Lue keskustelun säännöt.
Tutkija: suomalaiset ovat edelleen allergisia teitittelylle
27.10.2024 |
Teitittely on pysynyt vain asiakaspalvelun ja liiketapaamisten kielenä sekä ikäihmisiä ja arvohenkilöitä puhuteltaessa mutta ei ole yleistynyt arkikäyttöön. Opettamisesta ja kovasta yrityksestä huolimatta teitittely ei ole 200 vuoden jälkeenkään onnistuttu vakiinnuttamaan suomalaiseen suuhun ja moni pitää sitä kankeana ja liian virallisena puhuttelutapana:
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?
Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?
Ei.
Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se. Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä teitittelen ja puhuttelen kohteliaasti rouvana kaikkia yli 30v naisia:) Nelikymppinen nuorukainen olen.
Hieno, olet fiksu kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Englanninkielessä kaikki teitittelevät toisiaan. Vain Jumala sinuttelee maan asukkeja:
Thou shalt not steal
Love thy neighbour
Kyllä. Mutta miten sitten erotat sen you-sanan, teitittelystä ja sinuttelusta? Eli onko hän parempi tuttavuus, johon luotat vai et luota?
Eli kyllä meillä sittenkin on aika hyvä tuo - vanhempaa teitiellään, sitten kun tutustuu, niin sinutellaan.
(tuo jenkkien you perustuu kait jotenkin siihen äänenpainoon, intonaatioon.... en tiedä).
(näin funtsin)
Täyttä hölynpölyä koko teitittely. Siihen sopii se kommentti, nääk sää mut kahtena.
Suimalaiset eivät tykkää teitittelystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä teititteleekö joku vaiko ei pystyy tunnistaa ihmisen koulutusasteen tason ja ÄO:n.
Varmaan joitakin haittaa, kun nostan hattua tervehtiessäni tuntemiani pariskunta kadulla tai heidän rouviaan. Avaan oven kauppaan mennessä jne. Asia opetettiin minulle jo lapsena. Isäni oli kansakoulun opettaja, joka kertoi että kaikkia ihmisiä tervehditään nostamalla hattua ja nyökätään ja pokataan.
Sillä olen pärjännyt tähän asti, ja suorittanut ylemmän akateemisen tutkinnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoret haluavat rappeuttaa täydellisen ja puhtaan suomen puhekielillä ja murteilla sen sijaan että pidetään vaivalla kiinni suomen kieliopista ja yleiskielestä.
Ja työ vossiiloituneet kävvyyt halluutte lahata suomemme murtehet.
Jos murteista puhutaan niin kaikkein parhaita ja mieleenjäävimpiä asiakaspalvelijoita ovat ne jotka puhuvat leveää murretta.
Asiakaspalvelutilanteessa tulee puhua kirjakieltä. Tämän tietää jokainen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä saisi olla on tuhat kertaa parempi tervehdys kuin mitä sinä haluaisit ottaa? Menee mielestäni jopa törkeyden rajalla tuo jälkimmäinen, toki Ranskassa ja sen kulttuurin kontekstissa ihan asiallinen kysymys.
"Mitä saisi olla" ei ole teitittelyä. Mitä sinulle saisi olla? Mitä teille saisi olla? Mitä heille saisi olla?
Useimmiten nykyään kuulee "mitäs sulle?". Itselleni on aivan sama, että kuinka kysytään kun asia tulee selväksi.
Itse en teitittele, en vaikka juttelisin presidentille. Ollaan kaikki ihan saman arvoisia ihmisiä.
N57
Se ei ole noin yksinkertaista. Kysymys teitettelyssä ei ole ihmisen arvosta, koulutuksesta, varakkuudesta, köyhyydydestä, ulkonäöstä, tms.
