Miksi omakotitaloasujat kuvittelevat että heidän luo halutaan kylään?

Lasten kanssa 50 neliön koirankoppiin ahtaminen on ahdistavaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma kun tuttusi eivät halua tulla kylään sinne 25 neliön neukkukuutioon.

Niin no mikä siinä on? Monet kahvilatkaan ei ole kovin isoja ja silti ihmiset niissä viihtyy. 

 

eri

kaikki ei tykkää luukusta ja slummi elämästä.

Lähtökohtaisesti lapsettomien kaupunkilaisten asunnot eivät ole millään tavalla lapsiystävällisiä. Pakko kutsua meille jos haluaa nähdä.

Sama juttu mulla. Meidän rivarikotiin ei voi tulla viettämään iltaa, koska meillä ei ole takkatupaa ja puusaunaa. Minäkin olen nyt laittanut stopin ja vastannut tapaamiskutsuihin, että tervetuloa meille vuorostaan.

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu mulla. Meidän rivarikotiin ei voi tulla viettämään iltaa, koska meillä ei ole takkatupaa ja puusaunaa. Minäkin olen nyt laittanut stopin ja vastannut tapaamiskutsuihin, että tervetuloa meille vuorostaan.

Sama ku menisi hotellihuoneeseen ryyppäämään

Sama juttu ja onneksi tulin heidän runsaslukuisille lemmikeilleen niin allergiseksi ettei voinut kyläillä enää ollenkaan. 

Tuttu juttu. Meidän ok-tutuilla oli aina jotain remppaa tai pihanlaittoa, jäin siihen käsitykseen, etteivät he koskaa ehtineet kyläilemään (muillakaan). Ei ollut enää lapsia helmoissa kummillakaan. No, eipä olla enää nähty, kaveruus kuihtui. Niin siinä käy, kun on eri mielenkiinnon kohteet.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiset on kyllä hassuja. Asun 30km päässä isompaa kaupunkia, pienessä kylätaajamassa isossa omakotitalossa. Jostain syystä kaupunkilaisille kavereille meille tuleminen tuntuu olevan aivan ylitsepääsemätöntä kun asutaan kuulemma niin todella kaukana vaikka omistavat auton. Viimeksi yksi kaveri sanoi että matkahan meni odotettua nopeammin, luuli että matkaan menee tunti mutta menikin vain 20min...

Siis ihan oikeesti, ettekö te kaupunkilaiset poistu sieltä pienestä kuplastanne pois? Me käydään molemmat töissä tässä kaupungissa, ja monesti töiden jälkeen käymme kaupoillakin tuola 30km päässä kaupungissa koska tykkäämme isommasta valikoimasta vaikka kilometrin päässä kodistamme onkin perus lähikaupat.

Jos olemme koko perhe vaikkapa viikonlopun kotona niin voimme ihan hyvin tehdä päiväreissuja 100-200km päähän ihan vaikka jonkun tietyn kaupan takia. 

Kaupunkilaiset usein julistaa kuinka internäässionale

Olen huomannut saman ettei kaupunkilaiset oikein hahmota matkaaikoja. Se on eriasia ajaa 30km matka satasta kuin että matelisi aamuruuhkassa 4km matkan kahtakymppiä.

Minun tuttavapiirissä ongelmaksi tuli kupin otto, eli tämän ok-asukin piti aina ottaa talkoojuomia ties mitä aina jonkun tekosyyn varjolla niin eihän hän voinut kaupunkiin lähteä kun ei ollut ajokunnossa enää siinä vaiheessa kun olisi pitänyt palata kotiin. Siksi muun maailman piti tulla hänen luokseen.

Hauska miten näin jälkikäteen hahmottaa paremmin että ihan oikeasti kyseinen ihminen oli _aina_ kännissä kun näimme hänen luonaan.

En mä ainakaan tänne ketään halua. Siksi muutin kauas muista, jotta saan oikeasti olla rauhassa. Jos joku kaveri ehdottaa kyläilyä luokseni, niin kyllä se kerran vuoteen sopii, mutta muuten näemme kyllä heillä tai jossain yleisellä paikalla siellä missä he asuvat.

Omakotitaloon muutetaan kutemaan eikä siinä elämänvaiheessa ole juuri sosiaalista elämää lapsettomien kanssa. Tekisi mieli sanoa että tulen kylään 18 vuoden päästä mutta en ole sanonut. 

Onneks ei ole tuollaista ongelmaa.

T. autoton kaupunkilainen

Vierailija kirjoitti:

Minun tuttavapiirissä ongelmaksi tuli kupin otto, eli tämän ok-asukin piti aina ottaa talkoojuomia ties mitä aina jonkun tekosyyn varjolla niin eihän hän voinut kaupunkiin lähteä kun ei ollut ajokunnossa enää siinä vaiheessa kun olisi pitänyt palata kotiin. Siksi muun maailman piti tulla hänen luokseen.

Hauska miten näin jälkikäteen hahmottaa paremmin että ihan oikeasti kyseinen ihminen oli _aina_ kännissä kun näimme hänen luonaan.

