Miksi kaikki ei pue lapsia juhliin asianmukaisesti?
Esimerkiksi syntympäiville, häihin, hautajaisiin tai muihin perhejuhliin.
Syntymäpäiville joidenkin lapsen ilmestyy arkivaatteissa ja hautajaisissa on joku pinkki tai violetti mekko yllä.
Kommentit (561)
Hautajaisiin riittää lapsille hyvin vaikka tummat siistit housut ja tumma neuletakki. Mielellään mustia. Tytötkään harvoin käyttää enää mekkoja ja pojan neuletakin voi korvata vaikka tummalla napitettavalla paidalla. Häihin sitten vaaleammat tai muun väriset vastaavat ja vuodenajan mukaisesti. Voi lainata vaikka kaverilta jos itseltä ei löydy. Ei se niin monimutkaista ole. Itse inhosin lapsena juhlavaatteita ja niin nykyäänkin, juhlavaatteet on vaan arkivaatteita paljon siistimmät ja "paremmat" muttei todellakaan varsinaiset juhlavaatteet.
Minulla on yksi alunperin ulkomaalainen face-kaveri, heidän kulttuuriin (Kosovo) kuuluu juhlapukeutuminen jokaisiin synttäreihin polttareihin baby-showereihin yms. Ihan joka juhlaan tai "juhlaan" laitetaan ykköset päälle. Häkellyttävää suorastaan. Heidän juhlapukeutuminen on tasoa meidän itsenäisyyspäivän vastaanotto. Esim häissä on naisilla pitkät iltapuvut, ei kaksiosainen tai kukkamekko vaan oikeasti sellainen että kelpaisi linnan juhliin. Minä en edes omista ainuttakaan pitkää iltapukua. Ehkä hekin vuokraavat? En tiedä.
Ystäväporukan synttärit heillä ovat myös Juhlaa ... vaikea keksiä vertauskuvaa, sanotaan vaikka las vegas tanssitytöt pikkumustissa tai paljettimekoissa, meikkeineen kampauksineen ja 10cm korot. Keski-ikäiset naiset. Eikä edes täytetä pyöreitä.
Siis aivan viimeisen päälle. Pienempäänkin juhlaan käydään hiuksetkin laittamassa jossain, ei ole itse väkerrettyjä. En ehkä kaipaa niin juhlavaa ja yliampuvaa.
- mutta kulttuurissa on muitakin eroja. Esim tämän kaverin avioliitto oli järjestetty.
Kyllä meillä täällä suomessakin on kulttuurieroja. Minusta se nyt vaan on sivistymätöntä mennä juhliin niin, että ei noudata pukukoodia. Joku tuohon kirjoitti, että kukaan ei muista mitä jollakulla oli päällä. KYLLÄ MUISTAA! Sinä osoitat kunnioitusta juhlan järjestäjää kohtaan pukeutumalla siten kuin ko. tason juhlaan kuuluu. Samalla kasvatat lastasi tapakulttuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Kirppareita on kovasti suositeltu
Pienille lapsille varmaan löytää kirpparilta siistit juhlavaatteet, mutta kun lapsi lähestyy kymmentä ikävuottaan eipä niitä lastenvaatteita juuri kirpputoreilla enää ole. Ei edes varsinaisilla lastenvaatekirppiksillä.
Ja tosiaan: lapsen juhla-asu on kertakäyttöinen ellei ole samaa sukupuolta olevia sisaruksia joille sen kierrättää.
Ja mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sen epäsoveliaampana hänen lampsimistaan häihin jättihupparissa ja lökäreissä tai hautajaisiin leveissä muotifarkuissa ja topissa pidetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirppareita on kovasti suositeltu
Pienille lapsille varmaan löytää kirpparilta siistit juhlavaatteet, mutta kun lapsi lähestyy kymmentä ikävuottaan eipä niitä lastenvaatteita juuri kirpputoreilla enää ole. Ei edes varsinaisilla lastenvaatekirppiksillä.
Ja tosiaan: lapsen juhla-asu on kertakäyttöinen ellei ole samaa sukupuolta olevia sisaruksia joille sen kierrättää.
Ja mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sen epäsoveliaampana hänen lampsimistaan häihin jättihupparissa ja lökäreissä tai hautajaisiin leveissä muotifarkuissa ja topissa pidetään.
