En jaksaisi enää etsiä kumppania

Minä naisena hävisin oman mieheni toiselle miehelle. He ovat nyt yhdessä, ja minä olen sinkkuna. Ehkä seksuaalinen suuntautuminen voi muuttua sekin iän ja kokemusten myötä.

Suosittelen ap:lle kissaa tai vaikka useampaa. Ne ovat kivoja ystäviä.

Kun naisen kultakausi on ohi viimeistään 35 vuotiaana, nainen joko keskittyy hankittuihin lapsiinsa tai vetäytyy markkinoilta. Vaihtoehtona on alati iän myötä heikkenevä pooli miehiä.

Lopulta omat rahkeet riittävät enää moniongelmaisiin miehenkuvatuksiin, mistä tämä palsta on oiva osoitus.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen ap:lle kissaa tai vaikka useampaa. Ne ovat kivoja ystäviä.

Kun naisen kultakausi on ohi viimeistään 35 vuotiaana, nainen joko keskittyy hankittuihin lapsiinsa tai vetäytyy markkinoilta. Vaihtoehtona on alati iän myötä heikkenevä pooli miehiä.

Lopulta omat rahkeet riittävät enää moniongelmaisiin miehenkuvatuksiin, mistä tämä palsta on oiva osoitus.

Näin se on. Omalla kohdalla ainakin.

Kissa olis kyllä  kiva.

Vierailija kirjoitti:Vedän kyllä puoleeni minua huonosti kohtelevia miehiä, sen kaavan olen tunnistanut. En vaan tiedä, miten osaisin vetää toisenlaisia, kun vaikka kuinka yritän toimia toisin, aina näistä paljastuu ikävää (sitoutumiskyvyttömyyttä etupäässä).

Ap

Oletko sä ap alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että usein alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison.

Kunnollinen ja hyvä mies ei sitten taaskaan kelpaa? Vaaditaan kohtuuttomia taas, hyvää työuraa, pituutta, jykevää leukaa sekä autoa. Suomessa on paljon hyviä ja tavallisia miehiä jotka suorastaan nauttivat kotona istumisesta sekä sivistävät itseään mm. videopelaten, lukien kirjoja tai katsoen elokuvia ja sarjoja.

mä haluaisin nyt vähän tsempata sua ap. Mä olen 37-v nainen ja olin Tinderissä vajaa 2,5v ja tässä mun treffisaldo:

Ensitreffejä 34

1/3 antoi minulle pakit

1/3:lle minä annoin pakit

1/3 kanssa kumpikin oli sitä mieltä, ettei kannata tavata uudelleen.

Kolme tapailusuhdetta.

Eli ei ole kovin hyvin mennyt.

Jokainen nainen saa miehen helposti jos vain haluaa. Naisen pitää vaan ottaa se tavis mies. Nainen saa pakkeja vain jos yrittää niitä komeimpia miehiä joten sinu pitää tyytyä tasottomiin tavis miehiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen normaalipainoinen, kauniiksi sanottu, lapseton nainen. Haluaisin parisuhteen, koska kaipaan läheisyyttä, asioiden jakamista, yhdessä tekemistä, seuraa, tukeakin elämän käänteissä. Osaan puhua ja kuunnella, olen empaattinen ja epäitsekäs. Mutta. Saan pakkeja kerta toisensa jälkeen ilman, että minuun halutaan edes tutustua. Tai sitten saan osakseni ristiriitaista käytöstä (kuumaa, kylmää) ja suoranaista valehtelua ja ikävää puhetta. Alkaa pikkuhiljaa olla sellainen olo, etten halua enää kokea yhtäkään suhdeyritelmää :(

Jätät todennäköisesti jotain oleellista sanomatta tässä.

Normaalipainoiset, lapsettomat kauniit naiset saavat tuhansia tykkäysiä Tinderissä muutamassa päivässä. Baareissa teitä tullaa iskemään jatkuvasti ja sitä rataa. Valikoimaa pitäisi kaiken järjen mukaan riittää jos puhut totta.

Miten, missä ja millä tavoilla lähestyt sinua kiinnostavia miehiä?

Mitä käytännön tekoja teet että sinua voidaan lähestyä? Oletko deittisovelluksissa, käytkö yöelämässä?

Minkälaisten miesten kanssa käyt treffeillä? Ovatko he pelkästään pitkiä ja komeita miehiä?

Osaatko normaalit sosiaaliset taidot ja oletko pidetty ihminen? Onko sinulla ystäviä? 