Oho. Nyt kun totesit, niin myös tällä remppa- ja pihapariskunnalla oli aina oluttölkkejä, puuhailusta tulee jano. Miten tuollaista ei huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle ongelma sinne kaupunkiin kyläilyyn on,kun autoa ei saa minnekään ja en lähde vaihtelemaan julkisia ja matkaan menee monta tuntia. Meillä taas omakotitalon pihalle saa litanjan autoja parkkiin ja tien laitaan, ei ole kieltomerkkejä.

Eli olet itsekäs kun ajattelet, että vieraidesi mielestä on kiva ajella luoksesi korpeen. Itse sen kun vain istut kotona ja odottelet.

Toi on kyllä lähtökohtasesti oletus tai siis ainakin mun lähipiirissä ollut, että mitä isompi kämppä niin sinne iltaa viettämään. Ei siinä, itsekin tykkään välillä lähtee ajeleen sen pari tuntia johonkin landelle, on pihasaunaa jne. MUTTA ärsyttää nimenomaan se yksipuoleisuus ja odotus, että sinne sit aina mennään ja minä maksan toki bensat jne ehkä vielä laitetaan viestiä et käytkö kaupan kautta kun heillä niin pitkä matka. 

Kavereilta odottaisin vastavuoroisuutta ja sitä, että edes eleenä ehdottaisi, et voisi tulla munkin luokse, vaikka lopulta päätyisinkin menemään sinne. Tuntuisi hyvältä ettei sitä pidettäisi itsestäänselvyytenä, että minä teen sen matkan jne. Perheenjäsenelle taas joskus sanoin suoraan asiasta, että mikäli tilanne tämä, että et halua tulla "luukkuuni" viettämään iltaa ja mä aina joudun matkaan sinne, niin maksa sitten puolet bensakuluista. 😁 Kavereille en kehtaa ehdottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset viihtyvät erilaisissa ympäristöissä.

Ei kaikki esim ota koskaan vastaan kutsua satojen kilometrien päähän kesämökille keskelle metsää vaikkapa juhannusta viettämään.

Tämäkin on totta, mutta minä silti arvostan kutsua.

Kun ikää tulee lisää, ja kun useamman kerran kieltäydyt kutsusta, niin kutsut vähenevät.

Minusta on hienoa puolin ja toisin kyläillä, savustaa lohta, oikein ajankanssa. Ja tarjota kunnon ateria vieraille.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvittelet, että rauhalliseen paikkaan ja ison ihanan talon ostaneet taas haluaisi tulla sinne keskustan ahdistavaan vilinään ja pieneen asuntoon? Olisiko vaikka se, että ihmisillä on eri makuja, ja ehkä he juuri siksi muuttivat rauhalliseen paikkaan. Tsiisus, enpä ole koskaan osannut silti loukkaantua siitä, kun keskustassa asuva kutsuu kylään, vaikka en vilinästä olekaan kiinnostunut erityisesti. Hän varmaan pitää siitä, kun sellaisen osti ja minä taas kaipaan rauhaa ja tilaa olla enemmän. :D

 

Jotenkin tässä haiskahtaa se, ettet ole ehkä ihan tyytyväinen kuitenkaan valintaasi. 

Pointti on juurikin se yksipuolisuus. Muutetaan sinne korpeen ja valitetaan yksinäisyyttä. Halutaan järjestää illanviettoja, mutta niiden on aina oltava siellä korvessa. Sitten valitetaan, kun kaverit eivät enää kyläile, kun siellä korvessa on järjestetty jo kymmenen tapaamista, mutta edelleenkään sieltä omakotitalosta ei voida lähteä kuin korkeintaan kauppaan.

Mielestäni vierailuissa pitäisi olla edes jonkinlaista vastavuoroisuutta. Yhtä pitkä se matka on kumpaankin suuntaan. Ja miten mikään LÄHIÖ voi olla niin kaukana saman kaupungin keskustasta, ettei sinne jaksa "matkustaa". Olet surkea ystävä! 

Mun parhaat kaverit asuu 170 km ja 250 km päässä, ja kyläilemme silti toistemme luona. 

Onko luonasi siistiä vai haiseeko vessa pahalle, vesihanat ovat klähmäiset ja käsipyyhkeet vaihdettu joskus viikkoja sitten? 

Ärsytti aikoinaan yksinhuoltajana se että jos joskus sainkin kutsuja näihin illanistujaisiin kavereille. Niin, mun piti hommata lapsenvahti, kerrankin pääsin aikuiseen seuraan yms. Joo, kuulostaa kivalta. MUTTA. Siis kutsu oli kavereille illanistujaisiin mikä tarkoitti sitä ettei sieltä pöndeltä sitten todellakaan lähdetty mihinkään ihmisten ilmoille. Eli kännäämistä heillä. Kotona. Jossa joskus jopa heidän omat lapsetkin paikalla.

Itse olisin antanut mitä vaan saadakseni vapaa-illan, juhlia, tanssia, nähdä muita ihmisiä, flirttailla, kenties löytääkin jonkun uuden tuttavuuden eli tämä olisi parhaiten toteutunut baarissa.

Mutta ehei, aina piti MUN lähteä sinne böndelle eikä ikinä toisinpäin. Ja lue edeltä, että siellä pyöri lapset ja lemmikit jaloissa niin siinä sitten se illanvietto josta piti selviytyä mitenkuten yöksi kotiinkin.

Jäi ne illanvietot sitten kokonaan.