Muistatteko kun lapsena olitte saaneet remmiä, niin miten vanhemmat käyttäytyi sen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja tarinoita. Koskaan ei meillä remmiä käytetty mutta yhden kerran melkein . Osui päähän solkipää ja siitä tuli verta. Kyllä kauhea hätä tuli ja anteeksi pyyntöjä. Se on huitaisu. Mutta pelotteena oli vitsa eli puun oksa. Estää jos ei tottele tosta tulee. Kerran tuli pohkeille. Ja kipeää teki. Lyöjät ei osaa arvioida sitä voimaa. Mutta vihaa se kyllä aiheuttaa ennemminkin. Ystävän äiti taas hakkasi ja roimi myös jollain eikä osannut lopettaa kun oli viha päällä. No lapset menee siitä niin sekaisin ettei yhtään enää tiedä mistä syystä. Enemmän on kuullut juttuja kuinka on joitain suljettu kaappiin tai huoneeseen tai johonkin. Toiset on taas juossut metsiin juoppoa isäänsä tai äidit lasten lasten kanssa. Pitkin peltoja tai tyttöystävät juossut karkuun nyrkillä uhkaavia. Mies ystävä on voinut seota viinasta. Tai uskonnosta. Tai huumeista. Lapsia ei saa noin isot ihmiset lyödä se on selvä. Eikä ohjaajat eikä opettajat. Eikä mi

Mikä ihmeen sosiopaatti oikein olet jos ihmisten tarinat siitä miten ovat saaneet lapsina piiskaa ovat sinusta HAUSKOJA???

Toimituksen jälkeen jatkui elämä aina normaalisti, ehkä vähän hiljaisempaa oli aluksi. Vaikea vertailla, mutta minusta tuntui ettei meitä hirveän kovaa roimittu. Tuntui että vanhemmat eivät vain osanneet muutakaan tapaa, joten tekivät varmaan sen mitä heille oli 50-luvun lapsina tehty.

Me sisarukset emme ole kukaan tarvinneet minkäänlaista fyysistä kuritusta omien lapsiemme kanssa, ihan on puhumalla selvitty.

Ois kiva kysyä, että minkä ikäiseksi asti ruumiillisen kurittamisen kannattajat antavat remmin viuhua? Että mites 17-vuotias jätkä, vieläkö uskallatte sitä pieksää?

Yleensä piiskaa saaneista lapsista kasvaa vihaisia vanhemmilleen tai sitten kokevat pieksämisen olleen oikein, mutta he ovat jotenkin ehdottomia ja yksioikoisia aikuisina. En ottaisi miehekseni remmiä lapsena saanutta miestä.

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Vierailija kirjoitti:

Minulla isä hakkasi vyöllä siihen asti kunnes äännähdin. No purin hammasta enkä äännähtänyt mitään. Nyt kun olen vanhempi (yli 60) ja pakaralihakset kipuilleet siitä pieksämisestä todella paljon jo lapsuudesta asti, niin ehkä olisi pitänyt ähkäista kivusta jo aiemmin silloin pieksämisen aikana? No isä sai mitä ansaitsi, en koskaan käynyt äidin luona ennenkuin isä oli kuollut. Isän kuoleman jälkeen äiti ei enää puolustellut isän käytöstä.

Meillä piiskaamisen ja muun kurittamisen hoiti äiti. Hän halveksui isäämme, joka ei tähän kyennyt. Ei sanottu, että ootas kun isäs tulee, kun äiti oli jo sitä ennen hoitanut selkäsaunat ja saippualla suun pesut. 

En muista mitään syyllisyydentuskia. Näyttivät tyytväisiltä itseensä "näin piti tapahtua." Anelin äidiltä armoa housut kintuissa kun isä piiskasi paljaalle perseelle sängynpäällä ja äiti katsoi sanomatta mitään itsetyytyväinen ilme naamallaan. Välillä vaidettiin vuoroja sisarusten kanssa ja puhuttiin kuinka se oli ensin joka viimeksi oli vikana. Sairaita paskiaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Muiden perheiden tavoista en tiedä, mutta meillä se oli niin että housut nilkkoihin ja seinää vasten seisomaan niin että kasvot oli seinässä kiinni ja sitten isä tai äiti(yleensä isä) läiski remmillä takapuolta rangaistukseksi milloin mistäkin. Sattui ihan julmetusti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Muiden perheiden tavoista en tiedä, mutta meillä se oli niin että housut nilkkoihin ja seinää vasten seisomaan niin että kasvot oli seinässä kiinni ja sitten isä tai äiti(yleensä isä) läiski remmillä takapuolta rangaistukseksi milloin mistäkin. Sattui ihan julmetusti.

Hullua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Muiden perheiden tavoista en tiedä, mutta meillä se oli niin että housut nilkkoihin ja seinää vasten seisomaan niin että kasvot oli seinässä kiinni ja sitten isä tai äiti(yleensä isä) läiski remmillä takapuolta rangaistukseksi milloin mistäkin. Sattui ihan julmetusti.

