Kulujen jakaminen, kun muuttaa toisen omistusasuntoon
Nyt haussa reilu ratkaisu molempien kannalta.
Henkiöllä A on omakotitalo ja siitä lainaa, henkilöllä B on asunto-osake ja siitä lainaa. Tulot suurinpiirtein samat.
B muuttaa A:n taloon ja laittaa oman asuntonsa vuokralle. Vuokra ei ihan kata lainaa ja vastiketta, verojakin tulee maksettavaksi.
Onko reilua, että B maksaa vain puolet sähköstä, vedestä, kotivakuutuksesta, jätehuollosta ja nuohouksesta eli juoksevista kuluista. Ruuat ja muut päivittäistavarat puoliksi. Kumpikin maksaa omat lainansa ja autonsa kulut.
A:n kulut laskee, B:n hiukan nousee. Molempien omaisuus karttuu
Kommentit (136)
En varmaa maksais mitää, mut en myöskään tekis pätkääkä kodin metatyöstä.
Asun yksin omakotitalossa ja maksan siis kuluni yksin. Jos sattuisin löytämään kivan käsistään kätevän miehen tähän kanssani asumaan, ei kyllä tulis mieleenkään laskuttaa mitään vuokraa. Yhteisten kulujen, huoltotöiden ja pihahommien jakaminen olisi aivan riittävästi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että toinen henkilö maksattaisi oman asuntonsa velkaa vuokralaisella ja asuisi ilmaiseksi toisen luona?
En tajua tätä. Miten se on "ilmaiseksi" asumista, jos B maksaa talon juoksevista kuluista puolet, ja hänen asumismenonsa nousevat tämän myötä omaan asuntoon verrattuna? Omakotitalossa jo pelkästään lämmitys saattaa maksaa saman verran kuin pienen kerrostaloasunnon kulut.
Tämä. Lisäksi, jos talo on kalliilla alueella, niin vastaavan vuokrasta puolet voi olla niin paljon, että B:lle ei jäisi rahaa ruokaa sen ja muiden kulujen jälkeen. A on halunnut ostaa omakotitalon. Voivathan he muuttaa siihen B:n pienempään asuntoon, mutta epäilen, että se ei sopisi A:lle, koska hän haluaa asua omakotitalossa. Miksi B:n pitäisi rahoittaa hänen haluaan maksamalla vuokraa?
Tämä. Käteväähän se tietty A:lle olisi maksattaa B:llä lainaansa perimällä vuokraa. Kun sitten laina on maksettu pois, voikin B:lle osoittaa ovea, että tämä oli tässä. Kuitenkin B todennäköisesti yhdessäolon aikana on tasavertaisesti osallistunut talon töihin, mutta sille ei nähdä mitään arvoa.
Tuollainen parisuhde ei todellakaan ole tasavertainen. B on käytännössä vuokralainen, joka vuokran lisäksi tekee ilmaiseksi töitä A:lle.
B ei halua omistaa, eikä halua vuokrata, mutta haluaa asua.
Eipä itselläni pokka riittäisi moiseen hyväksikäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
B ei halua omistaa, eikä halua vuokrata, mutta haluaa asua.
Eipä itselläni pokka riittäisi moiseen hyväksikäyttöön.
B omistaa oman asuntonsa siihen saakka, kunnes parille selviää, haluavatko olla yhdessä lopun elämäänsä. Jos haluavat, niin sitten omistussuhteet laitetaan uusiksi. Ymmärrän B:tä oikein hyvin, tuossa tilanteessa ei romuteta omaa taloutta toisen hyväksi. Kaikkein paras tilanne olisi, jos vuokrattaisiin muualta asunto täksi kokeilujaksoksi, jolloin kumpikaan ei joutuisi muuttamaan toisen nurkkiin.
Miten helvetissä te ette tajua sitä että B rikastuu sillä että lokkeilee A asunnossa.
Ei voi olla näin tyhmää porukkaa.
A hyötyy minimaalisesti koska B sisään muutto nostaa myös kuluja ja lisää korjaus tarvetta.
