Järkyttävää lapsiperhearkea elävä pariskunta ilman tukiverkostoa - valtavia summia Woltiin

Akateemiset eivät pärjää edes yhden lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva eines-tai raflaruoka ei ole terveellistä noin pienelle lapselle. Siitä puuttuu tarvittavat suoja-aineet ja siinä on lisäaineita jotka voi sotkea lapsen suolistobakteerit ja sitäkautta immuniteetin. 

Ei jutussa missään kerrota, että perheessä syötäisiin jatkuvasti eines- ja raflaruokaa. Tuo kova Woltin käyttö liittyi johonkin erityisen rasittavaan ajanjaksoon muutama vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joidenkin ei kannattaisi lisääntyä. Itse kolmen lapsen yh:na ilman tukiverkkoja (maantieteellinen välimatka oli suuri) ja ilman autoa olen hoitanut niin lapset, työt kuin opinnotkin sen arkirumban ohella. 

Kuvan perusteella luulin ensin, että siinä olivat lapsen isovanhemmat.

Aivan käsittämätöntä valitusta yhden lapsen takia. 

No tuolla empatian tasolla ehkä voisi miettiä sitä lisääntymisen kannattavuutta omallakin kohdalla eikä vain neuvoa muita? Jutun kuvissa näkyy selkeästi väsyneet vanhemmat. Varmasti olisit irvimässä siitäkin jos he näyttäisivät jutussa liian pirteiltä ja hyväntuulisilta ja ovat silloin feikkipellejä.

Jep. Voisi myös olla ilkeä takaisin ja huomauttaa, ettei parisuhdetta sitten kuitenkaan saanut pidettyä kasassa. 

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva eines-tai raflaruoka ei ole terveellistä noin pienelle lapselle. Siitä puuttuu tarvittavat suoja-aineet ja siinä on lisäaineita jotka voi sotkea lapsen suolistobakteerit ja sitäkautta immuniteetin. 

Woltista löytyy paljon muutakin. Ainakin isoissa kaupungeissa. Vai puhutaanko esimerkiksi kouluruoastakin eineksenä?

Parisuhteet eivät nykyään ole kestäviä, eikä se noista syistä johdu. Ihmiset ovat laiskoja ja itsekkäitä. Lapsivapaita ja lapseen hirttäytymistä, vaatimista 😨

Soita 50-luvulle ja kysy kuinka monella oli lapsivapaata. Kuinka monella oli liian raskas työ, joutui vielä siivoamaan ja laittamaan ruokaa, vaikka ei yhtään olisi tykännyt. Miksi niistä itse tehdyistä lspsists ei tykätä eikä niiden kanssa haluta viettää aikaa, perheenä?

Isäni on syntynyt vuonna 1949, ja molemmat vanhemmat kävivät töissä. Heillä oli kotiapulainen, joka laittoi ruuat ja hoiti lasta. Siihen aikaan kotiapulainen sai palkaksi täyden ylläpidon ja pari seteliä kuussa. Siihen aikaan tapana oli myös palkata teinityttöjä lapsenlikoiksi. 1950-luvulla tällä yliopistolla työskentelevällä pariskunnalla olisi mitä todennäköisimmin ollut oma kotiapulainen ja se olisi maksanut huomattavasti vähemmän kuin säännöllinen wolttaaminen. 😁 

Miten sitä itse pärjäsi.. 2 työtä tekevänä, 3 lapsen yksinhuoltajana 

Tuntuu, että nämä ovat ammattivalittajia. 1 lapsi ja elämä solmussa. Eikö ihmiset mieti yhtään miten asiat hoidetaan kun lapsi tulee? Yhteiskunnanko ne lapset pitäisi hoitaa? 

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteet eivät nykyään ole kestäviä, eikä se noista syistä johdu. Ihmiset ovat laiskoja ja itsekkäitä. Lapsivapaita ja lapseen hirttäytymistä, vaatimista 😨

Soita 50-luvulle ja kysy kuinka monella oli lapsivapaata. Kuinka monella oli liian raskas työ, joutui vielä siivoamaan ja laittamaan ruokaa, vaikka ei yhtään olisi tykännyt. Miksi niistä itse tehdyistä lspsists ei tykätä eikä niiden kanssa haluta viettää aikaa, perheenä?

