Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
16-vuotias poika kiusaa minua (äitiä) niin paljon, etten enää jaksa
16.11.2024 |
Poika on kodin ulkopuolella fiksu, aloitti lukion ja koulu sujuu hyvin.
Kotona on aina ärsyttänyt meitä vanhempia, etenkin minua, äitiään. Jos hänen tarvitsee mennä epämukavuusalueelle joko pyydettyä, tai omasta tahdostaan (tehdä koulutehtäviä, lukea kokeeseen), alkaa minun ärsyttäminen. Pyörii ympärilläni, tökkii, piilottelee tavaroitani, saattaa piirtää seinään, heittää roskiin hedelmäkulhossa olevia hedelmiä, tai heittää niitä lattialle ja sotkua on joka puolella, vie pakastimesta pakasteita vaatekaappiini niin, että sulavat sinne, rikkoo tavaroita, uhkailee fyysisesti minua tekemällä nyrkkeilyä ympärilläni ja potkimisliikkeitä, jotka eivät kuitenkaan osu.
Tämä käytös on pahinta silloin, kun hänen tulisi tehdä läksyjä, tai lukea kokeisiin. Peruskoulussa jo tilanne meni vuosi vuodelta huonommaksi. 5-6 luokilla oli vielä ok, sen jälkeen koulutuksen tekeminen alkoi vuosi vuodelta aiheuttamaan enemmän tällaista ja nyt tilanne on aivan mahdoton. Poika kiusaa tekee koko hereillä olonsa ajan minulle kiusaa. Isä (mieheni) ei puutu asiaan, vaikka olen pyytänyt. Hänen mielestään minun tulee itse selvittää asiani, jos minulla on ongelmia pojan kanssa. Poika ei uskalla tehdä isälleen tuota, minulle uskaltaa, eikä isä lotkauta korvaansa pojan minuun kohdistuvaan käytökseen.
Pojan käytös vaikuttaa johtuvan siitä, jos hänen pitää mennä epämukavuusalueelle. Hän ei pysty käsittelemään sitä. Olen ehdottanut juttelua ammattilaiselle, ei suostu lähtemään, eikä tuon kokoista isoa miehen kokoista poikaa sinne voi väkisin fyysisesti raahata.
Käytöksestä annan pojalle toki seurauksia. Puhelin on ollut häneltä pois useamman viikon, ei saa katsoa telkkaria ja tietokone on otettu pois. Hän ei käy norkoilemassa ostareilla, on aikaa vievä harrastus. Ainoa ja todella suuri ongelma on tämä minun kiusaaminen.
En halua ilkeitä kommentteja tähän keneltäkään. Tekisi mieli vaan kadota pojan elämästä niin, etten kerro lähteväni, eikä hän tiedä minne menen, tai missä olen.
Kaikesta huolimatta hän on lapseni ja maailmassa minulle tärkeintä ja rakkainta. Puolison, tai ystävän voi jättää pois elämästä, jos tilanne on mahdoton. Oman lapsen kanssa on vaikeampaa, mutta en jaksa tätä tilannetta enää. En tiedä mikä on se viimeinen hetki, kun minulle riittää, milloin lähden tästä, katoan, eikä hän enää pääse kiusaamaan minua.
Kommentit (396)
Ota ns lomaa pari viikkoa. Vuokraa asunto sille ajalle ja ole siellä. Poika selviää isänsä kanssa tuon ikäisenä. Ehdit itse ajatella asioita, ja saat olla rauhassa. Pakkaa mukaan tärkeimmät asiat tai vaikka vie varastoon muualle. Jos siis on riski, että hajottaa ne muutoin.
Terveelle ei poikasi kuulosta kyllä. Oma samanikäinen asuu jo omillaan, käy töissä ja opiskelee. Myöskään miehesi käytös ei ole normaalia. Ei hän välitä sinusta, jos antaa pojan olla tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta tuleva vaimo on vaarassa. Ihan järkyttävää. Vie se poikasi psykiatrille ja toivo ettei koskaan perusta perhettä.
