Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi aikuiset pitävät lukiota parempana vaihtoehtona kuin ammattikoulua
07.11.2024 |
Ihmettelen tosissani tätä ilmiötä, että valtaosa +40-vuotiaista pitää lukiota ns. kunnon vaihtoehtona ja ammattikoulua lähinnä tyhmien häiriköiden vaihtoehtona. Onko tässä taustalla joku vanhojen ihmisten tottumus, onko asia ennen ollut todella näin?
Ja en nyt puhu itse tutkinnosta, jonka toiseen asteen koulutuksesta saa, vaan yleisesti ihmisen kasvamisesta lukion tai ammattikoulun aikana. Olen omasta ystävä- ja tuttavapiiristäni (molempia, sekä amiksia että lukiolaisia löytyy useita) huomannut, että amikset ovat kyllä henkisesti kasvaneet paljon enemmän yläkoulun jälkeen kuin lukiolaiset. Toki tämä voi johtua siitä, että kotipaikkakunnallani on pelkästään lukio, joten lukiolaiset jäivät ns. jatkamaan sitä peruskouluelämää, kun amikset joutuivat muuttamaan omilleen eri kaupunkeihin.
Nykyään olen huomannut, että mun ammattikoulussa olevat / valmistuneet ystävät haluaa paljon mieluummin käyttää aikaansa harrastuksiin ja ystävien kanssa ajan viettämiseen, kun lukiolaiset panostaa ulkonäköön ja baarissa notkumiseen. Olen yllättynyt, kun olen nähnyt vanhoja luokkalaisia, ja ne vanhat kunnon oppilaat ovat alkaneet käyttämään alkoholia, ja ne vanhat häiriköt ovat nykyään asiallista seuraa. Toki lukiolaisystävistäni löytyy myös pari niitä, jotka eivät ole päihteitä ikinä kokeilleet ja haluavat tosissaan panostaa, jotta pääsisivät hyvään yliopistoon, mutta vanhempien painostuksesta lukioon menneet ovat näitä aiemman kuvailun kaltaisia
Toisaalta itse jälkeenpäin jopa toivon, että olisin valinnut kotipaikkakunnan lukion, koska olisi ollut paljon helpompi vaan jatkaa teini-ikää ja saada yleissivistystä samalla, sekä valmistautua rauhassa amk tai yliopistoon. Mutta tiedän, että itse elämästäni huolehtiminen ja suhteellisen vaativa työ asiakkaiden kanssa on tehnyt minusta sen ihmisen joka nyt olen
Pohdin tässä myös, johtuuko ero siitä, että duunariperheiden lapset kokeilivat sitä alkoholia jo teineinä, joten heitä kiinnosta nyt elämässä eri asiat, kun taas nk. hyväosaisten lapset panostivat peruskoulussa opiskeluun, joten nyt koetaan se nuoruus
Noh saa nähdä millaisia aikuisia meistä tulee, kun toinen aste on ohi, kenties myös korkeakoulut :) Kunhan ihmettelin, miksi tämä yleinen aikuisten käsitys lukiolaisista ja ammattikoululaisista on osoittautunut elämässäni niin päinvastaiseksi
N18
Kommentit (177)
Tuo palkkaus ja työllistyminen riippuu täysin alasta, amis- ja korkeakoulualoja on molempia niin hyvin kuin huonosti palkattuja kuin hyvin ja huonosti työllistäviäkin. Valitettava tosiasia on myös, että tilanteet vaihtelevat: ala, joka työllistää tällä hetkellä hyvin, ei välttämättä työllistäkään enää viiden vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion käyneet aikuiset tietävät, että yleissivistys, tulotaso ja valinnanvara työelämässä on parempi lukion jälkeen. Ammattikoulun kauttakin voi päätyä yliopistoon, mutta erittäin paljon harvemmin.
Yliopistosta voi hyvinkin valmistua työttömäksi.
Ja ammattikoulusta työllistä hyvin.
Todennäköisyys työttömyydelle on sitä pienempi, mitä korkeampi koulutus.
Onko tähän lähdettä?
https://stat.fi/til/sijk/2018/sijk_2018_2020-01-23_tie_001_fi.html
kaikki ei tiedä varmasti mitä haluavat ja senkin takia lukio olisi hyvä käydä . Keskiarvo jos todella hyvä niin ehdottomasti lukioon.
YAMK työllistää parhaiten.
Toiseksi parhaiten työllistävät maisterin tutkinnot ja AMK-tutkinnot.
Huonoiten työllistävät ammattitutkinnot ja yliopistojen kanditutkinnot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Duunarin lapsen kannattaa mennä amikseen, niin työllistyy. Akateemisille aloille ei duunarin lapsi työllisty hyvin. Ja yliopistoon pyrkiminenkin on vaikeaa, jos ei saa ensimmäisellä yrityksellä laudatureja ja joutuu uusimaan arvosanoja monta kertaa. Helpompi korotella, kun on alansa töissä vakituisesti kokkina/sähköasentajana tms. kuin pikaruokalassa/tehdastyössä lukiopohjalta.
