Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki ei pue lapsia juhliin asianmukaisesti?
Esimerkiksi syntympäiville, häihin, hautajaisiin tai muihin perhejuhliin.
Syntymäpäiville joidenkin lapsen ilmestyy arkivaatteissa ja hautajaisissa on joku pinkki tai violetti mekko yllä.
Kommentit (561)
Kenellä on oikeus vaatia pukeutumissääntöjä muille ihmisille?
Jokainen ihminen saa pukeutua niin kuin haluaa, ei sitä kukaan voi muuksi muuttaa. Eri asia on tietysti nämä virkapuvut sotilailla, poliiseilla, vartijoilla sekä palo- ja pelastushenkilöstön vaatetus ja sairaaloissa työn vaatima vaatetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni ovat aistiyliherkkiä ja neuroepätyypillisiä. Meiltä jää perheenä moni asia kokematta tästä syystä. Lapseni eivät suostu laittamaan kuin tietyt vaatteet päälleen. Viimeksi kun edes kävimme missään juhlissa, kysyin suoraan voimmeko tulla, vaikka lapsilla ei ole juhlavaatteita. Onneksi juhlien järjestäjä oli itse erityisope, joka ymmärtää, että meillä jokaisella on omat rajoitteemme.
Aistiyliherkkä nepsy täällä hei. Sisaruksilla samoja ongelmia. Kyllä meidät saatiin vietyä siisteissä vaatteissa juhlatilaisuuksiin pienestä pitäen.
No, se on kiva juttu, jos ne vaatteet eivät olleet teille sitten oikea ongelma. Itse en viitsi kiusata lapsiani epämukavilla vaatteilla, jotka pilaavat päivän. Juhlissa pitää olla hauskaa ja kivaa. Meillä riittää, että vaatteet on tällaisissa tapauksis
Hautajaisissa pitää olla hauskaa ja kivaa?
Vierailija kirjoitti:
Kenellä on oikeus vaatia pukeutumissääntöjä muille ihmisille?
Jokainen ihminen saa pukeutua niin kuin haluaa, ei sitä kukaan voi muuksi muuttaa. Eri asia on tietysti nämä virkapuvut sotilailla, poliiseilla, vartijoilla sekä palo- ja pelastushenkilöstön vaatetus ja sairaaloissa työn vaatima vaatetus.
Kenellä on oikeus lähteä poikkeamaan niistä pukeutumissäännöistä vain siksi, ettei enää huvita/jaksa/viitsi?
Vierailija kirjoitti:
On se kummaa, miten nykyään ei muka ole varaa hankkia lapsilleen asiallisia vaatteita. Kun minä olin lapsi monta vuosikymmentä sitten pian pula-ajan jälkeen ja useimmat perheet olivat vähävaraisia tai köyhiä, mutta silti lapsilla oli yleensä arkivaatteiden lisäksi pyhä- / juhlavaatteet. Ne olivat usein sellaisia, että aikanaan se siirtyivät arkikäyttöön. Muistan, miten joskus lähdettiin arki-iltana kylään ja silloinkin puettiin ylle jotain siistimpää ja parempaa, vaikkei mitään juhla-asuja.
Juuri tämä. En ymmärrä, miten pukeutumisasiat voivat olla niin punainen vaate(!) joillekuille.
Vierailija kirjoitti:
Me mentiin 2-vuotissynttäreille. Meillä aikuisilla oli juhlavaatteet, vauvallamme aika arkiset vaatteet. Mutta yhteensopivat, iloiset, siistit ja puhtaat.
Olin ihan yllättynyt miten juhlavasti pikkulapset oli puettu. En tiedä olisiko pitänyt etsiä vauvalle juhlavampaa. Ei olisi kotoa löytynyt, olisi pitänyt ostaa joten juhlat olisivat tällä kertaa jääneet välistä valitettavasti.
