Hammaspesun jälkeen ei saa huuhdella?
Näin ainakin lukee mun Pepsodent tuubissa. Pikkuisena hammaslääkäri opetti, että pitää oikein purskutella...
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suuhun jää tahnaa, niin se kuivattaa huulia ja ikeniä.
Jos suuhusi jää hammastahnaa pesun jälkeen, käytät liikaa hammastatahnaa. Sitä nimittäin tarvitaan vain nokare hammasharjaan.Ja miten suttuisesti hampaasi peset, jos se hammastahnan vaahto pursuaa myös huuliisii?
Nokare on liian vähän.
Nykyisin hammastahnaa saa käyttää runsaasti. Virallinen suositus on 0,5-2 senttimetriä. Bjondahlin mukaan hammastahnaa voi käyttää huoletta kaksikin senttiä. - Mieluummin reilusti - niin, että sitä saa varmasti kaikkialle.
Jaa, monien hammaslääkärien mielestä nokare riittää.Suosotukset netissä ovat sidoksissa siihen, ke
teelusikallinen on 5ml
Vierailija kirjoitti:
Siis se oksettava maku pitäisi jättää suuhun?No ei tod.
Kannattaa vaihtaa hammastahnaa jos se maistuu pahalta.
Kyllä taas nähdään, että olemme jukolanjussi -kansaa. 50 luvulla jopa naurekeltiin hampaidenpesulle. Perheessä saattoi olla yksi hammasharja, jota kaikki käyttivät. 60 luvulla ja varsinkin 70 luvulla alkoivat kiihkeät toimenpiteet kansalaisten hampaiden hyväksi. kouluhammashitoa kehitettiin ja alkoi suuren hampaidenhoitovalistuksen aikakausi.
Kouluissa purskuteltiin fluoriliuoksella ja opetettiin oikeaa tekniikkaa hampaiden harjaukseen, johon kuului voimakas purskuttelu vedellä pesun jälkeen.
Hiukan yli neljännesvuosisata sitten tämä jälkihuuhtelun tekeminen peruttiin ja tutkimusten tuloksena annettiin uusi ohje, että pesun jälkeen ylimääräinen hammastahna syljetään pois, loput jätetään suuhun hoitamaan asiaansa.
Mutta tässä näkee, että kun on kerran jotain oppinut, niin uutta ei pystytä omaksumaan, ei sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä taas nähdään, että olemme jukolanjussi -kansaa. 50 luvulla jopa naurekeltiin hampaidenpesulle. Perheessä saattoi olla yksi hammasharja, jota kaikki käyttivät. 60 luvulla ja varsinkin 70 luvulla alkoivat kiihkeät toimenpiteet kansalaisten hampaiden hyväksi. kouluhammashitoa kehitettiin ja alkoi suuren hampaidenhoitovalistuksen aikakausi.
Kouluissa purskuteltiin fluoriliuoksella ja opetettiin oikeaa tekniikkaa hampaiden harjaukseen, johon kuului voimakas purskuttelu vedellä pesun jälkeen.
Hiukan yli neljännesvuosisata sitten tämä jälkihuuhtelun tekeminen peruttiin ja tutkimusten tuloksena annettiin uusi ohje, että pesun jälkeen ylimääräinen hammastahna syljetään pois, loput jätetään suuhun hoitamaan asiaansa.
Mutta tässä näkee, että kun on kerran jotain oppinut, niin uutta ei pystytä omaksumaan, ei sitten millään.
Sepä se, jos seuraavaksi opetetaan tutkimusten tuloksena, että sitä tahnaa laitetaan sieraimiin, niin eiköhän sitäkin joku vastusta.
Harjaa hampaat, huuhdo suu, hammaspeikko kauhistuu,
Niin se menee. Tällaisia tarroja jaettiin kansakoulussa. Ne liimattiin kylppärin kaakeliin ja niitä tuijotettiin hampaita harjatessa. Se piirtyi aivoihin, niin, että nyt 61 vuotiaana ei pysty olemaan huuhtelematta.
Uskotteko, vai valehtelenko lisää.
Ei tartte kauheesti purskutella, yksi pieni huuhtelu riittää. Jää sitten fluori vaikuttamaan hampaisiin paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai huuhtelen, ettei jynssäyksestä jääneet skeidat jää suuhun. Hyi olkoon.
