Isien tekemä metatyö jää usein huomaatta
Oletteko samaa mieltä? Isät ei yleensä nosta tekemästään metatyöstä mitään numeroa.
Kommentit (1478)
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista että niin moni täällä kokee vaikka ruokaostosten suunnittelun raskaana metatyönä, mutta ei tosiaan kiinteistön tai auton huolloista/korjauksista vastuunottamisen. Ei yhtään ihme että avioerot ovat niin yleisiä, kun vastuita ei osata jakaa, niistä puhua tai toisen asemaan mitenkään osata asettua hetkeksikään.
Ei jumalauta. Perheellinen ihminen tekee ruokaa neljä kertaa päivässä joka helv*tin päivä. Auto huollatetaan huoltamolla kerran vuodessa. Kumpi nyt sitten on työläämpää? Juu, ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Metatyö on esimerkiksi sitä, että hankkii lasten kavereiden synttäreille lahjat. Meillä on kolme lasta. Kun kuopus oli kymmenen, mies kysyi ensimmäistä kertaa, että käykö hän ostamassa kuopuksen kaverille lahjan synttäreitä varten. Sillä hetkellä tajusin, että näinhän tämän homman olisi pitänyt mennä jo viimeisen 15 vuotta. No ei mennyt ja nyt huomaan aika ajoin olevani asiasta katkera.
Ja siksi ne lahjat myös menee naisen rahapussista.
Pyykkäämisen suunnittelu on metatyötä. Mulla se sujuu kun käyn suihkussa, katson samalla pyykkikoriin. Sama toimi jopa silloin kun neljä lastani olivat pieniä.
Naiset ei enää osaa nauttia kodistaan ja sen huolehtimisesta. Kaikesta tulee nykyään miehen ja naisen välistä kilpailua.
Mieheni kuoltua tajusin miten paljon hän kantoi vastuuta talostamme. Paljon stressaavampaa asua nyt ok-talossa, kun joutuu kaikki asiat suunnittelemaan ja muistamaan yksin.
Tässä on tietysti suuri ero, jos asuu kerrostalossa. Siellä ei ole miehelle niin paljon tehtävää. Itse en kyllä kiipeäisi katollemme tarkistamaan savupiippun tiilten kuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla kyllä, mutta mitä metatöitä kaupunkilainen kerrostalossa asuva iskä tekee? Jos ei siis niitä, mitä se äitikin.
Kt.ssa työn määrä on niin vähäinen et jos siitä ei 2 aikuista ihmistä pääse sopuun ja toinen uupuu. Suosittelen eroa.
Niin no tuo aloituksen artikkelihan oli just vastaus juttuun, jossa äiti suunnitteli eroa tästä syystä. Kyllä se aika usein eroon johtaa, jos työnjako on vuodesta toiseen epäreilu ja toinen uupuu. Lapsiperheessä eroaminen ei vaan ole sellainen ihan helppo päätös, eikä ongelman laajuus useinkaan ilmene ennen lapsia.
Se on kyl jännä. Ongelma ilmenee kun lapsi tulee hyvin usein heti..
Sitä ennen äiti on kyennyt käydä tö
Jooo niin on ja sit kun esim kilpaurheilija saa sen vauvan. Niin vuoden päästä ollaan taas kisakunnossa.. et ei se vissiin kaikilla ole.
Vierailija kirjoitti:
Pyykkäämisen suunnittelu on metatyötä. Mulla se sujuu kun käyn suihkussa, katson samalla pyykkikoriin. Sama toimi jopa silloin kun neljä lastani olivat pieniä.
Naiset ei enää osaa nauttia kodistaan ja sen huolehtimisesta. Kaikesta tulee nykyään miehen ja naisen välistä kilpailua.
Mieheni kuoltua tajusin miten paljon hän kantoi vastuuta talostamme. Paljon stressaavampaa asua nyt ok-talossa, kun joutuu kaikki asiat suunnittelemaan ja muistamaan yksin.
Tässä on tietysti suuri ero, jos asuu kerrostalossa. Siellä ei ole miehelle niin paljon tehtävää. Itse en kyllä kiipeäisi katollemme tarkistamaan savupiippun tiilten kuntoa.
Mä ihmettelen mitä suunnittelua pyykkäys tarvii. Meillä on erivärisille vaatteille omat kopat. Rintsikat, alkkarit ymv oma koppa. Kun koppa täyttyy se kipataan koneeseen.
Kerta toisensa jälkeen ihan samalla rutiinilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiintoista että niin moni täällä kokee vaikka ruokaostosten suunnittelun raskaana metatyönä, mutta ei tosiaan kiinteistön tai auton huolloista/korjauksista vastuunottamisen. Ei yhtään ihme että avioerot ovat niin yleisiä, kun vastuita ei osata jakaa, niistä puhua tai toisen asemaan mitenkään osata asettua hetkeksikään.