Kertomasi tilanne on huolestuttava eikä se ole syntynyt ihan hetkessä. Mitä mieheesi tulee niin veikkaanpa että hän yritti puuttua poikasi orastavaan häiriökäyttäytymiseen aikanaan, ehkä 5-12 vuotta sitten mutta olet luultavasti erehtynyt asettumaan poikkiteloin etkä asettunut varauksetta miehesi tueksi. Niinpä miehesi päätti että jos kerran haluat sietää tuota käyttäytymistä niin sitten sinun täytyy vain kestää sen seuraukset ja näin on nyt käynyt. Se mikä ehkä tuntui huvittavalta ja hallittavalta 5 vuotiaalta ei välttämättä ole sitä enää 16-vuotiaalla, vanhemman täytyy ymmärtää tämmöiset asiat eikä elää vain siinä yksittäisessä hetkessä Mieti nyt todella tarkkaan omat edesottamuksesi n 5-10 vuoden aikaa, etenkin ne asiat joissa teille on tullut erimielisyyttä lapsenkasvatuksesta ja mieti mitä olisit voinut tehdä toisin.
No, edellämainittu oli tilanteen taustoitusta ja toivottavasti vinkiksi jollekin muulle, sitten eteenpäin. Mitä nykytilanteeseen tulee niin yrittäkää jutella yhdessä poikanne kanssa ja kysellä miksi hän käyttäytyy noin. Kuvitteleeko oikeasti että tuolla tavalla voi toimia työelämässä ja omassa parisuhteessa? Tai käyttäytyykö joku muu häntä kohtaan uhkaavasti ja väkivaltaisesti? Vaikka pojalla olisi ADD:tä, Aspargeenia, ADHD:tä, yms niin noin ei voi toimia, hänen täytyy ymmärtää se itsekin ja pystyä siedättämään itsensä kestämään normaalia kanssakäymistä, työn- ja läksyjen tekemistä sekä kaikenlaista muuta sellaista mistä ei ole itse niin innostunut. Tuota menoa hän päätyy vankilaan, mielisairaalaan tai muutoin vakaviin ongelmiin eikä pääse aikuisena nauttimaan monista nykyään itsestäänselvinä pitämistään asioista.
Ihmisen pitää pystyä hahmottamaan omien tekojensa seuraamukset ja tämä koskee myös lapsiakin sillä hehän siitä kärsivät jos näin ei tapahdu. Sivusta olen seurannut että torveilu ja omien tekojen seurausten ymmärtämättömyys kulkee yleensä samoissa perheissä sukupolvelta toiselle, ainoastaan vakavuusasteeltaan vaihdellen mutta onneksi tuohonkin voi tulla muutoksia eli kyse on enemmän opitusta toimintamallista kuin geneettisestä perimästä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia äpärälaumoja te paskotte maailmaan. Taitaa olla aika jännittävät geenit isän puolelta?
Mitä? Yritätkö väittää, että poika on m u l a t t i?
Ap, kerro pojalle, että muutat pois, jos hänen käytöksensä ei muutu. Ja sitten muutat. Isähän pärjää pojan kanssa. Ehkäpä molempien käytös sinua kohtaan muuttuu kun tulee ikävä. Muutat takain vasta kun poika muuttaa omilleen. Ja tietysti myös se lastensuojeluilmoitus, että poikaa aletaan tutkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupea harrastamaan potkunyrkkeilyä ja samalla antaisin fyysisesti pojallesi vasempaa ja oikeaa:D on se kumma kun nykykakarat saa hyppiä aikuisten silmille eikä aikuiset saa niitä kuriin. Eli väkivalta on ratkaisu ongelmaan:3
Vierailija kirjoitti:
Kunnon psykopaattihan toi on!
