Jos olisit ylipainoinen ja lääkäri sanoisi sinulle, että jos laihdutat 10 kg....?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihduttaminen on oikeastaan helppoa, kun sen vaan aloittaa.  Sisukkuutta  , taitoa ja tietoa sen sijaan vaatii pysyä siinä saavutetussa tavoitepainossa vuosi toisen jälkeen.

Laihduttamisen jälkeen aivot ajavat ihmistä syömään, koska aivot olettavat kyseessä olevan nälänhätä ja kehon olevan vaarassa. Harvalle laihduttaminen on ongelma. Kehon reagointi laihtumiseen on ongelma.

No ei minulle tapahtunut mitään tuollaista, eikä tullut verenpainetta tai korkeita muitakaan arvoja. Laihdutin vuosia sitten jo 18 kg vuodessa, hitaasti mutta varmasta ja saavutin ihannepainoni joka on pysytellyt jo 15 vuotta, kertaakaan ei ole tullut kiloa enempää ja sen saa äkkiä pois. Ruokatottumuksista siinä vain on kyse ja siitä, ettei koko ajan mussuta jotain. Terveellisellä kotiruoalla ihan laihdutin ja eineksiä enkä muita valmisruokia ole 15 vuoteen suuhuni laittanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko kysymyksenasettelu kertoo, että aloittaja ei ymmärrä ylipainosta mitään. 

Kuinka niin?

-kysyy ap-

 Olen eri, mutta luulen, ettei yksikän ammattitaitoinen lääkäri lupaisi potilaaeen, että sinun diabetes, verenpainetauti ja korkea kolesroli paranisi sillä, jos laihdutat 10 kg, sillä niiden syntyy muut asiat vaikuttavat enemmän, kuin paino,  kuten geenit.

Ja nykyisin jopa ajatellaan, ylipainon suojelevan esim vanhuksia sairauksilta ja siksi normaali painoindeksi on yli 65v 25-30.

Ja lievä yipaino kaiken ikäisiä. 

Ne ketkä epäonnistuu laihduttamisessa kuvittelevat, että elämä on yhtä kituuttamista, kun laihduttaa. Ei se niin ole. Sinulla on lupa herkutella, mitta EI JOKA ATERIALLA.

Vierailija kirjoitti:

 

Aloitus on siksi minusta täysin utopistinen. Kymmenen kilon laihduttaminen ei ole minulle mahdollista.

Väitätkö tosissasi, ettet laihtuisi keskitysleirillä?

Eilen näin ulkomaisessa tv-kanaalissa, että esim. pikaruokaloiden juustokastikkeissa on alle 2% juustoa ja kaikki muu on glukosiia ym. pulveria ja siirappia ja aromeja sekä lisäainetta, että juustosoossit säilyvät. En söisi kylläkään. Enkä muitakaan valmissoosseja salaatteihin. Ei laihdu jos noita syö.  

En laihduttaisi, koska olen jo kymmenet kerrat laihduttanut, ja tajunnut ettei mulla ole tahdonvoimaa pitää niitä pudotettuja kiloja pois.

Eipä tuollaista lääkäri voi luvata, koska se tuskin pitää paikkaansa. Todella ylipainoisilla laihdutus voi auttaa, mutta 10 kg ei riitä. Lievästi ylipainoisilla tuskin paino vaikuttaa niin merkittävästi asiaan.

Diabetikoilta ei ole kielletty satunnaista herkuttelua, vaan jokapäiväinen ylensyönti, joka kerää rasvaa etenkin sisäelinten ympärille. Ainoa tapa laihtua on kuluttaa enemmän kuin syö. 

Jokaisen pitäisi rakastaa itseään sen verran, että laittaa oman terveytensä ykköseksi. On ihan uskomatonta, että yhteiskunnalle kalliit lihavuusleikkaukset läpikäyneet lihovat takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri ei kommentoinut kun mulla oli paonoindeksi 34. Alkoi itseä vtuttaa oma olemus ja jatkuva puuskutus niin olen pudottanut jo 17kg. Ja matka jatkuu.

Mulla korkeempi painoindeksi enkä puuskuttele. Toki se ärsyttää kun ei ole enää samalla tavalla ketterä ja venyvä. Mutta jos puuskuttelee, niin silloin on sydämessä tai keuhkoissa vikaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tai raudanpuutteessa voi yhtä lailla esiintyä puuskutusta ja hengenahdistusta vaikkei olisi kauhea fläsä edes. Nimim. tottunut liikkumaan ja mullekin tuli tätä. 