Tiedän muutaman miehen, joille olisi ottajia suunnilleen jonoksi asti. Seuraa löytyy sormia napauttamalla, kivoja, kauniita, koulutettuja naisia, ja senkun valitsevat siitä mieleisensä. Miehet ovat ihan tavallisen näköisiä, eivät mitään superkomeita. Mutta sosiaalisesti tosi taitavia... Olen miettinyt, mistä se johtuu. Uskon, että heidän sosiaalisuus on suurin syy, tietysti. Osaavat saada naiset viihtymään seurassaan. Olen itse miettinyt, miten tätä voisi opetella, että löytäisi vastaavasti tällaisen sosiaalisen, tasapainoisen ja aktiivisen miehen. 

Joskus se avain on kyllä, että rauhoittaa tilanteen. Että on itsen kanssa niin hyvä olla, että muut hakeutuu sun seuraan, haluavat olla sun kanssa. Harrastukset, oma hyvinvointi, mielekkyys, positiivisuus.

Etkö sinä aikuinen ihminen osaa elää itsellistä elämää. Mitähän oot vailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos ajatuksista. Ilman muuta on hyvä keskittyä muihin asioihin. Kuitenkin läheisyyden tarve on käsittääkseni ihan normaalia ja tervettä.

Olen keski-ikäinen. Toki ymmärrän, ettei kenellekään ole luvattu parisuhdetta, mutta minua ihmetyttää miesten käytös. Ihmetyttää myös se, että monet tavallistakin tavallisemmat löytävät suhteen heti edellisen kariuduttua ja jotkut, kuten itse, ei ketään. En toki ihan ketä vain huolisikaan, eli voi johtua osittain siitäkin.

Ap

Totta kai on normaalia ja tervettä, mutta monen meidän kohtalo on se, että ilman sitä on tultava toimeen. Toiset löytävät kumppanit yleensä juuri siksi, että sille kumppanille ei ole asetettu juuri mitään kriteereitä. Toki voit arvioida itsesi kohdalla, ovatko ne sinun kriteerisi järkeviä ja sellaisia, että ne edellä kannattaa mennä a

Miehet ovat totaalisen yliedustettuja Tinderissä. Sinne vaan, mutta älä kaunistele kuviasi, se iskee takaisin ja tuhlaat vain aikaasi deitteihin, joista ei koskaan seuraa toista. 

Kyllähän se varmaan niin on, että kun ikä alkaa olla 40+, niin jos ei siihen mennessä ole puolisoa löytynyt, niin saa jo alkaa heittää toivonsa. Kaksikymppisestä lähtien alkaa kulta-aika lasten saamiselle,jos niitä meinaa tehdä. Tottakai vanhempanakin voi löytää kumppanin, mutta jos lapsiperheestä haaveilee, pitäisi alkaa hommiin jo siinä 20-30v.

Älä menetä toivoa mutta tee jotain muutoksia nykyiseen elämääsi ja arkeesi. Mä erosin todella pitkästi liitosta 41v iässä ja pidempään näytti että mun suhteet on tässä. Tinderistä ei mitään järkevää, pelkästään jollain lailla epäsopivat (sellaiset siis ettei kiinnostusta minun puolelta) lähestyivät jos harvoin baarissa kävin ja vaikkapa töissä kaikki tuntuvat olevan naimisissa tai suhteessa. 

Aloitin sitten uuden harrastuksen, mikä hyvin miesvaltainen. Pikkuhiljaa sieltä alkoi nousta esiin muutamia kivoja miehiä ja lopulta päädyin yhteen tapailusuhteen kautta aivan ihanan miehen kanssa, alun ystävyys ja tapailu kasvoi ihan oikeaksi rakkaudeksi ja parhaaksi suhteeksi mitä mulla on ikinä ollut. 

Mulle isoin tekijä oli et muutin jotain, menin naapurikaupunkiin aivan toisiin ympyröihin. Muuten varmaan vieläkin ihmettelisin samaa, mun elämä kun pyöri akselilla työ-lapset-Prisma-lenkki ystävän kanssa. Siis oikein kivaa ja antoisaa sekin mutta puolimahdoton tavata mitään sopivia miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Älä menetä toivoa mutta tee jotain muutoksia nykyiseen elämääsi ja arkeesi. Mä erosin todella pitkästi liitosta 41v iässä ja pidempään näytti että mun suhteet on tässä. Tinderistä ei mitään järkevää, pelkästään jollain lailla epäsopivat (sellaiset siis ettei kiinnostusta minun puolelta) lähestyivät jos harvoin baarissa kävin ja vaikkapa töissä kaikki tuntuvat olevan naimisissa tai suhteessa. 

Aloitin sitten uuden harrastuksen, mikä hyvin miesvaltainen. Pikkuhiljaa sieltä alkoi nousta esiin muutamia kivoja miehiä ja lopulta päädyin yhteen tapailusuhteen kautta aivan ihanan miehen kanssa, alun ystävyys ja tapailu kasvoi ihan oikeaksi rakkaudeksi ja parhaaksi suhteeksi mitä mulla on ikinä ollut. 