Olen ajatellut että häihin, ristiäisiin, vanhemman väen pyöreille synttäreille jne. vauvatkin puetaan juhlavasti ja muuten ei ole niin välttämätöntä
Mielestäni vauvalle ei tarvi olla juhlavaa edes häissä tai hautajaisissa, jos ihan sylivauvasta kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun juhliini toivoisin enemmän iloista vaatetusta. Aika monesti kesälläkin ihmiset pukeutuvat niin surullisiin vaatteisiin, musta on monen turvaväri. Lapsille edes jotain iloisempaa, kiitos! Juhliini kaipaan iloa!
Surujuhlat sitten erikseen.
Te jotka valitatte "pukeutumissääntöjen" muuttumisesta, ottaako teille koville ajatella, että lesken eivät yhteisössä enää nykyään pukeudu mustaan suruasuun tietyn ajan? Tai entä se, että naiset käyttävät nykyään housuja?
Pukeutumiskäytännöt on muuttuneet ajan mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka valitatte "pukeutumissääntöjen" muuttumisesta, ottaako teille koville ajatella, että lesken eivät yhteisössä enää nykyään pukeudu mustaan suruasuun tietyn ajan? Tai entä se, että naiset käyttävät nykyään housuja?
Pukeutumiskäytännöt on muuttuneet ajan mukana.
Olen samaa mieltä. Mutta eivät ne ehkä ihan niin paljon minun silmissäni ole muuttuneet kuin jotkut tuntuvat ajattelevan.
Käytöstavat tässä kadonneet, vanhemmat itsekään eivät välitä pukeutua. Eikä ole läheskään aina siitä rahasta kiinni, töissä käydään ja ajetaan hyvällä autolla. Vika on asenteessa kun ei ole opittu tai viitsitty opetella alkeellisimpiakaan tapoja. Siistejä vaatteita saa ihan uutenakin halpaketjuista ja alesta kivaan hintaan, käytettynä kirpparilta hyvin mitättömillä hinnoilla. Yhdellä harkitulla siistillä vaatekerralla aikuinen vetää monet tilaisuudet vuodesta toiseen, juhlavaate ei yleensä pääse kulumaan rikki. On ihan käytöstapojen alkeita ymmärtää, että joka paikkaan ei voi mennä pieruverkkareissa ja hupparissa, niin mukavat kuin ne onkin. Jos ei ole kotona opetettu, pukeutumisesta ja käyttäytymisestä esim hautajaisissa on tietoa nykyään helposti saatavilla. Lasten vaatteissa voi olla sallivampi, mutta puhtaat nekin pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se kummaa, miten nykyään ei muka ole varaa hankkia lapsilleen asiallisia vaatteita. Kun minä olin lapsi monta vuosikymmentä sitten pian pula-ajan jälkeen ja useimmat perheet olivat vähävaraisia tai köyhiä, mutta silti lapsilla oli yleensä arkivaatteiden lisäksi pyhä- / juhlavaatteet. Ne olivat usein sellaisia, että aikanaan se siirtyivät arkikäyttöön. Muistan, miten joskus lähdettiin arki-iltana kylään ja silloinkin puettiin ylle jotain siistimpää ja parempaa, vaikkei mitään juhla-asuja.
Yksi rippipuku oli pojilla ja sitä käytettiin aikuiseksi asti niin, että nilkat jo näkyivät! Vaatteita kierrätettiin lapselta toiselle ja tuunattiin juhlasta toiseen. Äidit tekivät paljon vaatteita itse. Kivenpyörittäjän kylä -elokuvan hääjuhla kuvasi hyvin maaseudun muotia.
Jos jollakin asialla ei ole mitään vaikutusta omaan elämään, eikä siitä ole mitään haittaa tai vaaraa itselle, miten joku puoliksi tuntematon tekee omat valintansa, niin turha siitä on valittaa, huolehtia ja asiaan puuttua.