 

Isäni on syntynyt vuonna 1949, ja molemmat vanhemmat kävivät töissä. Heillä oli kotiapulainen, joka laittoi ruuat ja hoiti lasta. Siihen aikaan kotiapulainen sai palkaksi täyden ylläpidon ja pari seteliä kuussa. Siihen aikaan tapana oli myös palkata teinityttöjä lapsenlikoiksi. 1950-luvulla tällä yliopistolla työskentelevällä pariskunnalla olisi mitä todennäköisimmin ollut oma kotiapulainen ja se olisi maksanut huomattavasti vähemmän kuin säännöllinen wolttaaminen. 😁&nb

Tällaisten vanhempien lapsella on oltava vähintään erityislastentarhanopettaja kaitsemassa.

Vierailija kirjoitti:

Joopajoo, oikein huokuu uusavuttomuus ja käytännöllisyyden puute. Siis lapsi on jo päivähoidossa, ja vanhemmat valittavat, että on raskasta, kun lasta joutuu sitten illat ja viikonloput hoitamaan ihan itse? 

Itse synnytin kaksi lasta kahden vuoden sisään. Samaan aikaan rakennutettiin talo. Molemmat vanhemmat olimme töissä, ja itse suoritin pikkulapsiaikana vielä toisen kandidaatintutkinnon töiden ohessa (paljon etäopintoja, mikä mahdollisti opinnot). Toinen lapsista on vieläpä erityislapsi - autismi. Ja kaikki tämä tapahtui ulkomailla ilman yhtään mitään tukiverkkoja, ja lisämausteena kaikki maahanmuuttajan kokema stressi, kielen opiskelu jne jne. Jotenkin sitä pärjättiin, vaikka raskasta se toki oli. Olin kyllä toki yli 10 vuotta nuorempi, kuin tuo äiti. Kyllä tuo ikäkin kannattaa pitää mielessä, että jaksaako varmasti nelikymppisenä tuota rumbaa, mutta heidän arki ei kyllä edes kuulosta rumbalta. :D

Täällä yksi toisensa perään kiillottaa sädekehäänsä, tunnetteko itsenne jotenkin paremmiksi ihmisiksi nyt? Unohdit kait kertoa, että olit myös paljon hoikempi ja fressimpi kuin tämä toinen äiti? Ja koulutuskin korkeampi ja paremmalta alalta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli käsittämätön juttu. 

Luulin otsikon perusteella että kyseessä on joku 10-lapsinen perhe mutta mitä vielä. 1 lapsi ja kaksi vanhaa jo uraa tehnyttä hyvätuloista vanhempaa jotka työskentelevät etänä. Miten nää kehtaa?

Vielä kunnan pitäisi heille maksaa kodinhoitaja??

 

    Siis otsikon perusteella myös luulin,että kyseessä on 10 lapsinen perhe ja pieniä lapsia.Kyseessä vanhempi pariskunta ja yksi,YKSI lapsi.Pakko olla tehty kieli poskella tai muuten ehkä kertoo ihan oikeasti avuttomuudesta.Yksi lapsi todellakin menee siinä samalla jollei ole kyse erityislapsesta joka vaatisi hoitoa ja valvontaa jatkusvasti.En ymmärrä.Monella muullakaan sitä turvaverkkoa ole ja useampi lapsi mutta näillä mennään.

 

Voiko ihan kaikessa käyttää mittapuuna omaa itseä? Jos sinä et ole koskaan kärsinyt unettomuudesta tai tarvinnut hoitoapua niin muillakaan ei voi toisin olla?

Itse en esimerkiksi koskaan ole tarvinnut insuliinia tai pyörätuolia, mutta ei niiden pohjalta voi väittää että a) muutkaan eivät niitä tarvitse tai b) diabeetikoilla tai pyörätuolia käyttävillä voi olla erityisiä haasteita elämässään.

Täällä yksi toisensa perään kiillottaa sädekehäänsä, tunnetteko itsenne jotenkin paremmiksi ihmisiksi nyt? Unohdit kait kertoa, että olit myös paljon hoikempi ja fressimpi kuin tämä toinen äiti? Ja koulutuskin korkeampi ja paremmalta alalta? 