Syötkö sie sontaa, vai mistä sitä ilmestyy suuhusi? Mulla jää joskus joitakin ruuanmurusia suuhun ruokailun jälkeen, mutta kyllä ne tulee nieltyä, ennenkuin alan pesemään hampaita. Voisihan ne tietenkin purskutella pois ennen hapmaiden pesua, mutta ei ole ollut tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä taas nähdään, että olemme jukolanjussi -kansaa. 50 luvulla jopa naurekeltiin hampaidenpesulle. Perheessä saattoi olla yksi hammasharja, jota kaikki käyttivät. 60 luvulla ja varsinkin 70 luvulla alkoivat kiihkeät toimenpiteet kansalaisten hampaiden hyväksi. kouluhammashitoa kehitettiin ja alkoi suuren hampaidenhoitovalistuksen aikakausi.
Kouluissa purskuteltiin fluoriliuoksella ja opetettiin oikeaa tekniikkaa hampaiden harjaukseen, johon kuului voimakas purskuttelu vedellä pesun jälkeen.
Hiukan yli neljännesvuosisata sitten tämä jälkihuuhtelun tekeminen peruttiin ja tutkimusten tuloksena annettiin uusi ohje, että pesun jälkeen ylimääräinen hammastahna syljetään pois, loput jätetään suuhun hoitamaan asiaansa.
Mutta tässä näkee, että kun on kerran jotain oppinut, niin uutta ei pystytä omaksumaan, ei sitten millään.
Tottakai pystyy omaksumaan. Pointti on kuitenkin se että tämän ikäiset tietää jo omasta kokemuksesta mikä toimii, eikä täten tarvitse vaihtaa toimintatapaa joka kerran kun joku pieraisee jotain ilmoille.
mä ainakin huuhtelen kunnolla. Mulla rupee tunnin päästä pesusta sattuun mahaan, jos en huuhtele. Se kipu tulee siitä, kun hammastahnaa on syljen mukana pikkuhiljaa valunut mahaan.
En ikinä missään olosuhteissa päästäisi fluoria ruoansulatuselimistöön. Jotain rajaa nyt näihin juttuihin.
Fluori on huijausta, teollisuuden sivusaaste joka nyt johonkin oli tungettava.
Ohjeistus on sylkeä pois hammastahna mutta ei huuhdella suuta. Täällä paljon väitellään pitääkö vai ei, mutta kukaan ei oikein avaa miksi näin on. Syy on se, että "fluoridi tekee hammaskiilteen uloimman kerroksen kovemmaksi ja suojaa lapsen hampaita kariekselta ja reikiintymiseltä. Tämä johtuu siitä, että fluoroapatiittimineraali on kiilteessä kovempi materiaali kuin fluoridin puuttuessa muodostuva hydroksiapatiitti."
https://www.terveyskirjasto.fi/asy00207
ja jos heti suu huuhdellaan sen kahden minuutin hampaiden pesun jälkeen nii tätä fluoridin suojaamaa kerrosta ei ehdi muodostua.
Vierailija kirjoitti:
Ohjeistus on sylkeä pois hammastahna mutta ei huuhdella suuta. Täällä paljon väitellään pitääkö vai ei, mutta kukaan ei oikein avaa miksi näin on. Syy on se, että "fluoridi tekee hammaskiilteen uloimman kerroksen kovemmaksi ja suojaa lapsen hampaita kariekselta ja reikiintymiseltä. Tämä johtuu siitä, että fluoroapatiittimineraali on kiilteessä kovempi materiaali kuin fluoridin puuttuessa muodostuva hydroksiapatiitti."
https://www.terveyskirjasto.fi/asy00207ja jos heti suu huuhdellaan sen kahden minuutin hampaiden pesun jälkeen nii tätä fluoridin suojaamaa kerrosta ei ehdi muodostua.
Ja aikuisella sama juttu vaikka tuossa nyt lapsi mainittiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Käytän kookosöljyä, noin kerran viikossa lisään siihen ruokasoodaa. Hampaat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin aiemmin hammastahnaa käytettäessä.
Joopa joo. Mikähän ihmeen taikatemppu saa sun hampaat parempaan kuntoon? Hammas ei uusiudu.
Mä huuhtelen suuni kolme kertaa harjauksen jälkeen. En halua mitään fluorikuormaa elimistööni. Liika fluori aiheuttaa luusyöpiä.
Jokainen tekee niin kuin parhaakseen näkee.
Tottakai huuhtelen, ettei jynssäyksestä jääneet skeidat jää suuhun. Hyi olkoon.