Ei jumalauta. Perheellinen ihminen tekee ruokaa neljä kertaa päivässä joka helv*tin päivä. Auto huollatetaan huoltamolla kerran vuodessa. Kumpi nyt sitten on työläämpää? Juu, ei voi tietää.
4 kertaa päivässä ruokaa.. tää on varmaan ennätys. Kokeile tehdä isoja annoksia niin ei tarvi olla kokoajan keittiös
Me asutaan rivarissa, joten lumen kolaamiseen menee minuutti, ruohon leikkaamiseen kolme. Taloyhtiö hoitaa kaiken muun. Mies ei koskaan leikkaa nurmikkoa oma-aloitteisesti, vaan mun pitää siitä erikseen muistuttaa. Jos en muistuttaisi, jäisi ajamatta. Aika monta vuotta ajoin itse, mutta totesin, että saa ukkokin tehdä jotain. Mies ei vie roskia ulos, vaikka kämppä haisisi kaatopaikalta. Mies ei pese pyykkiä, vaikka pyykkivuori olisi kattoon asti. Auton huollon varaaminen on minun muistin varassa ja minä sen sinne vienkin. Ruokalistan miettiminen jää aina mun vastuulle. Jos mies olisi ruoasta vastuussa, meillä syötäisiin joka päivä valmista Knorrin pastaa ja joukossa olisi puoliraakoja possunsuikaleita.
Joka päivä tulee mieleen, että olen tässä parisuhteessa äiti ja mies parovuotias taapero.
Ei ole olemassa metatyötä.
Onpahan taas keksitty kiva termi.
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan rivarissa, joten lumen kolaamiseen menee minuutti, ruohon leikkaamiseen kolme. Taloyhtiö hoitaa kaiken muun. Mies ei koskaan leikkaa nurmikkoa oma-aloitteisesti, vaan mun pitää siitä erikseen muistuttaa. Jos en muistuttaisi, jäisi ajamatta. Aika monta vuotta ajoin itse, mutta totesin, että saa ukkokin tehdä jotain. Mies ei vie roskia ulos, vaikka kämppä haisisi kaatopaikalta. Mies ei pese pyykkiä, vaikka pyykkivuori olisi kattoon asti. Auton huollon varaaminen on minun muistin varassa ja minä sen sinne vienkin. Ruokalistan miettiminen jää aina mun vastuulle. Jos mies olisi ruoasta vastuussa, meillä syötäisiin joka päivä valmista Knorrin pastaa ja joukossa olisi puoliraakoja possunsuikaleita.
Joka päivä tulee mieleen, että olen tässä parisuhteessa äiti ja mies parovuotias taapero.
Jos tuossa vuodatuksessa olisi siteeksikään totta, niin eikö ole käynyt yhtään mielessä vaikkapa sellainen avioero?
Ainakin halveksit ja inhoat miestäsi siihen malliin, että sinun täytyy olla melkoisen tyhmänpuoleinen?
Miksi oi miksi te naiset ette vaan ota ja lähde jos tilanne on noin paha. Suomessa on hyviä miehiä sinkkuna vaikka kuinka. Mä en esimerkiksi tunne yhtään vastuunpakoilija ukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yllättävää, että tuossakin kolumnissa niiksi miesten metatöiksi onnistuttiin listaamaan vain sellaisia asioita, jotka eivät tule työlistalle välttämättä edes vuosittain.
t. äiti joka miettii synttäritä lähes päivittäin.
Ja uusia talvikenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyykkäämisen suunnittelu on metatyötä. Mulla se sujuu kun käyn suihkussa, katson samalla pyykkikoriin. Sama toimi jopa silloin kun neljä lastani olivat pieniä.
Naiset ei enää osaa nauttia kodistaan ja sen huolehtimisesta. Kaikesta tulee nykyään miehen ja naisen välistä kilpailua.
Mieheni kuoltua tajusin miten paljon hän kantoi vastuuta talostamme. Paljon stressaavampaa asua nyt ok-talossa, kun joutuu kaikki asiat suunnittelemaan ja muistamaan yksin.
Tässä on tietysti suuri ero, jos asuu kerrostalossa. Siellä ei ole miehelle niin paljon tehtävää. Itse en kyllä kiipeäisi katollemme tarkistamaan savupiippun tiilten kuntoa.
Mä ihmettelen mitä suunnittelua pyykkäys tarvii. Meillä on erivärisille vaatteille omat kopat. Rintsikat, alkkarit ymv oma koppa. Kun koppa täyttyy se kipataan koneeseen.
Kerta toisensa jälkeen ihan samalla ruti
Tätä juuri tarkoitin, olen se jota kommentoit. Mutta ehkä nykyajan nuorille naisille perheen arjen tiettyjen asioiden organisointi on niin kuormittavaa, koska jotenkin ajattelutapa on muuttunut, huomiokyky on muualla. Joku sanoi hyvin, että kodin huoltaminen on hoivatyötä. Hoivaaminen on nykyajan e-pillereiden hormonien alistamille naisille jotain ihan ultraa. Eikä tämä tarkoita sitä, etteikö miehen pitäisi tehdä osansa. Mutta pyykkääminen ja ruokaostosten tekeminen ei ole kovin "haasteellista".