Ei ne rasva-arvot, kakkostyypin dm ja korkea verenpaine katoa vaikka laihdutat 10kg jos syöty ravinto sisältää liikaa suolaa, tyydyttyneitä rasvoja ja niukasti kasviksia. Eli voit olla hoikka, mutta syöt epäterveellisesti. Siihen vielä liikkumattomuus ja tupakka bonuksena.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne rasva-arvot, kakkostyypin dm ja korkea verenpaine katoa vaikka laihdutat 10kg jos syöty ravinto sisältää liikaa suolaa, tyydyttyneitä rasvoja ja niukasti kasviksia. Eli voit olla hoikka, mutta syöt epäterveellisesti. Siihen vielä liikkumattomuus ja tupakka bonuksena.

Eipä niin, mutta on paljon ihmisiä, jotka eivät vain pysty syömään kasviksia, hedelmiä, koska ne maistuvat niin pahalta. Mitähän vaihtoehtoja sitten olisi jäljellä, jos haluaa syödä terveellisesti?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 4,2 kiloa ylipainoa eikä se lähde millään konstilla.

Ei tuolla tarkkuudella voi "ylipainoa" mitata. Voi toki verrata painoindeksin 25:n rajaan ja laskea siitä, mutta ylipainona pitäisi pitää vain sitä rasvan osuutta. Eli jos sinulla on normaalia vähemmän lihasta, niin ylipainoa voi olla enemmänkin kuin tuo, ja sama toisinpäin.

Kannattaa käydä kehonkoostumusmittauksessa - laitteet osaavat nykyään mitata aika tarkkaan lihaksen määrät mm. raajojen osalta ja laskevat myös optimipainon. Itselläni on sen verran paljon lihasta, että OPTIMIpainoni on vaihdellut siinä 4-6 kiloa painoindeksistä lasketun normaalipainon ylärajan yläpuolella. Ts. painoindeksin mukaan olen ylipainoinen, vaikka massa koostuu ihaksista.

Mitä tulee noihin aloituksessa mainittuihin elintasosairauksiin - jos niistä pääseminen ei välttämättä motivoi laihduttamaan, niin ehkä kannattaa ajatella myös elinvuosien määrää. Terveemmällä kropalla jos/kun saa sen 5-15 vuotta enemmän aikaa lasten ja lastenlasten kanssa, niin luulisi tuon jotenkin motivoivan...

Joo, minäkin laihdutin parikymppisenä lääkärin neuvosta 10% painosta pois, kun sitten tulee kuulemmma niitä vauvoja. No ei ole vielä näkynyt ja ikää on jo melkein viisikymmentä. Osaava lääkäri kyllä sitten matkan varrella diagnosoi endometrioosin, liekö sillä ollut merkitystä..

Minä olen 166cm ja 55 kg, rasvaprosenttini oli 30 (kävin mittauttamassa viime viikolla) ja sanottiin, että oikein hyvä - vaikka vatsani pömpöttää nykyisin oudosti (ei siitä kuitenkaan sanottu) ja ajattelin, että rasvaprosentti olisi korkeampikin.

Toivoisin lääkäriltä jotakin oikeita apuja painonpudotukseen. Jos ylipainoa olisi 10 kg saati enemmän, niin silloin olisin varmasti jo yrittänyt kaiken mahdollisen oman jaksamiseni ja kykenemiseni rajoissa.

Vierailija kirjoitti:

Mua hävettää sanoa, mutta voin sen näin nimettömänä kertoa, että mulla on kaikki noi mainitut elintasosairaudet ja niihin lääkitykset. Ylipainoa on 20-25 kiloa ja olen sellainen herkuttelija, että en pystyis ikinä luopumaan karkeista, suklaasta, jäätelösät ja sipseistä ja siksi syön mieluummin lääkkeet, jotta voin jatkaa herkuttelua.

Saat tietenkin elää ihan miten haluat, mutta kai tajuat, ettei nuo lääkkeet paranna sua? Ne poistaa oireet, mutta itse tauti on edelleen olemassa ja tekee tuhojaan. Lääkkeillä lykätään seurauksia, mutta ei poisteta niitä. Elämäntapasairaudet paranee vain muuttamalla niitä tapoja (ja toki on sitten ne pari prosenttia, joilla sukurasitus on niin vahva, ettei elämäntavatkaan auta). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua hävettää sanoa, mutta voin sen näin nimettömänä kertoa, että mulla on kaikki noi mainitut elintasosairaudet ja niihin lääkitykset. Ylipainoa on 20-25 kiloa ja olen sellainen herkuttelija, että en pystyis ikinä luopumaan karkeista, suklaasta, jäätelösät ja sipseistä ja siksi syön mieluummin lääkkeet, jotta voin jatkaa herkuttelua.