Mulle isoin tekijä oli et muutin jotain, menin naapurikaupunkiin aivan toisiin ympyröihin. Muuten varmaan vieläkin ihmettelisin samaa, mun elämä kun pyöri akselilla työ-lapset-Prisma-lenkki ystävän kanssa. Siis oikein kiva

Tämä on kyllä hyvä vinkki, että muuttaa ympyröitä. Omakin elämä, vaikka ihan aktiivista onkin, pyörii samoissa paikoissa, joista ei ketään ole löytynyt. Yritän nyt reipasta ja hakeutua uusiin ympyröihin. Kiitos :)

En ole ollut treffisovelluksissa, mutta kai sitäkin voisi kokeilla. Kuviani en ole filtteröinyt koskaan, enkä sitä tekisi nytkään. Koen sen huijaukseksi, ja olisi tosi noloa mennä treffeille ihan eri näköisenä kuin kuvassa oli.

Ystäviä on, kuten jossain kohtaa sanoinkin. Olen korkeasti koulutettu, vakinaisessa työssä ja elämänhallinta on kohdillaan. Isäni ei ollut alkoholisti. Olet oikeassa siinä, että alkoholistiperheen tytär herkästi ottaa alkoholistipuolison. Minun tapailukumppaneistani ei yhdelläkään ole tiettävästi ollut ongelmia alkoholin kanssa, ja ovat olleet työssäkäyviä. Kuten jo sanoin, ongelmana on ollut sitoutumishaluttomuus ja tunteillani pelaaminen. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Älä menetä toivoa mutta tee jotain muutoksia nykyiseen elämääsi ja arkeesi. Mä erosin todella pitkästi liitosta 41v iässä ja pidempään näytti että mun suhteet on tässä. Tinderistä ei mitään järkevää, pelkästään jollain lailla epäsopivat (sellaiset siis ettei kiinnostusta minun puolelta) lähestyivät jos harvoin baarissa kävin ja vaikkapa töissä kaikki tuntuvat olevan naimisissa tai suhteessa. 

Aloitin sitten uuden harrastuksen, mikä hyvin miesvaltainen. Pikkuhiljaa sieltä alkoi nousta esiin muutamia kivoja miehiä ja lopulta päädyin yhteen tapailusuhteen kautta aivan ihanan miehen kanssa, alun ystävyys ja tapailu kasvoi ihan oikeaksi rakkaudeksi ja parhaaksi suhteeksi mitä mulla on ikinä ollut. 

Mulle isoin tekijä oli et muutin jotain, menin naapurikaupunkiin aivan toisiin ympyröihin. Muuten varmaan vieläkin ihmettelisin samaa, mun elämä kun pyöri akselilla työ-lapset-Prisma-lenkki ystävän kanssa. Siis oikein kiva

mikä miesvaltainen harrastus? metsästys?

Vierailija kirjoitti:

En ole ollut treffisovelluksissa, mutta kai sitäkin voisi kokeilla. Kuviani en ole filtteröinyt koskaan, enkä sitä tekisi nytkään. Koen sen huijaukseksi, ja olisi tosi noloa mennä treffeille ihan eri näköisenä kuin kuvassa oli.

Ystäviä on, kuten jossain kohtaa sanoinkin. Olen korkeasti koulutettu, vakinaisessa työssä ja elämänhallinta on kohdillaan. Isäni ei ollut alkoholisti. Olet oikeassa siinä, että alkoholistiperheen tytär herkästi ottaa alkoholistipuolison. Minun tapailukumppaneistani ei yhdelläkään ole tiettävästi ollut ongelmia alkoholin kanssa, ja ovat olleet työssäkäyviä. Kuten jo sanoin, ongelmana on ollut sitoutumishaluttomuus ja tunteillani pelaaminen. 

Ap

Miten, missä ja millä tavoilla lähestyt sinua kiinnostavia miehiä?

Mitä käytännön tekoja teet että sinua voidaan lähestyä? 

Minkälaisten miesten kanssa käyt treffeillä? Ovatko he pelkästään pitkiä ja komeita miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ollut treffisovelluksissa, mutta kai sitäkin voisi kokeilla. Kuviani en ole filtteröinyt koskaan, enkä sitä tekisi nytkään. Koen sen huijaukseksi, ja olisi tosi noloa mennä treffeille ihan eri näköisenä kuin kuvassa oli.