Kyllä noi nettikirppikset on aivan pullollaan lasten pukuja ja juhlahameita. Oma lapseni tarvitsi juuri pukua 10-vuotiaiden itsenäisyysjuhlaan. Samaan aikaan jotkut vanhemmat surevat keskustelupalstalla, että mitkä kengät, kun lenkkarit on jo niin kuluneet ja kuraiset. Siis WTF? Nettikirppiksellä on alle 3km etäisyydellä ainakin kymmenet eri juhlakengät alle 10 e hintaan. Koko juhla-asu maksaa alle 50e ja sen voi myydä jälkeenpäin seuraavalle tarvitsijalle. Ei tosiaan ole rahasta kiinni vaan sivistyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on aistiyliherkkä ja kun hän oli pieni, oli haastavaa löytää vaatteita joita hän pystyi tai suostui käyttämään. Joskus ei mennyt ihan etiketin mukaan, mutta tärkeintä oli että oltiin paikalla.
Aina valmiina selittämään. Ne kaikki on jo kuultu. Kumpi päättää, sinä vai lapsesi?
Selityksiä riittää. Veljeni oli myös herkkä, kirjolla, diagnoosi ja mitä lie. Juhliin lenkkareissa ja farkuissa, ja t-paidassa, vanhemmat selitteli aina että ei voi vaatia että pukeutuisi muuten kun arkisiin mukaviin vaatteisiin.
Lienet tosi nuori, alle parikymppinen itsekin. Tuosta kun paistaa sisarkateus kilometrin päähän. "Veljeltä ei vaadittu" mutta et ymmärrä miksi.
Jos joku päivä saat itse lapsia
Mitä sitten vaikka hän olisikin nuori? Sinä puolestasi lienet itse tosi vanha hehheh hävisit! Joo, väsynyt tapa hiljentää toinen, opettele rakentavampi tapa kohdata eriävä mielipide.
Olen itse autisti ja lapsena kirjon piirteet oli toki selkeämmät. Eikä koskaan ole ollut ongelmaa laittaa juhlavaatteita päälle vaikka niitä harvemmin pääsi käyttämään. Sanoisin että monet vanhemmat tekevät lapsensa nepsypiirteistä elämää suuremman asian ja lapsi oppii itsekin ylikorostamaan erityisyyttään. Sitten kuvitellaan että kauluspaita ja suorat housut tai mekko on lapsen päällä oikeasti niiiin paljon tuskallisemmat kuin farkut ja t-paita vaikka oikeasti ne tuntuvat päällä melko samalta. Aikuisena ne juhlavaatteet ei sitten mystisesti enää tuotakaan ahdinkoa koska muiden vieraiden sympatiat vaihtuvat pikku hiljaa pahoihin katseisiin
Mahdollisia syitä:
- Kaikki eivät tiedä, mikä sinun mielestäsi olisi asianmukaista.
- Kaikilla ei ole varaa juuri nyt hankkia sille entisistä vaatteistaan ulos kasvaneelle kersalle juhlatamineita, joille ei välttämättä kovin monta käyttökertaa tulisi.
Vähän oftopic mutta jätin korona-aikana menemättä isäni hautajaisiin, ihan taloudellisista syistä.
Duuni on alle 1700e kk ja olisi maksanut junaliput yli 200e suuntaansa...
Sitten en enää mahtunut (ylläri) rippikoulupukuun ja pukuun ei ollut rahaa tietenkään, koska vuokra vie etelässä sen tonnin verran ja siihen laskut päälle. En ole läski, mutta en enää mahtunut siihen pukuun.
En ole varmasti ainoa keski-ikäinen mies etelässä jonka palkalla ei edes mennä oman vanhemman hautajaisiin.
Autoahan ei näillä rahoilla ylläpidetä. Saunavuorot ja muut perinteiset asiat kuten juhlapyhät on säästösyistä pois.
Joulusta tulee ankea. En ole käynyt isäni haudalla vieläkään säästösyistä. Kynttilän poltn läheisellä hautausmaalla pyhäinmiesten päivänä. Etelästä ei ole varaa lähteä sukuloimaan ja siskotkin on yhä kiireisiä. Työelämä ei jousta ja palkat ei anna armoa. Suomalaiset perinteet katoaa konservatiivipuolueiden tekemien leikkausten ansiosta.