Minulla ei ole ylioppilastodistuksessa yhtään laudaturia. Eikä kaikilla muillakaan yliopisto-opiskelijoilla ole, en ole poikkeus siinä mielessä. Pääsin kuitenkin ensimmäisellä yrittämällä yliopistoon, koska pääsykoe ratkaisi. Ainakin omalle alalleni otetaan puolet sisään pääsykokeen ja yo-todistuksen pisteiden yhdistelmällä ja puolet pelkällä pääsykokeella. Tämä kyllä vaihtelee eri paikoissa, esim. matematiikkaa voi päästä lukemaan pelkän yo-todistuksen pitkän matikan arvosanan perust
Yhteispistevalintaa ei kyllä yliopistoihin taideta enää tehdä ja lähes kaikille aloille otetaan vähintään puolet yo-todistuksella.
Itse duunariperheestä korkeakouluttautuneena kannustan nyt omia lapsiani valitsemaan tien joka heistä itsestään oikealta tuntuu. Yksi on lukiossa, toinen suuntaan amikseen, kun motivaatiota koulun penkin kuluttamiseen ei tällä hetkellä ole vaikka päätä motivaation löytyessä olisikin. Turhaa koulutusta ei ole olemassakaan, kaikista oppii jotain. Suuntaa voi muuttaa matkan varrella eikä koulutusjärjestelmässä juuri umpiperiä ole, vaikka joitain teitä matka olisi mutkikkaampi. Avoimen väyliä löytyy ja lukion voi suorittaa aikuisenakin vaikka työn ohessa tai hakea suoraan valintakokeella. Hyvän palkan takaavat lähinnä tietyt ammatit (lääkärit, juristit...), useammalla yliopistoalalla oma polku on itse löydettävä ja se voi johtaa parempiin tai heikompiin tuloihin. Vaikka korkeakoulutettujen keskiansiot olisivat korkeammat kuin duunarien, myös hajonta taitaa olla suurempaa. Paljon on myös vähän tienaavia korkeakoulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole ikinä ymmärtänyt, miksi tästä aiheesta pitää väitellä vuodesta toiseen. Eikö se ole ihan itsestäänselvyys, ettei kumpikaan ole absoluuttisesti toista parempi, vaan se riippuu ihan yksilöstä sekä hänen kiinnostuksenkohteistaan, taipumuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan?
Amiksessa opiskelee myös lukion käyneitä sekä alanvaihtajia. Alanvaihtajissa voi olla myös entiseen ammattiinsa korkeasti koulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio+yliopisto on parempi kuin amis. Siisti kiva virka-aikaan oleva sisätyö, jossa ei tarvitse nostella mitään tai työskennellä vaikeissa asennoissa on järkevä valinta.
Vierailija kirjoitti:
Lukio+yliopisto on parempi kuin amis. Siisti kiva virka-aikaan oleva sisätyö, jossa ei tarvitse nostella mitään tai työskennellä vaikeissa asennoissa on järkevä valinta.
Valitettavasti vain kaikki eivät voi olla niitä yliopiston käyneitä, eikä kaikilla ole kykyjäkään päästä sinne tai pärjätä siellä. Maailma tarvitsee myös amis- ja AMK-koulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailmankatsomuksesi on kovin ruusunpunainen. Lukion käyneellä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset akateemiseen uraan ja hyviin ansioihin.
Olen itse KTM + MBA, työuraa takana opintojen jälkeen 20 vuotta, olin eilen yli 120 000€ tienanneiden listalla. Puolisollani on sama koulutus kuin minulla mutta hän on tehnyt välissä pitkän työuran ulkomailla. Eilisessä verokoneessa hänen tulonsa ovat yli kaksinkertaiset omiini nähden.
Lapsista ensimmäinen on nyt Kauppakorkeassa ja luonnollisesti seuraava lapsi menee myös lukioon.
Voihan sen amiksen käydä sitten joskus omiksi huvikseen, jos vielä tekee mieli.
Kauppakorkea kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella lauseen keskellä, hyvä KTM MBA😀
Yli-opisto-opintoja voi käynnistellä jo lukion aikana, jos intoa piisaa. Yksikin innokas poika valmistui kandiksi jo lukion tokalla. Äkkiä ne opinnot etenee, kun pääsee kirjoitusten jälkeen aloittamaan suoraan maisterivaiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
YAMK työllistää parhaiten.
Toiseksi parhaiten työllistävät maisterin tutkinnot ja AMK-tutkinnot.
Huonoiten työllistävät ammattitutkinnot ja yliopistojen kanditutkinnot.
Tuossa on tilastoharhaa, koska ei YAMK:ta pääse edes suorittamaan, ellei ole oman alan työkokemusta. Ne jotka eivät AMK-tutkinnolla työllisty, eivät pääse tuota opiskelemaan.
