Tutkija: suomalaiset ovat edelleen allergisia teitittelylle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?

Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?

Ei.

Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se.  Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.

Pohjanmaalla ihminen on se. 

Samoin on myös jyvässeudun murteessa Keski-Suomessa.

Mielestäni Suomessa edes arvohenkilöitä ja ikäihmisiä ei teititellä. Tämä on järkyttävää. Tuntuu myös siltä, että arvohenkilöt ja ikäihmiset eivät edes halua, että heitä teititeltäisiin. Kävin yksityisellä lääkärillä ja silkasta arvostuksesta ammattia ja henkilöä kohtaan yritin teititellä lääkäriä, mutta lääkäri vaati sinuttelua. En edelleenkään ymmärrä tätä. Tällainen Suomen kulttuuri, jossa kaikki kunnioitus ja arvostus muita ihmisiä kohtaan ja varsinkin arvohenkilöitä ja ikäihmisiä kohtaan ovat molemmat täysin nollia, on erittäin epämukavaa ja suorastaan noloa. Miten te kaikki voitte käyttäytyä esimerkiksi opettajan, pomon tai ikäihmisten kanssa kuin olisitte kavereita? Miksi suomalaisissa ohjelmissa käytetään ainoastaan puhekieltä ja käyttäydytään kuin kaikki olisivat kavereita keskenään? Suomessa ilmaistaan pelkästään adjektiiveilla, että henkilö on arvostettu ja kunnioitettu, mutta kun tämä henkilö tavataan tai hänet kutsutaan johonkin ohjelmaan mukaan, tämä muuttuu aivan täysin, henkilöä ei teititellä ja nauretaan hänen kanssaan kuin oltaisiin parhaita kavereita. Mitä tämä tällainen on? Kun tällaista katsoo, tuntuu, että tämä "arvostettu ja kunnioitettu" henkilö menettää kaiken luotettavuutensa, koska eihän kukaan kohtele häntä arvohenkilönä, vaan kuin kaverina. Toisena esimerkkinä vaikka MasterChef Suomi, katsoessani tätä ohjelmaa en pystynyt erottamaan tuomaristoa kilpailijoista. Kilpailijat eivät näyttäneet minkäänlaista kunnioitusta tai arvostusta tuomaristoa kohtaan, eivätkä tuomaritkaan piitanneet tästä ollenkaan vaan käyttäytyivät kuin olisivat ison kaveriporukan kanssa. Tämä eroaa erittäin paljon jopa edes Amerikan MasterChefistä, puhumattakaan vaikkapa Korean MasterChefistä. Oli erittäin epämukavaa ja outoa katsoa Suomen versiota ohjelmasta, mutta tuntui kuin kaikki olisi loksahtanut paikoilleen katsoessani Korean versiota. Peruskäytöstapojen lisäksi Koreassa kunnioitus toisia kohtaan on rakennettu kielen sisään. Miksi suomalaisilla ei tunnu olevan minkäänlaisia käytöstapoja? Onko näin ollut aina? Jos ei, mistä lähtien toisiin maihin verrattuna jo olemattomat käytöstavat ovat kadonneet? Suomessa ollaan aina niin ylimielisiä, että suomalaiset ovat niin edistyneitä, hyväkäytöksisiä, suvaitsevaisia ja Suomessa on kaikki maailman parasta, mutta todellisuudessa suurimmalta osalta suomalaisia ikäryhmästä riippumatta puuttuu jopa peruskäytöstavat kuten tervehtiminen, suvaitsevaisuus on olematonta Suomen "maailman parhaaksi" leimattu koulujärjestelmä on vitsi, missä lapset eivät opi muuta kuin että opettajien kanssa kaveeraaminen on täysin ok.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Suomessa edes arvohenkilöitä ja ikäihmisiä ei teititellä. Tämä on järkyttävää. Tuntuu myös siltä, että arvohenkilöt ja ikäihmiset eivät edes halua, että heitä teititeltäisiin. Kävin yksityisellä lääkärillä ja silkasta arvostuksesta ammattia ja henkilöä kohtaan yritin teititellä lääkäriä, mutta lääkäri vaati sinuttelua. En edelleenkään ymmärrä tätä. Tällainen Suomen kulttuuri, jossa kaikki kunnioitus ja arvostus muita ihmisiä kohtaan ja varsinkin arvohenkilöitä ja ikäihmisiä kohtaan ovat molemmat täysin nollia, on erittäin epämukavaa ja suorastaan noloa. Miten te kaikki voitte käyttäytyä esimerkiksi opettajan, pomon tai ikäihmisten kanssa kuin olisitte kavereita? Miksi suomalaisissa ohjelmissa käytetään ainoastaan puhekieltä ja käyttäydytään kuin kaikki olisivat kavereita keskenään? Suomessa ilmaistaan pelkästään adjektiiveilla, että henkilö on arvostettu ja kunnioitettu, mutta kun tämä henkilö tavat