No hänhän on autistin vanhempi ja jutuistaan kuulee kyllä että periytyvää tosiaan on.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä itse pärjäsi.. 2 työtä tekevänä, 3 lapsen yksinhuoltajana 

 

 

Tuntuu, että nämä ovat ammattivalittajia. 1 lapsi ja elämä solmussa. Eikö ihmiset mieti yhtään miten asiat hoidetaan kun lapsi tulee? Yhteiskunnanko ne lapset pitäisi hoitaa? 

Heidän lapsi saa sentään kasvaa ydinperheessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli käsittämätön juttu. 

Luulin otsikon perusteella että kyseessä on joku 10-lapsinen perhe mutta mitä vielä. 1 lapsi ja kaksi vanhaa jo uraa tehnyttä hyvätuloista vanhempaa jotka työskentelevät etänä. Miten nää kehtaa?

Vielä kunnan pitäisi heille maksaa kodinhoitaja??

 

    Siis otsikon perusteella myös luulin,että kyseessä on 10 lapsinen perhe ja pieniä lapsia.Kyseessä vanhempi pariskunta ja yksi,YKSI lapsi.Pakko olla tehty kieli poskella tai muuten ehkä kertoo ihan oikeasti avuttomuudesta.Yksi lapsi todellakin menee siinä samalla jollei ole kyse erityislapsesta joka vaatisi hoitoa ja valvontaa jatkusvasti.En ymmärrä.Monella muullakaan sitä turvaverkkoa ole ja useampi lapsi mutta näillä mennään.

 

Voiko ihan kaikessa käyttää mi

Mulla on kuusinumeroinen vuosipalkka. Mitä muut valittaa kuluista. Mikseivät vaan mene parempipalkkaisiin töihin?

Voi itku! Hoidin lapset, kodin ja oman kodin ulkopuolisen työni vuosikaudet ilman muuta ulkopuolista lastenhoitoapua kuin päivähoito, joka kaikilla lapsilla eri aikaan ikäerojen vuoksi eli oli sämplättävä myös päivähoidon jakoulun välillä. Juu ja puoliso teki enimmäkseen matkatyötä rajojen ulkopuolella. Ei ollut Woltteja ja ruuat on itse tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä oli käsittämätön juttu. 

Luulin otsikon perusteella että kyseessä on joku 10-lapsinen perhe mutta mitä vielä. 1 lapsi ja kaksi vanhaa jo uraa tehnyttä hyvätuloista vanhempaa jotka työskentelevät etänä. Miten nää kehtaa?

Vielä kunnan pitäisi heille maksaa kodinhoitaja??

 

    Siis otsikon perusteella myös luulin,että kyseessä on 10 lapsinen perhe ja pieniä lapsia.Kyseessä vanhempi pariskunta ja yksi,YKSI lapsi.Pakko olla tehty kieli poskella tai muuten ehkä kertoo ihan oikeasti avuttomuudesta.Yksi lapsi todellakin menee siinä samalla jollei ole kyse erityislapsesta joka vaatisi hoitoa ja valvontaa jatkusvasti.En ymmärrä.Monella muullakaan sitä turvaverkkoa ole ja useampi lapsi mutta näillä mennään.

 

Voiko ihan kaikessa käyttää mi

Siis todellakin tiedän mitä on unettomuus.7 lasta joista kolme erityislapsia.Myös mainitsemaasi diabetesta.Joillekin se yksikin lapsi on liikaa.Niitä vastuuvuoroja saa lomitettua kyllä,ei tarvitse molempien valvoa ja toinen hoitaa toisen töitä tehdessä.Edelleenkin sen yhden lapsen kanssa pärjää kaksi aikuista ihmistä jos ei nyt ole kyse vaikka autistisesta öisin hereillä olevasta lapsesta,vaikka se lapsi olisi kipeenä kotona,pärjää kyllä.Ehkä tässä on yllättänyt se kuinka siihen yhteenkin lapseen pitää keskittyä,kaikki en voimavarat ei riitä eikä ymmärrys arjen kanssa mikä on järkevää.Sä voit käydä kaupassa viikon ruoat hakemassa ja valmistella..mutta joillekin se on hankalaa.

Hmm, meilläkin menee valtavia summia Woltiin, mutta tähän asti olen kuvitellut sen johtuvan siitä, että ollaan vain laiskoja laittamaan ruokaa itse. Tänään kuitenkin opin, että wolttaaminen johtuukin tukiverkkojen puutteesta!

