaa miten paljon epätasapainoisia vanhoissa ihastuksen kohteissa tai exissä roikkujia on olemassa, jotka uskovat vauvapalstan viestien olevan suunnattu just heille omalta ihastukseltaan. Ja sitten alkavat toimia kuten ap...
Ap oli jo silloin outo stalkkeri..miesparka...saa kirjeen oudolta creepy tuijottelijalta:(
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on jo kerrottu, että joku oli tappanut itsensä saatuaan sellaisen kirjeen. Se kertoo jo kaiken siitä, onko lähettäminen hyvä vai huono ajatus.
ET OTA HUOMIOON SITÄ MAHDOLLISUUTTA ETTÄ JOS KIRJOITUSTA EI LÄHETETÄ ja vastaanottaja ei sitä saa NIIN YHTÄ HYVIN IHAN SAMA VOI TAPAHTUA...
Kommentti ei mene läpi??? Ajatelkaa itse!
Tai sitten valmiiksi pahoinvoivalle vastaanottajalle on ollut viimeinen pisara, että stalkkeri laittoi aggressiivisen haukkumakirjeen.
Aika creepyä.
Menneet on menneitä.