Suomalaiset ovat vielä niin juntteja ettei osata edes peruskäytöstapoja. Ihmekkös tuo kun vielä pari sataa vuotta sitten elettiin kuopissa ja pureskeltiin puun kuorta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?

Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?

Ei.

Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se.  Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.

Pohjanmaalla ihminen on se. 

Samoin on myös jyvässeudun murteessa Keski-Suomessa.

Ja Lapissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?

Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?

Ei.

Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se.  Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.

Pohjanmaalla ihminen on se. 

Mitä se ny taas o menny tekemähä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?

Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?

Ei.

Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se.  Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.

Pohjanmaalla ihminen on se. 

Samoin on myös jyvässeudun murteessa Keski-Suomessa.

Ja Lapissa.

Ja Pirkanmaalla.

Vierailija kirjoitti:

Minusta teitittely on aina ollut typerää ja teennäistä. Jonkinlainen tunkkainen tuulahdus luokkayhteiskunnasta. Näin, vaikka itsekin nuorena asiakaspalvelijana teitittelin vanhempia ihmisiä varmuuden vuoksi. Nyt olen jo keski-iän ylittänyt ja tuntuisi hölmöltä, jos joku teitittelisi minua.

Minä hänittelen. Se on luontevaa. Esim. "Mistä kaukaa vieras on? ", "Ottaako hän kahvia vai teetä?" , "Mitä hänelle saisi olla?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teitittelyä eikä tippaamista. Kiitos. Ollaan ihan vaan suomalaisia omine tapoinemme, jookos?

Sallitaanko siis puhekielisen ja murteelisen sanan "se" käyttö henkilön kolmantena persoonapronominimä ilman vanteiden kiristelyä ja kukkahattuja?

Ei.

Koirista ja eläimistä voidaan käyttää sanaa se.  Ihmisestä ei koskaan. Ihminen on aina puheessa hän.

Pohjanmaalla ihminen on se. 

Mitä se ny taas o menny tekemähä?

 

Soon männy huussihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti titteleiden käyttö palaisi. "Ottaisiko maisteri lisää kahvia?" "Aikooko lehtori osallistua illalliskutsuille?"

Pitäisi olkaa opettamaan lapsista alkaen. Meillä sai viivottimesta sormille jos opettajaa kutsui esim "Maijaksi" tai "Maija-opeksi" ja sen sijaan piti kutsua sukunimellä esim "kyllä Opettaja Miettinen" tai "kyllä Rouva Miettinen."

Niin pitäisi. Puolisoni meinasi saada vanhempainillassa slaagin, kun lapsemme tervehti rehtoria etunimellä.

Jos joku alkaa mua teitittelee haistatan sille. Ja sama jos mun sinuttelu viduddaa kuulijaa nii haistattelen lisää.

Teitittely oli 80 vuotiaiden rouvien juttu mustavalkoeloluvien aikaan.

Junttius ei ole ylpeyden aihe

Vierailija kirjoitti:

Jos joku alkaa mua teitittelee haistatan sille. Ja sama jos mun sinuttelu viduddaa kuulijaa nii haistattelen lisää.

Teitittely oli 80 vuotiaiden rouvien juttu mustavalkoeloluvien aikaan.

Teitä siis tarkoitin, junttius ei ole ylpeyden aihe

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti titteleiden käyttö palaisi. "Ottaisiko maisteri lisää kahvia?" "Aikooko lehtori osallistua illalliskutsuille?"

Ja mitä teille laiska työtön laitetaan ja entä teille vi--n h--o?

Jos minua joku teitittelee, otan sen  v i t t u i l u n a. Sitten kun minut todetaan mieleltäni jakautuneeksi persoonaksi, minua saa teititellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos vaan luovutetaan ja annetaan suomalaisten sinutella tosiaan kun sitä myös joutuvat erikseen pyytämään eikä yritetä pakottaa teitittelyä vastoin ihmisten omaa tahtoa? Ja kenen idea ja ajatus koko teitittelyn tyrkytys edes on?