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteet eivät nykyään ole kestäviä, eikä se noista syistä johdu. Ihmiset ovat laiskoja ja itsekkäitä. Lapsivapaita ja lapseen hirttäytymistä, vaatimista 😨

Soita 50-luvulle ja kysy kuinka monella oli lapsivapaata. Kuinka monella oli liian raskas työ, joutui vielä siivoamaan ja laittamaan ruokaa, vaikka ei yhtään olisi tykännyt. Miksi niistä itse tehdyistä lspsists ei tykätä eikä niiden kanssa haluta viettää aikaa, perheenä?

 

Isäni on syntynyt vuonna 1949, ja molemmat vanhemmat kävivät töissä. Heillä oli kotiapulainen, joka laittoi ruuat ja hoiti lasta. Siihen aikaan kotiapulainen sai palkaksi täyden ylläpidon ja pari seteliä kuussa. Siihen aikaan tapana oli myös palkata teinityttöjä lapsenlikoiksi. 1950-luvulla tällä yliopistolla työskentelevällä pariskunnalla olisi mitä todennäköisimmin ollut oma kotiapulainen ja se olisi maksanut huomattavasti vähemmän kuin säännöllinen wolttaaminen. 😁&nb

Minun lapsuuden kodissa olivat äidin sisarukset aina lapsenlikkana. Ne kun tulivat maalta kaupunkiin opiskelemaan ja tarvitsivat edullisen asunnon. Heille oli yksi kerrallaan huone ja majoituksen vastineeksi hoitivat meitä, tekivät kotihommia jne. Ilmeisesti myös jotain pientä taskurahaa saivat. 

Kun sisarukset loppuivat, meillä oli kotiapulainen. Hän kävi hoitamassa ja tekemässä kotityöt omasta kodistaan käsin. 

70-luvulla ei päivähoitojärjestelmää ollut. Paljon oli ns. kotiäitejä, joilla oli 5-6 lasta omiensa lisäksi hoidettavana. Hoitopaikka löytyi näin ollen ihan siitä naapurista. Ehkä se ei niin erikoista varhaiskasvatusta ollut, mutta tasapainoista ja mukavaa lapsuutta me elettiin. 

Nykyään tällaiset järjestelyt olisivat suunnilleen veropetos - pimeää työtä ainakin. Lisäksi pitäisi olla turvallisuussuunnitelma, kasvatussuunnitelma ja lasten päivähoitoon sopivan tilan tarkastus 2-3 kertaa vuodessa. Siinä mielessä hallinto on halvaannuttanut normaalin kekseliäisyyden ja arjen luovuuden ihmisten elämästä. Tilalle tarjotaan erilaisten tukijärjestelmien kanssa teollista lastenhoitoa isoissa ryhmissä. Tai vastaavasti maksetaan siitä, että vanhempi istuu lapsensa kanssa kahdestaan kotona.

Aika kylmää menoa verrattuna siihen, miten sujuvaa homma ennen oli. En ihmettele, jos ihmiset voivat huonosti. 

Hehh, ennen sitä lapsivapaata sai kotirouvatkin mielin määrin.

Minunlin äitini tuuppasi työnsä ja lapsensa lastensa hoidettaviksi.

Olin mm viisivuotiaana hoitovastuussa kuukauden ikäisestä pikkusiskosta, kun kotirouvaäitini (kotona 22-vuotiaasta kuolemaansa asti) halusi harrastaa kunnallispolitiikkaa.

Silloin hyvään vanhemmuuteen riitti ettei lapsi kuollut käsiin eikä sekään niin tarkkaa ollut.

Uussuomalainen seitsemän lapsen yksinhuoltaja pärjää kyllä.

"Mutta mikä se pointti on? Sinun elämä ja kokemukset ovat erilaisia kuin haastatellun perheen? Niin minunkin, muttei sillä ole mitään merkitystä."

Kolme pointtia: Miksei muiden kokemuksilla olisi merkitystä? Menestyminen on tyhjä päämäärä, koska silloin huomiomme keskittyy siihen, mitä meillä ei ole. Sana merkitys symboloi kielen ja todellisuuden suhdetta toisiinsa.

Juttu nauratti. Miten ihmiset pärjäsivät ilman Woltia? :D

Yksin asuva urheilullinen tuttu tilaa karkit Woltin kautta - ei tarvitse kävellä 10 minuuttia lähikauppaan.