Muistatteko kun lapsena olitte saaneet remmiä, niin miten vanhemmat käyttäytyi sen jälkeen?

meni vessaan runkulle

Vierailija kirjoitti:

Ois kiva kysyä, että minkä ikäiseksi asti ruumiillisen kurittamisen kannattajat antavat remmin viuhua? Että mites 17-vuotias jätkä, vieläkö uskallatte sitä pieksää?

Yleensä piiskaa saaneista lapsista kasvaa vihaisia vanhemmilleen tai sitten kokevat pieksämisen olleen oikein, mutta he ovat jotenkin ehdottomia ja yksioikoisia aikuisina. En ottaisi miehekseni remmiä lapsena saanutta miestä.

Minä erehdyin ottamaan. Olin nuori ja tietämätön. Karvaasti sain kokea vaikutukset. Yritti "pitää minut kurissa" kuten vanhempansa (paskiaiset sairaat sellaiset!!!!) aikoinaan! Täysin empatiakyvytön väkivaltainen paska!!!!

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli kiihottuneessa tilassa. Hän selvästi nautti meidän lasten pieksemisestä.

Eli isä sai pesää, kun lapset oli piiskattu?

Vanhemmat selvästi kiihottuivat siitä, kun minulta kiskottiin housut alas ja remmillä hakattiin paljaalle takamukselle. Sitten he menivät makuuhuoneeseen harrastamaan seksiä ja tuo piiskaaminen oli jonkinlainen esileikki. Olen syntynyt 1963 ja olin silloin noin 4-12v tyttö kun tämä tapahtui. Huomasin jo joskus 5-vuotiaana, että isällä selvästi seisoo kun erektiossa ollut penis pullisteli housuissa, kun hän hakkasi minua, omaa tytärtään.

Äitini ei ollut moksiskaan. Mutta MINUN piti pyytää anteeksi kun olin ollut niin tuhma.

Viimeisen kerran sain selkään 12-vuotiaana.

Isäni ei koskaan lyönyt minua tai pikkusiskoani. Ehkä hänen mielestään oli raukkamaista hakata pieniä tyttöjä. Äitini mielestä se oli okei ja välttämätöntä. Enpä ole enää missään tekemisissä hänen kanssaan.

Meillä ei kotona remmiä käytetty ja tuskin sain luunappia ja tukkapöllyäkään koska en ainakaan sellaista muista. Jostain muistan sellaisen sanonnan kotona kuulleeni, että asiat selvitetään puhumalla ja jos puhe ei tehoa, niin sitten vaikka korotetaan ääntä tai jopa huudetaan.

Sain pienenä isältä remmistä, sekä sellaisia tukkapöllyjä, että tuppo hiuksia lähti irti. Siellä se isukki on jo aika vanha ja varmaan apua kaipailisi arkisiin askareisiin. Koittaa välillä ottaa yhteyttä, mut en vastaa.

Vuoden ajan isä kirjasi kaikki meidän lasten tekemät synnit mustaan kirjaansa. Jouluaattona nämä tehdyt synnit piti muistaa ulkoa ja tunnustaa. Jos yksikin unohtui, aloitettiin alusta. Jouluateriaa ei syöty tai lahjoja jaettu ennen kuin jokainen lapsi olis syntinsä tunnustanut ja niitä anteeksi pyytänyt. Tukkapöllyä ja vitsaakin joskus tuli.

Se kuului asiaan silloin, mutta olisivat edes myöhemmin pahoitelleet väkivaltaista käytöstä. Tosin äitini yritti kerran kurittaa lastani fyysisesti ja tein selväksi, että lapseeni ei kosketa. Pelkäsi varmaan, että katkaisen välit ja se jäi siihen. Mitään reklektiota tämä ei tietenkään aiheuttanut.

Välit vanhempiin ovat kylmenneet oman vanhemmuuden myötä, sitä kun on huomannut, että, jos niitä lapsia hankkii, niin niistä pidetään huolta ja ei se vanhemmuus niin vaikeaa ole ja oma sukupolveni vanhemmat ovat sentään on aktiivisia vanhempia, eli lapset eivät ole poissa jaloista päivät pitkät. Eniten ärsyttää se omahyväisyys, pitävät varmaan tänäkin päivänä oikeutettuna piiskaamista ja tukkapöllyjä kun eivät ole katumusta osoittaneet. Itse olen pyytänyt anteeksi ja avoimesti häpeän sitä, että olen joskus menettänyt malttini lapsen edessä typeästi, mutta koskaan en ole fyysisesti käynyt kiinni.  

Vierailija kirjoitti:

Sain pienenä isältä remmistä, sekä sellaisia tukkapöllyjä, että tuppo hiuksia lähti irti. Siellä se isukki on jo aika vanha ja varmaan apua kaipailisi arkisiin askareisiin. Koittaa välillä ottaa yhteyttä, mut en vastaa.