Yliopiston puolella voi jatkaa maisteriksi, vaikkei ikinä olisi päässyt töihin. Tietenkin siellä maistereissa on silloin enemmän työttömiä, sosiaalisesti kömpelöitä tapauksia, jotka ei pärjää työnhaussa.
ALOITTAJA, luin ekan kappaleen tekstistäsi, ja olen sitä mieltä, että puppua puhut.
Kyllä vanhemmissa on järki-ihmisiä, jotka ymmärtävät, että nuori voi itse tahtonsa mukaan ratkaista asian. Ja sitä paitsi amiksessahan voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon, jos on halua.
Ja amiksesta voi saada hyvän ja tuottavan ammatin itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen 15-20 -vuotiaan nuoren elämässä kehityksellistä vaihetta, en ammattikoulutusta tai rahaa. Siinä iässä päätöksentekokyky on normaalistikin vielä häilyvä, samalla muotoutuvuuskyky on myös suuri. Aikuistumiskehitys kokonaisuutena on vasta alussa. Oman lapsen tuntemaan oppiminen hänen koko elämänkulkunsa ajan on pohjana myös tällaisille opiskeluratkaisuille. Siten juuri ysiluokka ei ole eikä se saisi olla mikään käänteentekevä hetki, jolloin luullaan ratkaistavan lapsen loppuelämän suunta - eihän siinä olisi mitään mieltä. Kukaan ei ehkä juuri silloin voi tietää tai ennustaa tulevaisuutta. Toivoisin, että nuorilla olisi jotain muutakin tärkeää kuin koulu. Itse luultavasti suosisin lukiota kohtalaisen sujuvasti oppivalle nuorelle painottaen äidinkielen ja vieraiden kielten sekä historian opiskelua. Jos nuori taas itse vahvasti ja perustellusti tietäisi toiveensa, mentäisiin sen mukaan. Suuntaa voi myös vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
ALOITTAJA, luin ekan kappaleen tekstistäsi, ja olen sitä mieltä, että puppua puhut.
Kyllä vanhemmissa on järki-ihmisiä, jotka ymmärtävät, että nuori voi itse tahtonsa mukaan ratkaista asian. Ja sitä paitsi amiksessahan voi suorittaa myös ylioppilastutkinnon, jos on halua.
Ja amiksesta voi saada hyvän ja tuottavan ammatin itselleen.
Erikoinen käsitys, että amiksessa viimeistään tutustuu huumeisiin ja muihin päihteisiin.
No, ehkä sitten ne kiltit lukio-oppilaat tutustuvat moisiin sielä yliopistoporukoissa, ajautuvat vääriin jengeihin kun lähtevät himastaan.
Ei se amis ihmistä pahenna.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt lukion ja lukion jälkeen amkin. Mieheni kävi vain amiksen ja tienaa enemmän kk:ssa teknisellä alalla kuin minä kaupallisella. Siis urakasta laskettu tuntipalkka on hänellä yli 10€ parempi kuin omani. Meillä lapsia kannustetaan täysin valitsemaan itsestä mieluisimmalta tuntuva urapolku. Mielenkiinnolla seuraan minkälaisia valintoja tekevät aikanaan, vanhin nyt yläasteiässä.
Paljon on motivaatiosta kiinni miten oppii. Kuulemma tekniikan alalla vaikea löytää valmistuneista osaajia, joilla työelämätaidot kunnossa. Ja työnantaja on ongelmissa, jos työntekijä tekee sekundaa putki- tai sähköasennuksissa. Jälkimmäisessä voi olla asiakkaan henkikin kyseessä. Siinä mielessä korkeakoulun käynyt todennäköisesti on valmistuttuaan kypsempi työelämään, onhan hän vähintään nelisen vuotta vanhempi valmistuttuaan.
Kai ne taidot ovat hukassa, kun oppilaat opettavat toinen toisiaan.
Ajelin eilen amiksen ohi klo 13.20. Oppilaita vaelsi jo pois koululta! Eka-tokaluokalla koulu loppuu klo 13, mutta en ymmärrä lainkaan et amikset lorvii jo siihen aikaan. Lukiossa koulua oli klo 15/16 saakka ja läksyt päälle. Amiksessa ei kuulema tule edes läksyä. Silkkaa päivähoitoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio+yliopisto on parempi kuin amis. Siisti kiva virka-aikaan oleva sisätyö, jossa ei tarvitse nostella mitään tai työskennellä vaikeissa asennoissa on järkevä valinta.
Valitettavasti vain kaikki eivät voi olla niitä yliopiston käyneitä, eikä kaikilla ole kykyjäkään päästä sinne tai pärjätä siellä. Maailma tarvitsee myös amis- ja AMK-koulutettuja.
Jokainen ei myöskään voi saada hyväksyttyä arvosanaa yo-kirjoituksissa, mutta en halua itse olla se joka reputtaa.
Alue: Aihe vapaa
Taso on pudonnut myös yliopistoissa.