Kyllä tää on ihan sen vanhemman sivistystasosta kiinni.
Ja on kyllä jotain mätää perheessä jos ei oman vanhemman hautajaisiin osallistu. Silloin lainataan pukua vaikka kaverilta, kuulutellaan isoon ääneen vaikkapa naapuruston fb ryhmässä, että tarvitaan lainaan puku ja miksi. Muuttuu ne koot muillakin ihmisillä ja vanhoja pukuja löytyy kyllä kaapeista.
Mutta näitä samoja juntteja täällä on taas uusi sukupolvi kasvamassa. Ei alkeellisintakaan tajua pukukoodeista tai muistakaan käytössäännöistä. Ei se ole mikään jonkun henkilön oma keksintö mikä milloinkin on sopivaa pukeutumista. Jos ei itse tiedä, niin voi vaikka ihan googlettaa.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisiin riittää lapsille hyvin vaikka tummat siistit housut ja tumma neuletakki. Mielellään mustia. Tytötkään harvoin käyttää enää mekkoja ja pojan neuletakin voi korvata vaikka tummalla napitettavalla paidalla. Häihin sitten vaaleammat tai muun väriset vastaavat ja vuodenajan mukaisesti. Voi lainata vaikka kaverilta jos itseltä ei löydy. Ei se niin monimutkaista ole. Itse inhosin lapsena juhlavaatteita ja niin nykyäänkin, juhlavaatteet on vaan arkivaatteita paljon siistimmät ja "paremmat" muttei todellakaan varsinaiset juhlavaatteet.
Pienelle lapselle hautajaisiin käy valkoinen
Jos gooletat vaikkapa lasten itsenäisyyspäivän juhlat ja katsot niitä kuvia. Suurin osa on juhlavaatteissa: hieno juhlamekko tai puku. Pari poikaa on mirrit kaulassa ja paidassa, mutta ilman puvun takkia. Sit siellä joukossa on yksi, jolla on suttuinen logocollari ja lenkkarit.
Luuletko oikeasti, että sitä lasta ei itseään häiritse tai se vaikuta hänen minäkuvaansa, jos hän ei ole pukeutunut etiketin mukaan kuten muut???
Itse en ymmärrä, miksi vanhemmat eivät voi nähdä vaivaa lapsensa eteen. Käytetyt ja lainatut saa kyllä hommattua, jos vaan on omaa halua.
Omassa tuttavapiirissä tää on ihan tavanomainen ja normaali toimintamalli, vaikka olis millanen tausta.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä perheessä on rahat vähissä ja lapsi on kasvanut ulos ko vaatteesta. Kenties samaan aikaan se käytettynä ostettu pesukone vielä hajosi..?
Eikö tärkeintä ole ystävälliset ja fiksut tavat? Kaikki eivät pidä lasta jonain vaateripustimena, jota esitellään kaikille. Tärkeintä kai on, että on peseytynyt ja puhtaissa vaatteissa?
Jotkut pukevat lapsen kalliisiin muotivaatteisiin jopa päikkyyn. Sitten kurahanskat ja villasukat puuttuvat.
Ei siistit asialliset juhlavaatteet ole mitään "vaateripustimena pitämistä". Ei ole yhtään vaikeaa tai kallista hommata lapselle joku siistimpi vaatekerta jota käyttää kaikissa juhlavampaa vaativissa tilaisuuksissa kunnioittaakseen tilaisuuden luonnetta. Muina aikoina voi antaa lapsen silti kulkea missä vaan kamppeissa. Todennäköisemmin ne kurahousut ja villasukat puuttuu siltä lapselta, jonka vanhemmat ei yhtään viitsi lapsen vaatteisiin panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisia syitä:
- Kaikki eivät tiedä, mikä sinun mielestäsi olisi asianmukaista.
- Kaikilla ei ole varaa juuri nyt hankkia sille entisistä vaatteistaan ulos kasvaneelle kersalle juhlatamineita, joille ei välttämättä kovin monta käyttökertaa tulisi.
Mun lapsen juhla-asut on maksaneet luokkaa 5e. Ei niille montaa käyttökertaa ole välttämättä tullut, mutta sitten ne on voinut myydä kipparilla ja saada niistä 4e.