Kysymys on yksityisyydestä. Ja välimatkan pitämisestä myös henk
Virastojen työntekijät eivät todellakaan yleensä teitittele asiakkaita. Kohtelias voi olla muutenkin. Itse 60-luvulla syntyneenä en muista sellaista aikaa, jolloin teitittely olisi ollut yleistä. Oma havainto on, että se on viime aikoina yleistynyt muiden päälleliimattujen asiakaspalvelufraasien kanssa. Joskus 1800-luvulla lasten piti teititellä vanhempiaan, mutta 1960-luvun jälkeen se ei ole ollut osa suomalaista tapakulttuuria. Se kertoo teititeltävälle vain, että häntä pidetään vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen hyvinä aikoina oli normaalia että lapset teitittelivät isovanhempiaan ja jopa vanhempiaan. Silloin osattiin vielä kunnioittaa toisia ja elettiin kurissa ja nuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?
Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?
Ei.Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se. Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.
Pohjanmaalla ihminen on se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos vaan luovutetaan ja annetaan suomalaisten sinutella tosiaan kun sitä myös joutuvat erikseen pyytämään eikä yritetä pakottaa teitittelyä vastoin ihmisten omaa tahtoa? Ja kenen idea ja ajatus koko teitittelyn tyrkytys edes on?
Artikkelista lainattuna:
"'Yhdistän teitittelybuumin nousun vuoteen 1995 ja Suomen liittymiseen Euroopan unioniin. Aloimme saada sen myötä kansainvälisiä vaikutteita', Lappalainen toteaa."
Oma kokemukseni puolestaan on että vielä 90-luvulla sai enemmän sinutella, mutta sitten vuosituhannen vaihteen jälkeen alettiin tiukemmin vaatia että kaikkia tulisi teitittellä koska "se olisi sivistyneempää ja vähemmän barbaarista." Minusta teitittely on kuitenkin aina ollut kuitenkin enemmän teennäistä ja keinotekoista.
Artikkelissa puhutaan puuta heinää. Suomessa on
Minä kyllä väittäisin, että teitittely väheni huomattavasti jo kasarilla. Silloin teititeltiin lähinnä vain vanhoja ihmisiä. 70-luvulla vielä teititeltiin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Siitä teititteleekö joku vaiko ei pystyy tunnistaa ihmisen koulutusasteen tason ja ÄO:n.
Höpö höpö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te tällä tarkoitatte minä ruotsalaisen eliitin edustajana vaadin teitittelyä ja sitä että ruotsinkieli on ainoa pakollinen kieli jatkossa Suomessa...
Teitittelen aina vieraita ihmisiä. Sinunkaupat tehdään vasta syvemmän tutustumisen jälkeen. Ehkä herrainklubilla voidaan kolmannen konjakin jälkeen heittää tittelit pois.
Kyllä. Allerginen. En ole mummo jota pitäisi teititellä. Aina nuori.
Ördög
Tietenkin teitittelen kaikkia vieraita henkilöitä reissatessani Saksassa ja Ranskassa ja sönkötessäni sikäläisiä kieliä. Mutta kotimaisilla sinuttelen. Kun puhelinmyyjä, feissari tai vastaava "kohteliaisuussyystä" äityy teitittelemään minua, sanon napakasti: Minua saa, ja täytyy sinutella - niinhän minä itsekin teen".
Vai pitäsikö ruveta seuraamaan jonkun Matti Klingen käyttäytymiskoodeja?
Teitittelykin pitää opetella. Kun kotisairaanhoitaja menee mummon luo päivällä ja kysyy Oletteko Rouva ottaneet päivälääkkeene. VÄÄRIN!
Ei niitä rouvia ole monta. "Oletteko rouva OTTANUT päivälääkkeenne" on oikein.
Sama vaivaa lehdistön edustajia, kun haastattelevat presidenttiä tai pääministeriä
Täytyy sanoa, että olen hieman allerginen teitittelylle, mutta vielä enemmän allerginen olen jatkuvalle etunimeni toistamiselle..
"Oletko XXX huomannut tämän?" "Minulla olisi hyvä tarjous sinulle XXX." "Huomenta XXX" tilanteissa, joissa ei ole ketään muita keskustelussa mukana, että sitä etunimeä tarvittaisiin kohdentamaan juttu juuri minulle useamman ihmisen joukossa.
N60+
Itse kyllä teitittelen ja puhuttelen kohteliaasti rouvana kaikkia yli 30v naisia:) Nelikymppinen nuorukainen olen.