Huomioithan isänpäivänä myös heidät joilla ei ole mahdollisuutta viettää isänpäivää

Vierailija kirjoitti:

Ei saa toivottaa hyvää viikonloppua, koska minun viikonloppuni lapsuudessa olivat kamalia. Ei saa toivottaa hyvää joulua, koska minun jouluni lapsuudessa eskaloituivat pakenemiseen kotoa. Ei saa toivottaa hyvää yötä, koska käsin unettomuudesta. Minäminäminä ja kaikkien pitää huomioida juuri MINUT!

Olet naurettava jankkaaja. Onko päässäs vikaa jos luulet että joku ei juhli jotain se on tuosta? Olet yksi huijatuista ÄÄliöistä. No kun älyä ei ole annettu noin haluaa luulla ..

gang stalking ääliöt voi kun on huijattu!

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuon isänpäivä vouhotuksen kun on alakouluikäisiä lapsia, mutta en enää sen jälkeen.  (Itse olen isänä ollut 38 vuotta)

Olen hiukan eri mieltä. On mukavaa, kun lapset tulevat kotona käymään isänpäivänä. Minusta on ihanaa, että he muistavat isäänsä ja haluavat näyttää tälle, että hän on tärkeä. Viimeksi ostivat isälleen vanhan traktorin, johon tämä on aivan ihastunut.

Ihmettelin kerran kun yksi tyyppi kyseli sille varovasti joulua vietetty?No en tiedä mitä huhuja oli että joku oli masentunut tai ei niin iloinen, mutta huvittavaa jos nämä huhut koskivat itseäni nimittäin olin se joka halusi viettää jotain juhlapyhiä ja mies ei niinkään ollut innostunut Noh kun ei suoraan mitään sanottu, en tiedä miten oli. 

Jos oot olemassa, sulla oli isä ainakin ekat 5 (3) min.

Jos sulla on lapsia, olit niiden isä ainakin 5 (3) min. 

Joten juhlimiseen todellakin on syytä!

En vttu huomioi. 

Mut siittänyt mies oli väkivaltainen juoppo. Vastaan usein olevani orpo, koska ei tuollainen mikään isä ole. Ihan itse olen itseni joutunut kasvattamaan ja sen mukaan juhlin isän- ja äitienpäivät. Kilistän skumpat ja ostan kakut tai jotain muuta hyvää, koska omalla sitkeydellä olen rakentanut hyvän elämän. Suosittelen muillekin.

Mun isä on väkivaltainen sekopää, johon en ole pitänyt mitään yhteyttä aikuisiälläni. Saa kysyä isänpäivän suunnitelmista. Jos huomaisin jonkun olevan vaisuna ja osaaottavana, pitäisin sitä todella outona käytöksenä.

Sain kuulla tätä joskus kun tein isänpäivänä postauksen instaan, siihen tuli ilkeitä kommentteja siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää isänpäivää.

En minä ainakaan halua mitään säälittelyjä, vaikka isäni kuolikin muutama vuosi sitten. Sitäpaitsi kyllä minäkin vietän isänpäivää. Vien haudalle kynttilän ja sen jälkeen käyn aina jossain kahvilassa yksin, isänpäivän kunniaksi. Ihan niin kuin teimme ennen isäni kanssa. Ja kyllä isäni on siellä mielessäni mukana. 

Vierailija kirjoitti:

Sain kuulla tätä joskus kun tein isänpäivänä postauksen instaan, siihen tuli ilkeitä kommentteja siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää isänpäivää.

Sain samanlaisia kommentteja äitienpäiväjulkaisusta.

Vierailija kirjoitti:

Mä yleensä sanon vaan suoraan, että mun vanhemmat on kuolleet. Ei oo mun vastuulla jos kysyjällä tulee hankala olo, ois jättänyt kysymättä.

Ei mulle tule hankala olo. Saanhan kysymykseeni jonkun vastauksen. Yleensä esitän jatkokysymyksen, että käytkö haudalla tai vietetäänkö teillä kotona (jos siis omia lapsia) mitenkään isänpäivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain kuulla tätä joskus kun tein isänpäivänä postauksen instaan, siihen tuli ilkeitä kommentteja siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää isänpäivää.

Sain samanlaisia kommentteja äitienpäiväjulkaisusta.

Pakkoko niitä lässytyspostauksia on tehdä someen? Kaikilla ei kuule ole ollut äitiä enää lapsuuden jälkeen. Te ette varmaan edes pärjäisi ilman omianne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain kuulla tätä joskus kun tein isänpäivänä postauksen instaan, siihen tuli ilkeitä kommentteja siitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää isänpäivää.

Sain samanlaisia kommentteja äitienpäiväjulkaisusta.

Pakkoko niitä lässytyspostauksia on tehdä someen? Kaikilla ei kuule ole ollut äitiä enää lapsuuden jälkeen. Te ette varmaan edes pärjäisi ilman omianne.

Olen tehnytkin julkaisun muistoksi, koska minusta se oli hauska idea. Kuoli kun olin 10v.

Haluaisin olla isä, mutta naiset eivät ole olleet kanssani bsamaa mieltä 40 vuoteen.

Milloin se on?

Jokaiselle joka ei jaa samaa elämänkatsomusta (isänpäivän viettoa) korvauksia valtiolta?  Joku 1500e on käypä hinta jos joutuu (pakotetaan) kuulemaan moisia toivotuksia.  Otetaan oppia kouluista sano:).

Ei ole Jehovan todistajatkaan vaatineet, että ei saa udella juhlapäivä suunnitelmista. He varmaan vaan vastaavat: "en juhli/vietä isänpäivää".

Askarrelkaa lasten kanssa isänpäiväkortteja ja pudotelkaa niitä yksin tai parisuhteessa asuvien lapsettomien miesten postiluukuista. Näin lapsettomatkin saavat osallistua juhlintaan eivätkä tunne itseään ulkopuolisiksi.

Joskus kyselin työkavereilta äitienpäiväsuunnitelmia, kun päiväkahvipöydässä tuli juttua, miten muut sitä viettävät. Eräs työkaverini siihen sitten puuskahti että eipä ole suunnitelmia, kun äiti ei ole enää elossa. Karmea hiljaisuus laskeutui kahvipöytään, mumisin jotain tyyliin "anteeksi, en tiennyt" ja sitten joku työkavereistani vaihtoi puheenaihetta. Nolotti, että kysyinkään. Jälkeenpäin selvisi että asia ei onneksi ollut arka, työkaverini sanoo vaan asiat suoraan :)

Kysyn isänpäiväsuunnitelmia, kuten muitakin viikonloppusuunnitelmia, vain sellaisilta, joiden kanssa haluaisin viettää ko. päivää/viikonloppua.

Ja jos jotkut alkaa työpaikan taukohuoneessa puhumaan viikonloppusuunnitelmistaan, ei kai siihen ole pakko osallistua.

Nykyisin voi missä tahansa epäsoliaalistua ottamalla kännykän käteen ja tuijottamalla sitä ruutua. Jos löytää jonkun kiinnostavan, huvittavan tai järkyttävän uutisen tai youtubevideon, voi heittää siitä kommenttia, ja yrittää sillä vaihtaa puheenaihetta.