Onko remmi sama asia kuin nahkavyö? Vai joku muu?

Meidän perheessä ei kuritettu fyysisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Housut alas ja remmi esiin, siis esiin isän vyö jossa solki. Isä laittoi minut pikkutytön polviensa väliin ja löi, joskus solki osui pyllyyn ja siihen jäi verta vuotava haava, punoittavien jälkien lisäksi. Punottavat jäljet paranivat, mutta soljen jättämä vamma kesti kauan parantua, koska sitä ei mitenkään hoivailtu.

Kuvaavaa oli, että jos itki, sai vielä enemmän remmiä. "Jos itket, saa lisää remmiä" isä suustaan sylki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Nahkavyöllä hakataan jaloille tai paljaalle takapuolelle, soljella tai toisella päällä. Toiset hakkasivat lihan esiin, toiset vähän läpsivät. Äärimmäistä pahoinpitelyä ja nöyryyttämistä tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat oli yhä seuraavanakin päivänä vihaisia ja piti kävellä kuin kananmunankuorilla etten saanut uudestaan remmistä ihan vaan sen takia kun heitä yhä suututti ja etsivät syytä remmittää uudestaan.

Mitä tää remmitys käytännössä oli? Olen kai liian nuori, kun tajua. Mitä ne käytännössä teki sulle?

Housut alas ja remmi esiin, siis esiin isän vyö jossa solki. Isä laittoi minut pikkutytön polviensa väliin ja löi, joskus solki osui pyllyyn ja siihen jäi verta vuotava haava, punoittavien jälkien lisäksi. Punottavat jäljet paranivat, mutta soljen jättämä vamma kesti kauan parantua, koska sitä ei mitenkään hoivailtu.

Kuvaavaa oli, että jos itki, sai vielä enemmän remmiä. "Jos itket, saa lisää remmiä" isä suustaan sylki.

Soljella lyönti oli sairasta, ei se ollut yleistä! Ns. hyvissä perheissä käytettiin vain vyön nahkaosaa. Se sattui, mutta ei tehnyt pysyviä jälkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saanut koskaan remmiä. Vanhemmat eivät koskeneet meihin fyysisesti vaikka muuten kyllä nuhteita saatiin. Vuonna 1970 syntynyt. 

Olen syntynyt 1957 ja kuusikymmenluvulla oli lasten piiskaaminen maan tapa. 

Oli paljon sodankäyneitä miehiä isinä, joilla lyhyt pinna ja hermot kiristyivät helposti.

Minä olen syntynyt -45 enkä ole ikinä kokenut fyysistä kuritusta. Isäni vietti 5 vuotta elämästään sodassa. Mieheni yritti kerran lyödä ja meidän juttu loppui siihen. Sairaita yksilöitä on aina ollut ja tulee olemaan, ei niitä pidä puolustella sodalla eikä muullalkaan tekosyyyllä

Vierailija kirjoitti:

Soljella lyönti oli sairasta, ei se ollut yleistä! Ns. hyvissä perheissä käytettiin vain vyön nahkaosaa. Se sattui, mutta ei tehnyt pysyviä jälkiä.

Miksi mun mielestä hyvä perhe ja vyön nahkaosalla lyöminen samassa lausessa kuulostaa vähän oudolta?

Oli kuin mitään ei olisi tapahtunut ja seuraavana päivänä sain taas remmistä. Jatkui siihen ikään asti kunnes olin niin vahva että pystyin antamaan isälleni nyrkistä. 

Vierailija kirjoitti:

Ot. Karmeita tarinoita. Minua ei ole koskaan lyöty tai piiskattu tai tukistettu jne. Puistattaa pelkkä ajatuskin. 

Jep, jotenkin kaukaisen kuuloisia tapahtumia mitä tähän mennessä näistä lukenu. Vaikea edes kuvitella sitä lapsen kauhua ja turvattomuutta, joka tuollaisessa nurinkurisessa tilanteessa voi olla päällä. Mutta silleen ihan hyvä kai olla tietoinen siitä, että joillain on oikeasti ollut tällaista lapsuudessa

Muistan kun äiti oli käynyt kansakoulun opettajalle sanomassa, että hän kohtelisi minua paremmin kuin muita.  Opettaja vastasi, kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En saanut koskaan remmiä. Vanhemmat eivät koskeneet meihin fyysisesti vaikka muuten kyllä nuhteita saatiin. Vuonna 1970 syntynyt. 

Olen syntynyt 1957 ja kuusikymmenluvulla oli lasten piiskaaminen maan tapa. 

Oli paljon sodankäyneitä miehiä isinä, joilla lyhyt pinna ja hermot kiristyivät helposti.

" maan tapa" ?? Älä puhu passaa. Meitä 3 lasta ja koskaan ei ole remmillä hutkittu eikä mitään ruumiillista kuritusta ole annettu. Vanhemmillani lienee ollut taito keskustella.🥰🥰