Mitä v....? Tohtoriksi pääsee nykyään kun kirjoittaa yhden artikkelin?
Aika apukoulumeininkiä.
"Helsingin yliopisto on asettanut uudet ohjeet tohtorinväitöskirjasta. Alkusyksystä voimaan tulleen ohjeen mukaan väitöskirjaan voi riittää vain yksi julkaistu tieteellinen artikkeli, kun aiemmin artikkeleja vaadittiin vähintään kolme."
Kommentit (108)
Kyllähän se vähän kismittää, kun itse kirjoitan parhaillani kunnianhimoista monen sadan pituista monografia. Olen siis myös julkaissut artikkeleita eli voisin väitellä käden käänteessä, jos haluaisin, mutta tuntuu väärältä jotenkin. Aika surullista, että tämä meininki saa jopa kaltaiseni ahkeran tutkijan harkitsemaan menemistä sieltä mistä aita on matalin, "sillä niinhän muutkin". Eli tämä uusi linjaus ei ainoastaan päästä seulasta läpi lusmuja, vaan vaikuttaa kielteisesti myös ahkerampien motivaatioon. Tosi ikävä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän kismittää, kun itse kirjoitan parhaillani kunnianhimoista monen sadan pituista monografia. Olen siis myös julkaissut artikkeleita eli voisin väitellä käden käänteessä, jos haluaisin, mutta tuntuu väärältä jotenkin. Aika surullista, että tämä meininki saa jopa kaltaiseni ahkeran tutkijan harkitsemaan menemistä sieltä mistä aita on matalin, "sillä niinhän muutkin". Eli tämä uusi linjaus ei ainoastaan päästä seulasta läpi lusmuja, vaan vaikuttaa kielteisesti myös ahkerampien motivaatioon. Tosi ikävä juttu.
sori *monen sadan sivun pituista
Väitöskirja voi olla myös monografia. Yhdellä julkaisulla tuskin ihan väikkäriä vielä saa kasaan, vaan siihen tulee muutakin tieteellistä sisältöä. Artikkelin pitää myös olla hyvin laadukas. Mutta kyllä, vaatimustaso laskee koko ajan kaikkien opintosuorituksien suhteen.
Ymmärtääkseni vähintään ja sen pitäisi olla sitten tosi laadukas jos ei tee muita julkaisuja.
Tietenkin tällainen kiinteä määrä artikkeleille on hankala kun humanistisilla aloilla voi saada suomeksi pilipali-tekstinpätkän läpi kun taas sitten kovissa tieteissä ei niin vain saa julkaisun arvoista materiaalia kasaan alan arvostettuihin lehtiin.
Vanha teknikko vastaa nykyistä DI:tä ja vanha opistoinsinööri vastaa nykyistä tekniikan tohtoria.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni vähintään ja sen pitäisi olla sitten tosi laadukas jos ei tee muita julkaisuja.
Tietenkin tällainen kiinteä määrä artikkeleille on hankala kun humanistisilla aloilla voi saada suomeksi pilipali-tekstinpätkän läpi kun taas sitten kovissa tieteissä ei niin vain saa julkaisun arvoista materiaalia kasaan alan arvostettuihin lehtiin.
Yksi artikkeli Natureen, niin eiköhän se ole siinä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se vähän kismittää, kun itse kirjoitan parhaillani kunnianhimoista monen sadan pituista monografia. Olen siis myös julkaissut artikkeleita eli voisin väitellä käden käänteessä, jos haluaisin, mutta tuntuu väärältä jotenkin. Aika surullista, että tämä meininki saa jopa kaltaiseni ahkeran tutkijan harkitsemaan menemistä sieltä mistä aita on matalin, "sillä niinhän muutkin". Eli tämä uusi linjaus ei ainoastaan päästä seulasta läpi lusmuja, vaan vaikuttaa kielteisesti myös ahkerampien motivaatioon. Tosi ikävä juttu.
Kaikki tämmöinen on nykyään Suomen tavaramerkki, ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Riittääkö, jos kirjoittaa hyvän provon av:lle?
Se oli Lapin yon taiteiden tiedekunta 👍🏻.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni vähintään ja sen pitäisi olla sitten tosi laadukas jos ei tee muita julkaisuja.
Tietenkin tällainen kiinteä määrä artikkeleille on hankala kun humanistisilla aloilla voi saada suomeksi pilipali-tekstinpätkän läpi kun taas sitten kovissa tieteissä ei niin vain saa julkaisun arvoista materiaalia kasaan alan arvostettuihin lehtiin.
Kovissa tieteissä kiihdytellään vähän hiukkasta ja raportoidaan, että ei tässä kovin kummoisia havaittu.
Jos olisi aikoinaan kirjoittanut yhden sivun artikkelin sinisestä ja valkoisesta ledistä, niin sitten ehkä...
Olin luullut, että niitä pitää olla 4-5 kpl. Diplomityö on jo pidempi kuin tohtorinväitös... 😄
HY ei ilmeisesti halua pysyä siellä parhaiden yliopistojen listalla.
Inflaatio iskee tohtorin tutkintoon yhtä samalla vääjäämättömyydellä kuin se on iskenyt jo maisterin tutkintoonkin. Ylioppilaista nyt sitten puhumattakaan.
Tason heikennykset eivät ainakaan tule parantamaan suomalaisyliopistojen asemaa kansainvälisissä vertailuissa, joissa niiden sijoitukset ovat jo valmiiksi surkeita. Ja tämä on tässä kehityksessä kaikkein huolestuttavinta.
Jos sinusta on "apukoulumeininkiä" kirjoittaa tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan arvostetussa, kansainvälisessä tiedelehdessä, voit toki näyttää omat taitosi.
Kai tuossa on taustalla joku älytön valtiontukimalli, että yliopisto saa rahaa könttäsumman per valmistunut tohtori. Laadusta viis.
Ei järkeä ei.
No, onhan kouluissakin vaatimustasoa pudotettu aiemmasta. Joidenkin opettajien mukaan niin on pakko tehdä, koska oppilasaines huononee alinomaa.
Ottakaa huomioon, että mikä tahansa julkaistu artikkeli ei kelpaa, vaan sen pitää olla julkaistu arvostetussa tiedelehdessä. Se on helpommin sanottu kuin tehty.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinusta on "apukoulumeininkiä" kirjoittaa tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan arvostetussa, kansainvälisessä tiedelehdessä, voit toki näyttää omat taitosi.
On se apukoulumeininkiä, jos aiemmin on vaadittu neljä, niin miksi yhtäkkiä riittää yksi?
Vierailija kirjoitti:
Vanha teknikko vastaa nykyistä DI:tä ja vanha opistoinsinööri vastaa nykyistä tekniikan tohtoria.
Tämä ei pidä kyllä paikkaansa. Edelleenkin yliopistot keskittyy teoriaan ja muut enemmän käytöntöön. TkT.lla on huomattavasti enemmän teoriaosaamista kuin insinöörillä. Vaatimusten aleneminen on kyllä totta, mutta ei tässä mielessä mitä väität.
Riittääkö, jos kirjoittaa hyvän provon av:lle?