Ja näitähän riittää. Kun ollaan luovuttu kristinuskon sanomasta ja ateisti vanhemmat kasvattaa tai no ei kasvata eivät pistä rajoja tai opeta mikä on oikein tai väärin niin lopputulos on tuollainen. Tuollainen käytös tulee pahentumaan mitä sitten ku täyttää 18? Rupeaa rikolliseksi? Vetää huumeita, myy kamaa, ryöstää, hakkaa ja pahoinpitelee tuntemattomia? Varsinkin naisia. Tuollaiset nimittäin ei kunnioita yhtään tyttöjä ja naisia jotka suurimmassa vaarassa tässä väkivallan ja pahuuden maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pojillani on neuro diagnooseja. Eivät kuitenkaan käyttäytyneet apeen lapsen tavalla.
Ehdottomasti tutkimuksiin.
Mitenkä koulussa, olisiko kiusattu?
Tota miestäsi en ymmärrä. Onko paikalla ja ei sano mitään jos lapsenne kiusaa sinua?
Selkärangaton ukko.
Ap oletko perheessäsi se bad cop?
Juttele miehesi kanssa. Jos ei pysty karjahtamaan pojalle kiusaustilanteessa niin lähde pois kotoonta.
Mielummin oma yksiö jostain.
Poikasi on valinnut väärän, liian vaativan lukiokurssin. Useasti sen huomaa ensimmäisenä vuotena.
Oletteko jutelleet että voi vaihtaa ja alottaa alusta?
Teinikin elää niin tätä hetkeä ettei tajua että mitään ei ole meneteey vaikka esm kurssia vaihtaisikin.
Poikani vaihto ammattikouluun toisena vuotena.
Voi todella huonosti ennen vaihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta tuleva vaimo on vaarassa. Ihan järkyttävää. Vie se poikasi psykiatrille ja toivo ettei koskaan perusta perhettä.
Heh, ei taida olla sitä pelkoa että nämä pojat naista saisi. Mutta jos tämä on tosi juttu, niin ammattiapua nuorelle ja sassiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta tuleva vaimo on vaarassa. Ihan järkyttävää. Vie se poikasi psykiatrille ja toivo ettei koskaan perusta perhettä.
Heh, ei taida olla sitä pelkoa että nämä pojat naista saisi. Mutta jos tämä on tosi juttu, niin ammattiapua nuorelle ja sassiin.
Valitettavasti saavat jo nuorena. Ehtivät pilata monen naisen elämää tempuillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertomasi tilanne on huolestuttava eikä se ole syntynyt ihan hetkessä. Mitä mieheesi tulee niin veikkaanpa että hän yritti puuttua poikasi orastavaan häiriökäyttäytymiseen aikanaan, ehkä 5-12 vuotta sitten mutta olet luultavasti erehtynyt asettumaan poikkiteloin etkä asettunut varauksetta miehesi tueksi. Niinpä miehesi päätti että jos kerran haluat sietää tuota käyttäytymistä niin sitten sinun täytyy vain kestää sen seuraukset ja näin on nyt käynyt. Se mikä ehkä tuntui huvittavalta ja hallittavalta 5 vuotiaalta ei välttämättä ole sitä enää 16-vuotiaalla, vanhemman täytyy ymmärtää tämmöiset asiat eikä elää vain siinä yksittäisessä hetkessä Mieti nyt todella tarkkaan omat edesottamuksesi n 5-10 vuoden aikaa, etenkin ne asiat joissa teille on tullut erimielisyyttä lapsenkasvatuksesta ja mieti mitä olisit voinut tehdä toisin.
No, edellämainittu oli tilanteen taustoitusta ja toivottavasti vinkiksi jollekin muulle, sitten
Ihan senähullu mies, jos kostaa jotain vuosien takaisia kasvatukseen liittyviä erimielisyyksiä tuolla tavalla.