Saat tietenkin elää ihan miten haluat, mutta kai tajuat, ettei nuo lääkkeet paranna sua? Ne poistaa oireet, mutta itse tauti on edelleen olemassa ja tekee tuhojaan. Lääkkeillä lykätään seurauksia, mutta ei poisteta niitä. Elämäntapasairaudet paranee vain muuttamalla niitä tapoja (ja toki on sitten ne pari prosenttia, joilla sukurasitus on niin vahva, ettei elämäntavatkaan auta). 

Mun eräs 60-vuotias tuttavani, jolla on kakkostyypin diabetes, joka todettiin n. 10 vuotta sittten, sanoi, että hänellä nimenomaan on lääkitys diabetekseen siksi, koska hän ei pysty eikä halua luopua herkuttelusta: jäätelöstä, suklaasta, pizzasta jne. Hänelle lääkäri oli sanonut, että elämäntapamuutos painon pudotuksen kanssa takaisi sen, ettei lääkkeitä tarvitsisi käyttää. Mutta kun on kysymyksessä henkilö, joka ei syö mitään kasviksia, juureksia, hedelmiä eikä useita viljalajejakaan niin mahdollisuudet ovat aika vähissä. Ja liikuntaa tuttavani ei harrasta ollenkaan.

On lääkäri huomauttanut painostani, jonka tiedän olevan iso. Olen aina todennut, että en ole täällä paino-ongelmani takia, ja keskitytään hoitamaan oikeaa ongelmaa. Tosin en ole käynyt lääkärissä yli 4 vuoteen kun ei ole ollut vaivoja

Vierailija kirjoitti:

En onnistu millään laihtumaan.Olen jysähtänyt tiettyyn painoon ja vaikka joisin viikon vettä en laihdu grammaakaan. Suututtaa. 

Sama täällä. Yli 20 vuotta ollut saman painoinen. En laihdu millään keksityllä konstilla, mutta en ole lihonutkaan.

Vierailija kirjoitti:

On lääkäri huomauttanut painostani, jonka tiedän olevan iso. Olen aina todennut, että en ole täällä paino-ongelmani takia, ja keskitytään hoitamaan oikeaa ongelmaa. Tosin en ole käynyt lääkärissä yli 4 vuoteen kun ei ole ollut vaivoja

Pysyhän terveenä ja kuole saappaat jalassa. Niin kauan kuin pystyy huolehtimaan itsestään, saa painaa vaikka 300 kg. Mutta jos aiot joskus joutua sairaalaan tai muuten muiden hoidon varaan, niin on syytä alkaa tiputtamaan painoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On lääkäri huomauttanut painostani, jonka tiedän olevan iso. Olen aina todennut, että en ole täällä paino-ongelmani takia, ja keskitytään hoitamaan oikeaa ongelmaa. Tosin en ole käynyt lääkärissä yli 4 vuoteen kun ei ole ollut vaivoja

Pysyhän terveenä ja kuole saappaat jalassa. Niin kauan kuin pystyy huolehtimaan itsestään, saa painaa vaikka 300 kg. Mutta jos aiot joskus joutua sairaalaan tai muuten muiden hoidon varaan, niin on syytä alkaa tiputtamaan painoa. 

Se on juuri noin! Ylipaino on ihmisen hoidon kannalta hoitajille tosi rankka asia. Olin iäkkään äitini omaishoitaja vuosia. Vaikka äitini toimintakyky aleni jatkuvasti kaikilla osa-alueilla niin hänen ruokahalunsa pysyi ennallaan. Hän oli nuoruudessaan ja vielä kahdeksankymppiseksi saakkakin ollut urheilullinen ja pitänyt huolta linjoistaan, mutta sitten kun liikunta ja monet muutkin virikkeelliset toiminnan loppuivat hänen ainoa ilonsa oli syöminen. Jos hän kaatui niin minä en jaksanut nostaa häntä ylös ja jouduin pyytämään apua. Hän sanoikin minulle, että ei olisi pitänyt päästää itseään niin "läskiksi". Hän painoi tuolloin 80 kg. Tämän asian olen pitänyt mielessäni.