Elä ja anna muidenkin elää. Jokaisella on oma elämä, elämäntilanteen, rahavarat, tavat, tyyli ym. detaljit, joista kunkin elämä koostuu. Turha niitä on yrittää muuttaa ja takoa muita johonkin omaan muottiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytöstavat tässä kadonneet, vanhemmat itsekään eivät välitä pukeutua. Eikä ole läheskään aina siitä rahasta kiinni, töissä käydään ja ajetaan hyvällä autolla. Vika on asenteessa kun ei ole opittu tai viitsitty opetella alkeellisimpiakaan tapoja. Siistejä vaatteita saa ihan uutenakin halpaketjuista ja alesta kivaan hintaan, käytettynä kirpparilta hyvin mitättömillä hinnoilla. Yhdellä harkitulla siistillä vaatekerralla aikuinen vetää monet tilaisuudet vuodesta toiseen, juhlavaate ei yleensä pääse kulumaan rikki. On ihan käytöstapojen alkeita ymmärtää, että joka paikkaan ei voi mennä pieruverkkareissa ja hupparissa, niin mukavat kuin ne onkin. Jos ei ole kotona opetettu, pukeutumisesta ja käyttäytymisestä esim hautajaisissa on tietoa nykyään helposti saatavilla. Lasten vaatteissa voi olla sallivampi, mutta puhtaat nekin pitää olla.
Millaisissa tilanteissa tai juhlissa noita pieruverkkareita ja huppareita oikein näkee? Itse en ole koskaan minkäänlaisissa juhlissa.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka valitatte "pukeutumissääntöjen" muuttumisesta, ottaako teille koville ajatella, että lesken eivät yhteisössä enää nykyään pukeudu mustaan suruasuun tietyn ajan? Tai entä se, että naiset käyttävät nykyään housuja?
Pukeutumiskäytännöt on muuttuneet ajan mukana.
Mitä iloa se tuo kenellekään, jos aletaan pukeutua huonommin kuin ennen? Mitä se, että vuoraudutaan näihin iänikuisiin ja kuluneisiin farkkuihin, huppareihin ja tennareihin joka paikassa, saa aikaan?
Suruasun käytön lopettaminen ja naisten housujen salliminen ei ole vienyt pukeutumista huonoon suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytöstavat tässä kadonneet, vanhemmat itsekään eivät välitä pukeutua. Eikä ole läheskään aina siitä rahasta kiinni, töissä käydään ja ajetaan hyvällä autolla. Vika on asenteessa kun ei ole opittu tai viitsitty opetella alkeellisimpiakaan tapoja. Siistejä vaatteita saa ihan uutenakin halpaketjuista ja alesta kivaan hintaan, käytettynä kirpparilta hyvin mitättömillä hinnoilla. Yhdellä harkitulla siistillä vaatekerralla aikuinen vetää monet tilaisuudet vuodesta toiseen, juhlavaate ei yleensä pääse kulumaan rikki. On ihan käytöstapojen alkeita ymmärtää, että joka paikkaan ei voi mennä pieruverkkareissa ja hupparissa, niin mukavat kuin ne onkin. Jos ei ole kotona opetettu, pukeutumisesta ja käyttäytymisestä esim hautajaisissa on tietoa nykyään helposti saatavilla. Lasten vaatteissa voi olla sallivampi, mutta puhtaat nekin pitää olla.
Millaisissa tilant
Vauvapalstan vakiovalittajien juhlissa niitä näkyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka valitatte "pukeutumissääntöjen" muuttumisesta, ottaako teille koville ajatella, että lesken eivät yhteisössä enää nykyään pukeudu mustaan suruasuun tietyn ajan? Tai entä se, että naiset käyttävät nykyään housuja?
Pukeutumiskäytännöt on muuttuneet ajan mukana.
Mitä iloa se tuo kenellekään, jos aletaan pukeutua huonommin kuin ennen? Mitä se, että vuoraudutaan näihin iänikuisiin ja kuluneisiin farkkuihin, huppareihin ja tennareihin joka paikassa, saa aikaan?
Suruasun käytön lopettaminen ja naisten housujen salliminen ei ole vienyt pukeutumista huonoon suuntaan.
Niin. Tuntuu, että vaikka nyt tietty kansanosa haluaa pukeutua noin, ei se yhtään ainakaan vähennä kaunaa, joka heillä on paremmin pukeutuvia kohtaan. Suorastaan vihalta vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on aistiyliherkkä ja kun hän oli pieni, oli haastavaa löytää vaatteita joita hän pystyi tai suostui käyttämään. Joskus ei mennyt ihan etiketin mukaan, mutta tärkeintä oli että oltiin paikalla.