Kyse ei tokikaan ole mistään puvuista, vaan pojalle siistimmät "suorat housut" ja kauluspaita/neule, tytölle joku kiva mekko ja sukkahousut. Tämän tyyppisiä vaatteita on kirppikset ihan pullollaan. Lapset on kouluikäisiä ja tosiaan muita vaatteita ei välttämättä enää kirppiksiltä löydy, ainakaan ehjäpolvisia housuja, mutta näitä juhlavaatteita löytyy helposti.
Luultavasti kyse on vain siitä, ettei haluta panostaa, ei koeta tärkeäksi, juhlavaatteet koetaan turhaksi pönötykseksi jne. Samat tyypit ei ehkä muutenkaan hirveästi viitsi panostaa lapsiinsa tai pukeutumiseen, edes omaansa. Usein myös käytöstavat jää opettamatta (toki hienoimmatkaan vaatteet ei takaa hyviä tapoja). Tai sitten ollaan vaan niitä kädettömiä jeesjees-vanhempia, jotka ei saa sanotuksi lapselle ei, jos lapsi haluaa pukea ryhmähau-paidan.
Minä olen pitänyt huolta, että lapsella on kaapissa aina joku siistimpi, juhlavampi vaatekerta. Ja aina sille on tullut käyttöä. Käydään kyllä myös vaikka teatterissa, ravintolassa tai konserteissa toisinaan, joten sinne voi sellaista siistimpää sitten pukea. Ja lapset laittaa ne mieluusti, kai siitä tulee heillekin kiva juhlavampi fiilis. Varmasti vanhempien esimerkki vaikuttaa, kun itse molemmat pintaan mielellään parempaa päälle niin lapset haluaa tehdä perässä. Kirppikseltä on nämä vaatteet lapsille ostettu tai alerekistä, joten ei ole kallista.
Vierailija kirjoitti:
No esimerkiksi meillä on aikas harvoin mitään juhlia ja sitten kun on niin saattaapi käydä niin että huomaa ettei ole mitään juhlaan tarkoitettua vaatetta tai sitten löytyy joku tavallinen mekko joka sopii arkeen enemmän.
En vain raaski ostaa juhlamekkoja/kenkiä kun ei ole käyttöä hirveen usein. Ennemmin laitan rahat niihin arkivaatteisiin, mutta toki jos jossain käytettynä tulee vastaan juhlavaa edullisesti niin ostan.
Olen tottakai kuitenkin häihin ja koulun juhliin yms hommannut paremmat vaatteet, mutta ei nyt synttäreillä ole mikään pakko olla jotku juhlamekot yllä haloo
Lasten kaverisynttäreille tosiaan riittää siistimmät arkivaatteet, siis kunhan nyt ehjää ja puhdasta. Nehän on nykyään jossain Hoplopissa tms aktiviteettipaikassa melkein aina muutenkin, ei sinne missään juhlamekoissa edes voi mennä. Oletin kuitenkin, että tässä puhutaan muunlaisista isommista syntymäpäiväjuhlista, sellaisethan voi olla vaikka miten fiinit pirskeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on aistiyliherkkä ja kun hän oli pieni, oli haastavaa löytää vaatteita joita hän pystyi tai suostui käyttämään. Joskus ei mennyt ihan etiketin mukaan, mutta tärkeintä oli että oltiin paikalla.
Aina valmiina selittämään. Ne kaikki on jo kuultu. Kumpi päättää, sinä vai lapsesi?
Selityksiä riittää. Veljeni oli myös herkkä, kirjolla, diagnoosi ja mitä lie. Juhliin lenkkareissa ja farkuissa, ja t-paidassa, vanhemmat selitteli aina että ei voi vaatia että pukeutuisi muuten kun arkisiin mukaviin vaatteisiin.
Lienet tosi nuori, alle parikymppinen itsekin. Tuosta kun paistaa sisarkateus kilometrin päähän. "Veljeltä ei vaadittu" mutta et ymmärrä miks
Mitä sitten vaikka hän olisikin nuori? Sinä puolestasi lienet itse tosi vanha hehheh hävisit! Joo, väsynyt tapa hiljentää toinen, opettele rakentavampi tapa kohdata eriävä mielipide.