Artikkelista lainattuna:

"'Yhdistän teitittelybuumin nousun vuoteen 1995 ja Suomen liittymiseen Euroopan unioniin. Aloimme saada sen myötä kansainvälisiä vaikutteita', Lappalainen toteaa."

Oma kokemukseni puolestaan on että vielä 90-luvulla sai enemmän sinutella, mutta sitten vuosituhannen vaihteen jälkeen alettiin tiukemmin vaatia että kaikkia tulisi teitittellä koska "se olisi sivistyneempää ja vähemmän barbaarista." Minusta teitittely on kuitenkin aina ollut kuitenkin enemmän teennäistä ja keinotekoista.

Olen hämmentynyt, koska muistaakseni teitittelyä opetettiin meille lapsille ja nuorille 60- ja 70-luvulla, mutta sinuttelu on yleistynyt ja sitä on alettu suosia 90-luvulta alkaen.

Esim. virkakirjeissä kansalaisia voitiin teititellä 90-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen tuli ohjeet käyttää kirjeissä sinuttelua.

Saksalaistyylistä tapaa teititellä on pidetty vanhanaikaisena ja etäisenä.

Suomalaisilla on sellainen piikamainen ja nöyristelevä asenne. Sen vuoksi ei sitten saa teititellä. Minua taas ärsyttää sinuttelu silloin kun henkilön kanssa emme tunne toisiamme tai ole lähemmin tuttavallisissa väleissä. Itsepintaisesti myös teitittelen itseäni vanhempia ihmisiä.

Muistan kun Kela otti kirjeissään sinuttelun käyttöön. Jotenkin järkyttävää kunnioituksen puutetta.

Koska täällä Suomessa meitä on niin vähän, ettei ole varaa alkaa tekemään kummempaa hierarkiakuilua ihmisten välille. Tiukassa paikassa joutuu kuitenkin lapionvarteen ihan jokainen ja siinä ei tilipusseja, omaisuutta tai titteleitä kysytä. 

Siellä kuuluisilla ulkomailla tätä meidän tapaa ajatellaan reiluuden ja avoimuuden merkkinä, että pidettäskö kiinni ees jostain omasta?

Ihan saakelin turhaa tommonen. Ei ole monessa muussakaan kielessä vastaavaa typeryyttä. Oisko aika mennä eteenpäin jo?

Vierailija kirjoitti:

Minusta teitittely on aina ollut typerää ja teennäistä. Jonkinlainen tunkkainen tuulahdus luokkayhteiskunnasta. Näin, vaikka itsekin nuorena asiakaspalvelijana teitittelin vanhempia ihmisiä varmuuden vuoksi. Nyt olen jo keski-iän ylittänyt ja tuntuisi hölmöltä, jos joku teitittelisi minua.

Opiskelin maassa, jossa opiskelijatkin teitittelivät toisiaan ennen sinunkauppoja. Viidessä vuodessa sitten se vaikutti myös suomenkieliseen puheenparteen ja aluksi oli vaikeaa kun teitittely tuli automaattisesti. Piti aina muistuttaa itselleen, että pitää sinutella.

Sitä en ymmärrä, että osa loukkaantuu kun heitä teitittelee. Kerran lasteni kanssa pulkkamäkeen mennessä toinen toinen lapsistani ihastui samaa tietä pitkin kannoillamme kulkeneen nuoren naisen tukkaan. Hän vaihtoi muutaman sanan ja antoi lasten katsoa hiuksia läheltä ilman pipoa. Sitten minulta lipsahti, että meidän pitää nyt päästää täti omille asioilleen ja mennä itse pulkkamäkeen ennen kuin tulee pimeä. Nuori nainen äsähti, ettei hän ole mikään täti. Pyysin anteeksi ja kerroin, että meillä on opetettu lapsia puhuttelemaan kaikkia aikuisia aluksi tädeiksi ja sediksi eikä ole kyse mistään sukulaisuudesta tai mollaamisesta. Hän ei ymmärtänyt ja oli vihainen siksi, että häntä puhuteltiin epäkohteliaasti. Jossain Saksassa ei olisi samanlaista episodia päässyt syntymään.