16-vuotias poika kiusaa minua (äitiä) niin paljon, etten enää jaksa
Poika on kodin ulkopuolella fiksu, aloitti lukion ja koulu sujuu hyvin.
Kotona on aina ärsyttänyt meitä vanhempia, etenkin minua, äitiään. Jos hänen tarvitsee mennä epämukavuusalueelle joko pyydettyä, tai omasta tahdostaan (tehdä koulutehtäviä, lukea kokeeseen), alkaa minun ärsyttäminen. Pyörii ympärilläni, tökkii, piilottelee tavaroitani, saattaa piirtää seinään, heittää roskiin hedelmäkulhossa olevia hedelmiä, tai heittää niitä lattialle ja sotkua on joka puolella, vie pakastimesta pakasteita vaatekaappiini niin, että sulavat sinne, rikkoo tavaroita, uhkailee fyysisesti minua tekemällä nyrkkeilyä ympärilläni ja potkimisliikkeitä, jotka eivät kuitenkaan osu.
Tämä käytös on pahinta silloin, kun hänen tulisi tehdä läksyjä, tai lukea kokeisiin. Peruskoulussa jo tilanne meni vuosi vuodelta huonommaksi. 5-6 luokilla oli vielä ok, sen jälkeen koulutuksen tekeminen alkoi vuosi vuodelta aiheuttamaan enemmän tällaista ja nyt tilanne on aivan mahdoton. Poika kiusaa tekee koko hereillä olonsa ajan minulle kiusaa. Isä (mieheni) ei puutu asiaan, vaikka olen pyytänyt. Hänen mielestään minun tulee itse selvittää asiani, jos minulla on ongelmia pojan kanssa. Poika ei uskalla tehdä isälleen tuota, minulle uskaltaa, eikä isä lotkauta korvaansa pojan minuun kohdistuvaan käytökseen.
Pojan käytös vaikuttaa johtuvan siitä, jos hänen pitää mennä epämukavuusalueelle. Hän ei pysty käsittelemään sitä. Olen ehdottanut juttelua ammattilaiselle, ei suostu lähtemään, eikä tuon kokoista isoa miehen kokoista poikaa sinne voi väkisin fyysisesti raahata.
Käytöksestä annan pojalle toki seurauksia. Puhelin on ollut häneltä pois useamman viikon, ei saa katsoa telkkaria ja tietokone on otettu pois. Hän ei käy norkoilemassa ostareilla, on aikaa vievä harrastus. Ainoa ja todella suuri ongelma on tämä minun kiusaaminen.
En halua ilkeitä kommentteja tähän keneltäkään. Tekisi mieli vaan kadota pojan elämästä niin, etten kerro lähteväni, eikä hän tiedä minne menen, tai missä olen.
Kaikesta huolimatta hän on lapseni ja maailmassa minulle tärkeintä ja rakkainta. Puolison, tai ystävän voi jättää pois elämästä, jos tilanne on mahdoton. Oman lapsen kanssa on vaikeampaa, mutta en jaksa tätä tilannetta enää. En tiedä mikä on se viimeinen hetki, kun minulle riittää, milloin lähden tästä, katoan, eikä hän enää pääse kiusaamaan minua.
Kommentit (396)
Vielä voit puuttua, kun lapsesi on alaikäinen. 2 vuoden päästä on myöhäistä. Ota yhteyttä ammattilaisiin ja selvitä, miten saat pojan tutkimuksiin. Se on myös pojan parhaaksi.
Sen jälkeen voit levätä.
Vierailija kirjoitti:
Olisit luopunut lapsesta pienenä.
Jep. Itsesäälissä rypevästä masentuneesta äidistä ei ole kasvattajaksi.
Miten hän pystyy tekemään koulutehtäviä, jos olette ottaneet häneltä pois tietokoneenkin? Eikö läksyjä tehdä nykyään tietokoneella?