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan rivarissa, joten lumen kolaamiseen menee minuutti, ruohon leikkaamiseen kolme. Taloyhtiö hoitaa kaiken muun. Mies ei koskaan leikkaa nurmikkoa oma-aloitteisesti, vaan mun pitää siitä erikseen muistuttaa. Jos en muistuttaisi, jäisi ajamatta. Aika monta vuotta ajoin itse, mutta totesin, että saa ukkokin tehdä jotain. Mies ei vie roskia ulos, vaikka kämppä haisisi kaatopaikalta. Mies ei pese pyykkiä, vaikka pyykkivuori olisi kattoon asti. Auton huollon varaaminen on minun muistin varassa ja minä sen sinne vienkin. Ruokalistan miettiminen jää aina mun vastuulle. Jos mies olisi ruoasta vastuussa, meillä syötäisiin joka päivä valmista Knorrin pastaa ja joukossa olisi puoliraakoja possunsuikaleita.
Joka päivä tulee mieleen, että olen tässä parisuhteessa äiti ja mies parovuotias taapero.
Annat huonon naisen mallin lapsillesi, kun siedät tällaista. Vai nautitko salaisesti vallastasi ja paremmuudestasi? Onko sinulla heikko itsetunto, että et kykene lähtemään tai antamaan miehellesi uhkavaatimuksen. Olet mahdollistaja, ja sitten syytät miestä.
Ei miehesi ole keskiverto aviomies, vaan huimasti keskitason alapuolella. Älä siis tule tähän ketjuun väittämään, että tuo luuseri, jonka olet vapaaehtoisesti valinnut lastesi isäksi, olisi jotenkin edustava otos suomalaisista perheenisistä! t. nainen 68 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyykkäämisen suunnittelu on metatyötä. Mulla se sujuu kun käyn suihkussa, katson samalla pyykkikoriin. Sama toimi jopa silloin kun neljä lastani olivat pieniä.
Naiset ei enää osaa nauttia kodistaan ja sen huolehtimisesta. Kaikesta tulee nykyään miehen ja naisen välistä kilpailua.
Mieheni kuoltua tajusin miten paljon hän kantoi vastuuta talostamme. Paljon stressaavampaa asua nyt ok-talossa, kun joutuu kaikki asiat suunnittelemaan ja muistamaan yksin.
Tässä on tietysti suuri ero, jos asuu kerrostalossa. Siellä ei ole miehelle niin paljon tehtävää. Itse en kyllä kiipeäisi katollemme tarkistamaan savupiippun tiilten kuntoa.
Mä ihmettelen mitä suunnittelua pyykkäys tarvii. Meillä on erivärisille vaatteille omat kopat. Rintsikat, alkkarit ymv oma koppa. Kun koppa täyttyy se ki
Niin tota kauppajuttuakin kun miettii. Me käydään yhdessä kaupassa.. 90% ostokset on samaa joka kerta. Hedelmät ja leivät vaihtelee. Ei me noitakaan suunnitella. Eikä se maailma kaadu vaikka joskus unohtuu jotain. Sit se haetaan.
Jatkan nyt vielä. Mä en esim tiedä mitä mä laitan huomenna ruuaksi. Jääkaapissa on lohifile mutta siellä on myös kalkkunafile ja jauhelihaa. Katon huomenna kun herään yövuoron jälkeen.
Kova on naisilla tarve väheksyä miesten tekemisiä...kun vain se minun oma napa jaksetaan nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa metatyötä.
Onpahan taas keksitty kiva termi.
Keksittiin kun alkoi naisilta loppua argumentit ja syyt uhriutua.
Vierailija kirjoitti:
Kova on naisilla tarve väheksyä miesten tekemisiä...kun vain se minun oma napa jaksetaan nähdä.
Mun mielestä jopa uskomaton keskustelu. Joku äijä kirjoitti tonne aiemmin et aika ei tahdo riittää tehdä kaikkea. Sit hirvee lista mitä kuuluu hänelle...
Kuitti oli et sun vaimo tekee metatöitä..
Hävettää jo naisena tää.
Yksi tuttu yläkoulun naisope juuri kertoi, miten kamalalla tavalla hänen tyttöoppilaansa puhuvat nykyään miehistä. "Ne vaan raiz kaa ja tappaa." Miten tähän on tultu? Onko tämä oikeaa feminismiä??
Kyllä, se suunnittelu on metatyötä, mutta se klapien pilkkominen ei ole. Eikä nurmikon leikkaaminen tai lumen luonti vaadi kauheaa ajatustyötä, sen kertoo silmä että nyt pitäisi tehdä.