Ystäviä on, kuten jossain kohtaa sanoinkin. Olen korkeasti koulutettu, vakinaisessa työssä ja elämänhallinta on kohdillaan. Isäni ei ollut alkoholisti. Olet oikeassa siinä, että alkoholistiperheen tytär herkästi ottaa alkoholistipuolison. Minun tapailukumppaneistani ei yhdelläkään ole tiettävästi ollut ongelmia alkoholin kanssa, ja ovat olleet työssäkäyviä. Kuten jo sanoin, ongelmana on ollut sitoutumishaluttomuus ja tunteillani pelaaminen. 

Ap

Miten, missä ja millä tavoilla lähestyt sinua kiinnostavia miehiä?

Yleensä olen tavannut heitä tuttujen kautta kun ollaan porukalla jossain (en käy baareissa). Olen huono flirttailemaan ujouden takia, mutta olen joskus antanut yhteystietoni tai ottanut selville miehen numeron ja laittanut viestiä. Jonkun olen tavannut töissä tai opiskeluissa.

Mitä käytännön tekoja teet että sinua voidaan lähestyä? 

Edellä vastasin tähänkin, eli aika vähän ujouden takia. Miten olisi hyvä toimia?

Minkälaisten miesten kanssa

Kieltämättä miehet ovat olleet ulkoisesti keskivertoa paremman näköisiä, ei kuitenkaan useimmiten pitkiä tai treenattuja. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ainakin viisikymppisillä naisilla aika pitkälti game over. Saman ikäiset haluavat nelikymppisen tai ovat yksin. Kuusikymppinen ei kelpaa. Kun Suomessa asutaan, niin pientä kaljoittelua, ehkä tupakointiakin on vaan siedettävä. Deittiapeissa on niin paljon kilpailua, ettei niistä kannata edes yrittää. Jalkautuminen menomestoihin, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettele meikkaamaan, ja trendikkäät vaatteet. Rohkeasti sitten vaan itse tekemään tuttavuutta heti jos joku vähänkin mielenkiintoinen löytyy.

Viisikymppisetkin ovat löytäneet kumppaneita, kun eivät etsi niitä netistä.

Minä löysin kuuskymppisenä miehenä viiskymppisen naisen netistä

Hyviä miehiä on todella vähän ja he löytävät halutessaan parisuhteen nopeasti. Itsekin olen lopettanut tapailun, kun tajusin että jo se että mies osaa keskustella, on liikaa. Kun rauhallisesti ja asiallisesti yritän keskustella mistä tahansa aiheesta mikä on mieleni päällä (esim. että mies ei huolehdi suuhygieniastaan ja henki haisee), mies menee saman tien puolutuskannalle, eikä asiaan voida löytää konkreettista ratkaisua. Miehet ovat todella tunteellisia olentoja, sillä erotuksella naisista, että he eivät niitä hallitse. Sitten he vielä luulevat, että tunteiden näyttäminen ja niistä puhuminen on hallinnan puutetta.

Jos joku hyvä tyyppi tulee vastaan, niin olen avoimena, mutta etsimällä en enää etsi. Sieltä tulee silloin vain ego-ongelmaisia, vältteleviä kiintymyssuhdelaisia, pettäjiä, miehiä jotka tyytyvät koska eivät saaneet sitä täydellistä naistaan ja kostavat sitten nykyiselleen naiselleen sen. Hyviä, aidosti välittäviä miehiä on kyllä, ja näitä tiedän joidenkin kavereideni ihmissuhteissa. Heidän kaltaisensa pysyvät sinkkuna, ilman sekoiluja, kunnes löytävät naisen josta aidosti välittävät. Ja sitten pysyvät siinä, ja kohtelevat naistaan hyvin. Itse en ole täydellinen, lähellekään, mutta se että joku kohtelisi aidosti välittävästi ja jonka kanssa voisi yhdessä ihmisenä kasvaa, on liikaa pyydetty monelle.

Välillä kyllä mietin, mitä näiden miesten päässä liikkuu. Useampikin suhde ollut, missä mies pyrkii kaiken keinoin alkuinnostuksensa jälkeen lyttäämään itsetunnon. Aloitin uuden kielen opiskelun, sieltä tulee heti että turha sun on opiskella, et kuitenkaan opi tai jos opit, niin et sillä taidolla mitään tee. Kohdellaan muutenkin kuin alempiarvoista, tuhahdellaan tietämilleni asioille (vaikka olisi alaani) ja vaaditaan lähteitä. Kun tarjoan niitä, suututaan ja sanotaan ettei silti pidä paikkaansa tai muuten lytätään. Omille väittämille asioille ei tietysti suostuta tarjoamaan mitään perusteluja. Ihan sama mitä sanon, on se lähtöjäänkin väärin tai huonoa.

En minäkään, kun ikää alkoi olemaan yli 30 niin huomasi että saman ikäiset naiset ei hae edes kumppania vaan ne hakee lasten siittäjää ja kaiken maksajaa jossa miehellä itsellään ei ole mitään arvoa ihmisenä