Kun muutin miehen kanssa yhteen hänen omistusasuntoon, niin mistään vuokranmaksusta ei todellakaan ollut mitään puhetta. Sanoin että maksan korkeintaan puolet hoitovastikkeesta ja muista juoksevista kuluista ja se sopi. Hän ei vaan halunnut näitäkään, ainoastaan sähkön maksun ja sen että kerrytän mahdollisimman paljon varaa ASP-tililleni, jolla voimme ostaa uuden isomman omistusasunnon. Näin sitten teimme ja se kävi kummallekin. Nyt myös uusi omistusasunto. Yhdessä oltu miehen omistusasuntoon muuttaessa 6 vuotta.
En olisi alkanut maksamaan puolisolle erillistä vuokraa hänen omaisuutensa kerryttämiseen.
Eräät pitivät minua myös lokkina, kun en maksanut sen aikaisesta asumiseta oikeastaan mitään, mutta jos mies ei tahtonut rahaa, niin en alkanut tilisiirtoja tekemään.
Asuimme tuota ennen minun aso-asunnossa, jossa mies maksoi vain puolet juoksevista kuluista ja puolet kk-vastikkeesta (aka vuokrasta), ei siis siitä asomaksusta.
On reilua, B voi myös nostaa asuntonsa vuokraa tai myydä talonsa. Tässä kohtaa B:n kulut laskisivat todella paljon.
Miksi A:n pitäisi maksaa enemmän esim. sähköstä, vedestä, kotivakuutuksesta, jätehuollosta ja nuohouksesta eli juoksevista kuluista? Saati sitten ruoasta ja muista päivittäistavaroista?
Vierailija kirjoitti:
Sain perintönä talon, jossa asun puolisoni kanssa. Olisi kyllä hullua periä häneltä vuokraa. Yhdessä asutaan, maksetaan kulut ja pidetään paikat kunnossa. Jos vaikka kaveri muuttaisi yläkertaan, häneltä ottaisin vuokraa.
Mitä kuluja hän maksaa? Sun remonttikulut?
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi toisen omistamaan asuntoon/taloon, koska tilannetta on todella vaikea saada kaikin puolin reiluksi.
Joo on se vähän vaikeaa, kun itse voi laittaa vaikka kuinka paljon sijoituksiin, kun toinen säästää remonttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvität samankokoisen ja tasoiesen asunnon vuokran alueella ja maksat puolet siitä + puolet sähköstä, vedestä, jätteistä ja mitä niitä juoksevia kuluja onkaan.
Juuri näin. Jos saan asua puolikasta kotia niin tietenkin maksan korvausta puolikkaan verran.
Itseäni ainakin hävettäisi vähempi.
Minua hävettäisi ottaa puolisolta vuokraa. Tulis ahne olo. Molemmilla samat tulot ja toiselle jäisi paljon vähemmän käyttöön
Minua hävettäisi että puolisoni satsaa n x satatuhatta euroa pääomaa kotiin, jossa minä asustelisin kokonaan ilman pääomapanostusta ja arvonalenemariskiä.
Eiköhän hänenkin puolestani maksama 50% tuottaisi paremmin jossain muualla kuin kulutustavarassa nimeltä "kodin puolikas puolisolle".
No häpeät ihan turhaan. Ei sullakaan kovin hyvin mene sitten, jos tuostakin pitää hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minulla oli asunto ja miehellä vuokra-asunto. Mies muutti minun luokseni ja makseli puolet ruuista ja huveista. Miksi hänen olisi pitänyt maksaa minun lainaani ja vastikettani, kun ei asuntoakaan omistanut?
Meillä toisin päin. Asunto on miehen nimissä, joten en todellakaan osallistu asunnon kuluihin. Ruokakuluihin ja lasten (yhteiset)kulut tottakai. Olemme naimisissa, mutta joutuisin ottamaan hillittömän määrän velkaa, että voisin ostaa puolikkaan. Olemme käyneet juristin luona ja tehneet sopimukset avioeron ja testamentin kuoleman varalle. Koska olen lasten vuoksi joutunut joustamaan työelämässä, tämä on otettu huomioon esimerkiksi jos tulisi avioero.