Aina valmiina selittämään. Ne kaikki on jo kuultu. Kumpi päättää, sinä vai lapsesi?
Selityksiä riittää. Veljeni oli myös herkkä, kirjolla, diagnoosi ja mitä lie. Juhliin lenkkareissa ja farkuissa, ja t-paidassa, vanhemmat selitteli aina että ei voi vaatia että pukeutuisi muuten kun arkisiin mukaviin vaatteisiin.
No esimerkiksi meillä on aikas harvoin mitään juhlia ja sitten kun on niin saattaapi käydä niin että huomaa ettei ole mitään juhlaan tarkoitettua vaatetta tai sitten löytyy joku tavallinen mekko joka sopii arkeen enemmän.
En vain raaski ostaa juhlamekkoja/kenkiä kun ei ole käyttöä hirveen usein. Ennemmin laitan rahat niihin arkivaatteisiin, mutta toki jos jossain käytettynä tulee vastaan juhlavaa edullisesti niin ostan.
Olen tottakai kuitenkin häihin ja koulun juhliin yms hommannut paremmat vaatteet, mutta ei nyt synttäreillä ole mikään pakko olla jotku juhlamekot yllä haloo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kummaa, miten nykyään ei muka ole varaa hankkia lapsilleen asiallisia vaatteita. Kun minä olin lapsi monta vuosikymmentä sitten pian pula-ajan jälkeen ja useimmat perheet olivat vähävaraisia tai köyhiä, mutta silti lapsilla oli yleensä arkivaatteiden lisäksi pyhä- / juhlavaatteet. Ne olivat usein sellaisia, että aikanaan se siirtyivät arkikäyttöön. Muistan, miten joskus lähdettiin arki-iltana kylään ja silloinkin puettiin ylle jotain siistimpää ja parempaa, vaikkei mitään juhla-asuja.
Yksi rippipuku oli pojilla ja sitä käytettiin aikuiseksi asti niin, että nilkat jo näkyivät! Vaatteita kierrätettiin lapselta toiselle ja tuunattiin juhlasta toiseen. Äidit tekivät paljon vaatteita itse. Kivenpyörittäjän kylä -elokuvan hääjuhla kuvasi hyvin maaseudun muotia.
Niin, äidit tekivät, kun eivät yleensä ollut työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kummaa, miten nykyään ei muka ole varaa hankkia lapsilleen asiallisia vaatteita. Kun minä olin lapsi monta vuosikymmentä sitten pian pula-ajan jälkeen ja useimmat perheet olivat vähävaraisia tai köyhiä, mutta silti lapsilla oli yleensä arkivaatteiden lisäksi pyhä- / juhlavaatteet. Ne olivat usein sellaisia, että aikanaan se siirtyivät arkikäyttöön. Muistan, miten joskus lähdettiin arki-iltana kylään ja silloinkin puettiin ylle jotain siistimpää ja parempaa, vaikkei mitään juhla-asuja.
Yksi rippipuku oli pojilla ja sitä käytettiin aikuiseksi asti niin, että nilkat jo näkyivät! Vaatteita kierrätettiin lapselta toiselle ja tuunattiin juhlasta toiseen. Äidit tekivät paljon vaatteita itse. Kivenpyörittäjän kylä -elokuvan hääjuhla kuvasi hyvin maaseudun muotia.
Niin, äidit tekivät, kun
Jaa että työelämässä oleva äiti ei voi ommella? Arvaapa paljonko löytyy nytkin Suomesta ompelun harrastajia?
Silloin ennenwanhaan elettiin erilailla, oli erilaiset pukeutumissäännöt jne. Silloin ennen pitikin olla pyhävaatteet arkivaatteiden lisäksi. Oli vähän erilainen maailma ja elämänmeno kuin nykyään, jolloin sama t-paita ja farkut menee niin työmatkoilla kuin vapaa-aikana, kylässä käydessä jne.