Hae apua perhepalveluista tilanteeseen. Parasta olisi perhetyöntekijä, joka tulisi kotiinne auttamaan. Myöskin perheterapeutti voisi kyetä auttamaan jos kävisitte sellaisen luona keskustelemassa koko perhe. Ehkä miehesikin saisi siitä herätyksen. Poika käyttäytyy todella epänormaalisti ja syitä voi vain arvailla. Epäilen, että liittyy jotenkin teidän perhedynamiikkaan. Isä toimii tuon toiminnan mahdolistajana koska ei puutu asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikasi on mielisairas. Äkkiä hoitoon! Vaarallinen ympärillä oleville ihmisille.
Onko miehesi suhtautuminen sinuun väheksyvä ja ylimielinen, poika on ilmeisesti ottanut mallia isästään. Pistä mies koville, vastuu on myös hänellä.
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on mielisairas. Äkkiä hoitoon! Vaarallinen ympärillä oleville ihmisille.
Eikös tää ollut ujoa ja kilttiä poikaa kaikkealla muualla kuin kotona?
Kaiken lähtökohta tuon lopettamiselle on se, että miehesi on sinun kanssa samoilla linjolla ja puolustaa. Lapsi on ottanut vallan perheessänne ja käyttäytyy kuin koira, joka ei tiedä laumass paikaansa. Lapsi täytyy palauttaa lapsen rooliin ja siihen tarvitsette ammattilaisapua. Soita huomenna lastensuojeluun.
Jos isä on passiivinen niin se ei ole mikään kosto vaan pikemminkin hän on luovuttanut jos äiti ei ole ymmärtänyt aikanaan olla mukana lapsenkasvatuksessa.
Tosin sopivan keskustelun seurauksena saattaisi olla että isä ottaisi uudestaan roolinsa vanhempana ja asettaisi rajoja lapselle. Se on toki vaikeampaa nyt kuin se olisi ollut aikanaan mutta tämä on esimerkki siitä että laiminlyönti varhaislapsuudessa moninkertaistaa vaikeudet myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää uskoko tätä trollia. Lukiolaiselta ei voi ottaa tietokonetta pois, kakki opiskelu on nykyään koneesta riippuvaista.
Kiinnitin huomiota samaan. Lisäksi kirjoitustyylistä tunnistaa, että sama tyyppi on trollannut ennenkin oudoilla tarinoilla. Oudot sanajärjestykset ja joidenkin sanojen outo ja vääränlainen käyttö viittaa idän suuntaan. Sitä tosin en tiedä miksi harrastavat myös näitä ei-poliittisia aloituksia, joilla ei varsinaisesti ruokita kahtiajakoa. Ehkä jotain trollaamisen harjoittelua?
En usko että on kyse idän suunnasta vaan tekoälyllä tehdystä sepustuksesta. Siksi oudot sanajärjestykset sekä hieman "yli" menevät ongelmat. Miten kodin ulkopuolella normaalisti käyttäytyvä nuori (ja ilmeisesti koulussa pärjäävä, koska lukiossa) käyttäytyisi täysin vastoin ikätasoaan (hedelmien nakkelu lattialle, pakasteiden piilottaminen vaatekaappeihin, tuntikausia jatkuva matkiminen) kotioloissa, eivätkä vanhemmat kärräisi nuorta kiireesti psykiatriseen hoitoon? Millään tasolla tuo käytös ei ole normaalia ja on todella vaikea uskoa ettei tuollainen käytös näkyisi tai heijastuisi jotenkin myös kodin ulkopuolella. Ap vielä kertoo että pojalla on aikaa vievä harrastus.
Joo, kyllä veikkaan että aloitus on tehty tekoälyllä.
Alue: Aihe vapaa
Nepdy, jokin kuormittumisongelma ja koska aivot ovat vielä lapsen aivot hän tutussa umpäristössä antaa leikkiä yli.
Poika siis aloitti lukion. Mikä oli ka ennen lukiota? Lukio on nykyään vastiva ja pojalla ei pää kestä. Ota yhteys kuraattorin ja kannattaa suunnitella neljän vuoden opintopolku hänelle.
Onko hänellä kavereita? Miten hän rentoutuu lukiostressistä?