Minä takia ole JOUTUNUT joustamaan etkä ole sitä tehnyt ihan omatahtoisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että toinen henkilö maksattaisi oman asuntonsa velkaa vuokralaisella ja asuisi ilmaiseksi toisen luona?
En tajua tätä. Miten se on "ilmaiseksi" asumista, jos B maksaa talon juoksevista kuluista puolet, ja hänen asumismenonsa nousevat tämän myötä omaan asuntoon verrattuna? Omakotitalossa jo pelkästään lämmitys saattaa maksaa saman verran kuin pienen kerrostaloasunnon kulut.
B:n pääomapanostus puuttuu kokonaan. A:n pääomaa on kiinni koska B ei pysty/halua satsata omaa osuuttaan.
Kauhea katkeruus paistaa, pysykää kaukana kitkeristä incel-tyypeistä, jotka kyttäävät joka senttiä. Kaikilla pitää olla kurjaa! Ja jos ei ole, on se heiltä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain perintönä talon, jossa asun puolisoni kanssa. Olisi kyllä hullua periä häneltä vuokraa. Yhdessä asutaan, maksetaan kulut ja pidetään paikat kunnossa. Jos vaikka kaveri muuttaisi yläkertaan, häneltä ottaisin vuokraa.
Mitä kuluja hän maksaa? Sun remonttikulut?
Meillä mies maksaa meidän remonttikulut, eli -lainan. Talo on minun. Mutta sillä nyt vaan ei ole mitään merkitystä miehenkään mielestä että mitä maksaa, kunhan maksaa edes jotain. Eri
Kun muutin naisystäväni luo niin alussa maksoin vain puolet vesimaksusta sekä sähköstä ynnä ruuasta yms juoksevista kuluista. Asunnon kulut hän maksoi itse. Minulla oli silloin oma asunto josta maksoin taas sen menot. Vasta myöhemmin hankimme yhteisen asunnon ja silloin kumpikin maksoi siitä lainaa.
Sehän pitäisi olla etu muuttavalle puolisolle jos toisella on jo oma asunto. Ei tarvitse maksaa puolet vuokrasta.
Yhden tapauksen tiedän eikä peritty vuokraa. Se tuntuu rahastamiselta jos otetaan puoliso vuokralaiseksi. Asunnon omistaja eläisi ilmatteeksi tai kartuttaisi omaisuuttaan perimällä vuokraa. Ei voisi muuten ottaa vuokralaista jos ei ole erillistä sisäänkäyntiä ja tiloja.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko peritte/maksatte vuokraa vain toisen omistamasta kesämökistä? Kulut tietty puoliksi. Oletteko selvittäneet alueen mökkien vuorkatason ja yhdestä mökkiviikonlopusta puolet?
Eihän se ole reillua, että toinen pääsee ilmaiseksi nauttimaan toisen omaisuudesta!!!! Nih!!
En yhtään mitään, koska en tykkää siellä käydä.
Oma tarina. Muutin naisen asuntoon, oma kämppä meni vuokralle.. maksoin puolet kuluista 220€/kk. Sain vuokratuottoa 690€/kk. 5v seurusteltiin ja sit tuli ero.
Mun vuokra tuotto -220€ = 28200€.
Käytännössä ton 5v suhteen aikana tienasin lokkeilemalla naisen luona 28200€. Mitä nainen tienasi? Ei yhtään mitään koska kulut myös kasvoivat ja asunto kului enemmän..
Huvittavaa oli se että en halunnut lokkeilla. Nainen ei vaan suostunut ottaa rahaa enempää.
Kulut jakautuvat niin, että avioliiton myötä omaisuudesta tulee yhteisä. Jos ei ole avioliittoa, ei tarvitse yhdistää sukuelimiä tai talouksia millään tasolla
Mahtaako maajussit maksattaa morsiamillaan puolet kuluista + puolet koroista ja lainoista, jos morsian muuttaa hänen kotiinsa?