Samma här. Panin väkivaltaisen äitini puhelinnumeron estolistalle.

remmi viuhu viikoittain.

Minut jätettiin yksin itkemään makuuhuoneeseen. Ei varmaan ketään yllätä, että olen aika tunteeton ihminen nykyään.

Remmiä saatiin silloin tällöin. Omaa vuoroa piti odottaa vieressä. Isä teki monia muitakin sadistisia rangaistuksia, aivan käsittämättömiä tekoja noin 9-12 vuoden ikäiselle pojalle. Vielä keski-ikäisenäkin ihmettelen mikä sai hänet toimimaan tuolla tavalla.

93 jatkaa vielä, että vanhemmat olivat kuin ei mitään olisi tapahtunut sen jälkeen. Eivät osoittaneet katumusta, eivät iloinneetkaan mutta ehkä olivat sillä tavalla, että ansaitsit tämän ja vähän vihaisen oloisia. He eivät pyytäneet asiaa anteeksi erikseen. Eikä siitä seurannut mitään hyvittelyjä myöhemmin.

Kerran sain remmiä ja ilman syytä, isälle tuli väärinkäsitys kun erehtyi luulemaan että olen pahoja tehnyt.

Luunappeja olen kyllä saanut muutamia kertoja.

Muuten isä oli hyvä isä, äiti ole toisenlainen aina nalkuttamassa ja tyrmäämässä kaiken mitä halusin tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Ois kiva kysyä, että minkä ikäiseksi asti ruumiillisen kurittamisen kannattajat antavat remmin viuhua? Että mites 17-vuotias jätkä, vieläkö uskallatte sitä pieksää?

Yleensä piiskaa saaneista lapsista kasvaa vihaisia vanhemmilleen tai sitten kokevat pieksämisen olleen oikein, mutta he ovat jotenkin ehdottomia ja yksioikoisia aikuisina. En ottaisi miehekseni remmiä lapsena saanutta miestä.

Minä olen saanut yksinhuoltaja äidiltäni piiskaa vielä ollessani 18. Piiskaa tuli aina yleensä nahkavyöllä yleensä omallani. Ja aina paljaalle takapuolelle myös selkään ja jalkoihin ja aina kunnolla piiskaten en mitään kevyttä kuritusta ja aina huusin kivusta. Ja sen jälkeen ei oikeasti pystynyt istumaan. Joidenkin pahimpien jälkeen jopa kävely sattui. Piiskaa sain melkein viikoittain ihan pienistäkin asioista myös ilman syytä. Äiti oli oikeasti mielenvikanen. En muista milloin oli ekakerta mutta ihan pienestä pojasta asti sitä sain. Lapsuuteni ei ollut onnellista ja minulla on ikuiset traumat. Olen syntynyt -75 vuonna. Äitini oli piiskaamisen jälkeen yhtä huonolla tuulella kun ennen piiskaamista. Ei hän ollut mukava koskaan.

Ei kaikissa perheissä hakattu lapsia. Olemme puolisoni kanssa syntyneet 60-luvulla, eikä kummankaan perheissä lyöty lapsia. 

Faija nautti kurittamisesta. Jopa omien lastenkin.

Kauheita tarinoita. Olisipa tuollaisten isien ja äitien otsassa joku merkki, niin tietäisi olla epäystävällinen ja inhottava niille vanhuksille jotka on olleet tuollaisia omille lapsilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois kiva kysyä, että minkä ikäiseksi asti ruumiillisen kurittamisen kannattajat antavat remmin viuhua? Että mites 17-vuotias jätkä, vieläkö uskallatte sitä pieksää?

Yleensä piiskaa saaneista lapsista kasvaa vihaisia vanhemmilleen tai sitten kokevat pieksämisen olleen oikein, mutta he ovat jotenkin ehdottomia ja yksioikoisia aikuisina. En ottaisi miehekseni remmiä lapsena saanutta miestä.

Minä olen saanut yksinhuoltaja äidiltäni piiskaa vielä ollessani 18. Piiskaa tuli aina yleensä nahkavyöllä yleensä omallani. Ja aina paljaalle takapuolelle myös selkään ja jalkoihin ja aina kunnolla piiskaten en mitään kevyttä kuritusta ja aina huusin kivusta. Ja sen jälkeen ei oikeasti pystynyt istumaan. Joidenkin pahimpien jälkeen jopa kävely sattui. Piiskaa sain melkein viikoittain ihan pienistäkin asioista myös ilman syytä. Äiti oli oikeasti mielenvikanen. En muista milloin

Miten ihmeessä äitisi on pystynyt Piiskaamaan 18-vuotiaan miehen?