Sitä sitten, että nuori ihminen voi kokea vahvastikin vielä sisarkateutta. Kyllä mä sen tuohon kirjoitin, miksi arvelin kirjoittajan olevan nuori. Ei ollut kyse hiljentämisestä, tulkitset nyt omiasi.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten toisaalta aina toistellaan kuinka lapset pitää ottaa mukaan häihin ja hautajaisiin ja ravintolaan jne. koska eiväthän he muuten opi miten niissä tilanteissa käyttäydytään. Mikä on totta, mutta sitten ei kuitenkaan haluta opettaa, miten niissä tilanteissa käyttäydytään, esimerkiksi juuri pukeutumisen osalta.
Luuletko että ne on ne samat perheet viemässä lapsia ravintolaan, ja jättävät pukematta siististi? Mitä todennäköisimmin ei ole. Ainakin oma kokemus on, että ne jotka tulee juhliin crocseissa ja huppareissa on niitä, joitten käsitys ravintolasta on lähinnä mäkkäri.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää on ihan sen vanhemman sivistystasosta kiinni.
Ja on kyllä jotain mätää perheessä jos ei oman vanhemman hautajaisiin osallistu. Silloin lainataan pukua vaikka kaverilta, kuulutellaan isoon ääneen vaikkapa naapuruston fb ryhmässä, että tarvitaan lainaan puku ja miksi. Muuttuu ne koot muillakin ihmisillä ja vanhoja pukuja löytyy kyllä kaapeista.
Mutta näitä samoja juntteja täällä on taas uusi sukupolvi kasvamassa. Ei alkeellisintakaan tajua pukukoodeista tai muistakaan käytössäännöistä. Ei se ole mikään jonkun henkilön oma keksintö mikä milloinkin on sopivaa pukeutumista. Jos ei itse tiedä, niin voi vaikka ihan googlettaa.
Keksityistä "säännöistä" tiukka kiinnipitäminen, ja muilta saman vaatiminen "koska näin pitää olla", sehän se on sivistyksen mitta.
Haluaisin tarkennuksen, mittaatko mielessäsi sillä äidin vai isän sivistystasoa, kun lapsen vaatteita katsot? Tämäkin vaatimus yleensä kohdistuu jatkuvasti vain naisiin. Perhe- ja sukujuhlien järkkääminen ja pasteeraaminen ja tarjoilu, lahjan hankkiminen, lasten pukeminen. Päiväkodin ja koulun joulujuhlat. Pääseekö isä sivistyksineen kuin koira veräjästä?
Minä puen tenavat nätisti, sillä pystyn, voin, jaksan, ja olen sen verran kiinnostunut. Enkä halua että lapsia tulee joku molopää arvostelemaan. Sen kaltaiset tiedetään. Minä sain teininä pitkiä katseita ja ääneen arvostelua epäsopivista juhlavaatteistani. Minusta se on törkeyden huippu, että etikettitietäjät, teiniä selvästi vanhemmat naiset katsoo nuorta likkaa kuin halpaa makkaraa ja ääneen kommentoi "suomalaiset ei sitten tosiaan osaa." Tästä on 30 vuotta aikaa ja vieläkin muistan.
Eli kyllä joo, kuulun siihen porukkaan jolle ei kotoa hankittu juhlavaatteita. Laitoin aina vain sitä mitä kaapissa oli, koskaan ei hankittu varta vasten uutta. Toivottavasti sinä et mene päin naamaa jonkun lapselle kommentoimaan ja näyttämään omaa parempaa sivistystasoasi.
Meillä 90-luvun perheessä lapsilla oli aina juhlavaatteet, mutta eipä niillä kevätjuhlan lisäksi juuri käyttöä ollut. Lama ajan köyhyydessä olisi ollut kiva panostaa muihin asioihin, näin jälkikäteen viisasteltuna.
Nyt itse äitinä ei tulisi mieleenkään ostaa juhlavaatteita lapsille jos ei tiedossa ole heti useammat kuin yhdet juhlat. Mielummin satsaan yhteiseen tekemiseen ja muistojen luomiseen. Kutsujat on varmaan mielissään että tulemme kutsuttuna paikalle, ei sitä kuukauden päästä kukaan mieti mitkä vaatteet meillä oli.