Taitaa olla koko perheen dynamiikan asia. Ei pelkästään pojan. Vatkaa aika psykiatrian erikoislääkärille, joka on erikoistunut nuoriin, mutta aika pitää käyttää koko perheenä. Ei saa isä väittää, että on vaan sinun asia.
Vierailija kirjoitti:
Missä se ap trolllari lusmuaa?
Taisi joutua suljetulle koko porukka
Vierailija kirjoitti:
Miten hän pystyy tekemään koulutehtäviä, jos olette ottaneet häneltä pois tietokoneenkin? Eikö läksyjä tehdä nykyään tietokoneella?
Ja lukiolaisen pitäisi tehdä omat koulutehtävänsä vanhempien suuremmin siihen puuttumatta.
Jos ei tee tehtäviä, se näkyy numeroissa ja poika yksin on niistä vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä se ap trolllari lusmuaa?
Taisi joutua suljetulle koko porukka
😂
Poika on psykopaatti. Se, että hän käyttäytyy kodin ulkopuolella hyvin ja pärjää koulussa, kertoo sen.
Jos olisi neurokirjolla tai kehitysvammainen, ei pystyisi salaamaan tätä maailmalta.
Tuo poikahan on hullu kuin pullosta tullut. Muuttaisin pois ja jättäisin isänsä vastuulle.
Pieksee pojasta perkeleet ulos. Jos uhittee niin anna lastensuojelun numero päivystykseen. ( näin miehenä neuvon)
Vähän voi maksaa sakkoja mutta joka lastaan vihaa se ei sitä kurita.
Kantele meidän perinnekirjakin päättyy sanoihin, poika suolle vietäköhön ja puulla päähän lyötäköön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa asuu samantyyppinen poika. Kiusaa äitiään ihan koko ajan. Esim kerran kun olin heillä kylässä, hän heitti äitinsä tuolille märän teepussin juuri kun äiti oli istumassa. Siitä seurasi hirveä huuto.
Poika tekee koko ajan jotain kiusaa äidilleen. Tämä äiti kertoo pojan myös satuttavan häntä silloin kun kukaan ei ole näkemässä. Kiusaa myös koulussa ja ulkona itseään pienempiä ja heikompia lapsia. Pojalla on diagnosoitu lievä kehitysvamma ja joku muukin diagnoosi.
Poika näyttää nauttivan siitä että onnistuu kiusaamaan ja satuttamaan. Näyttää silloin onnelliselta.
Näitä taitaa olla enemmänkin, sillä myös oman seinänaapurin 15v poika on juuri tuollainen äitinsä kiusaaja. Olin myös heillä kylässä, poika teki "hauskan pilan" ja veti tuolin äidin alta kun äiti oli istumassa siihen. Äiti pystynyt tämän "hauskan pilan" jälkeen kävelemään kunnolla eikä istumaan lainkaan 2 viikkoon. Aivan sadistisia lapsista kasvaa nykyään.
Pitäisikö äitien katsoa peiliin, kun antavat vapaasti tuollaisten huligaanien terrorisoida itseään. Kyseessä on todellakin vanhempien vastuunpakoilu.
Pojalla on varmasti päässä jotain vikaa. Miten olette voineet antaa tuon jatkua vuosia, ilman että olisitte hakeneet hänelle apua? Ei hyvä.
Ap, taitaa olla pikkusen vajaa... niin kuin hänen mieskin. En ihmettele, jos poika on tuollainen.
sinun geeneillä olisi ehkä kannattanut harkita kahdesti, kannattaako niillä lisääntyä
Provo. Äiti puhdas pulmunen ja poika psykopaatti. Hoh hoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Provo. Äiti puhdas pulmunen ja poika psykopaatti. Hoh hoijaa.
Omena yleensä kauas puusta putoa.
Poika on sairas. Hae apua.
Koko perhe on sairas. Harvemmin lapsi ainoastaan.