HS mielipide: Arjen pyörittäminen on ajanut minut eron partaalle
Jännästi omalla kohdalla aivan sama tematiikka - ja myös tilanne kuin kirjoituksessa on. Meilläkin on ero vireillä. Normaali arjessta mieheni ei suostu jakamaan vastuita, väittää, että ei pärjää. Ei siis osaa lukea wilmaviestejä, harrastusten viestejä, minun viestejä, ei pysty kuuntelemaan tai oma-aloitteisesti osallistumaan kodin asioihin. Ihan niin vässykkä en ole, että olisi hänen antanut päästä niin vähällä, mutta olen lopulta väsynyt tilanteeseen ja laittanut eron vireille. Nyt yllättäen erotilanteessa hän haluaakin vuoroviikkovanhemmaksi. Sanoin, että monissa miesten eroterapiajutuissa puhutaankin siitä, kuinka isä löysi vanhemmuuden vasta eron kautta, niin sille hän nyökkäilee tyytyväisen oloisena.
Ja selvenykseksi vielä, että tilanne on venynyt sen takia niin pitkään, että olen epäillyt hänellä olevan terveydessä ongelmaa ja on ollut sen vuoksi niin vaikea tarttua asioihin.Tämän olen nyt viimein päätellyt olleen virhearvio.
Meillä perheen ulkopuoliset tukiverkot ovat ihan täysi 0. Ainoat elossa olevat isovanhemmat asuva ulkomailla. Lasten pääsy esim. jollekin leirille on ollut aivan kullanarvoista ja ero tulikin nyt, kun emme saaneet lapsia sellaiselle ja isovanhemmat eivät tule edes jouluksi kylään. Pidän kyllä näitäkin merkittävinä seikkoina. Ei ole mitään odotettavaa, eikä näköpiirissä mitään, mitä varten pitäisi edes kulissia pitää yllä.
Kommentit (1282)
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on vapaaehtoinen ja kumppanin saa ihan itse valita. Myös eron saa hakemuksella. Mikään mahti maailmassa ei pakota yhtäkään suomalaista mammaa perustamaan perhettä jonkun ameeban kanssa ja valittamaan siitä sitten netissä ja lehtien palstoilla.
Vaikka mammat kiven kovaa väittävät ettei tasoja ole, kyllä heidän tasonsa johdosta miehetkin ovat mitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ei tajua perheen tunnejohtamisen päälle. Mies, jos haluaa pitää parisuhteensa, pitäis oppia toimimaan niin, että naisella on turvallinen olo siitä, että perheen langat ei oo vain hänen käsissään. Että nainen voi täysillä keksittyä vauvaan ne ekat kuukaudet, kun mies hoitaa elämän muuten.
Ensimmäinen rehellinen tässä ketjussa joka sanoo todellisen ongelma että nainen haluaa miehen hoitavan ihan kaiken kun nainen haluaa sulkeutua vauvakuplaan että pääsee unohtamaan normaalin arjen ja siihen liittyvät vastuut velvoitteet mitkä on ihan jokaisella aikuisella ihmisellä
Naiset ei "halua sulkeutua vauvakuplaan" vaan se tulee luonnostaan, että vauva säilyisi hengissä. Se on taannut sen, että lapsi pysyy hengissä. Ihan sama on isolla osalla eläimistä, ei ne emot heti synnytyksen jälkeen lähde
Sinähän käytännössä sanoit täsmälleen samat asiat kun minä lisättynä tuo minun isovauvaksi haukkuminen...
Vierailija kirjoitti:
"Mitä jos vaimo olisi tehnyt lapsille munakkaan kananmunista ja lapset juoneet maidon siinä lisäksi? Mitä olisit tehnyt makaronista ja jauhelihasta"
Meillä homma toimii niin että jos joku loppuu niin siittä sanotaan vaikka tekstiviestillä kaiken muun viestittelyn ohessa. Eiköä silloinkaan tarvi erityisesti suunnitella sitä kaupassa käyntiä
Kommunikointi on avainsana.
Toimiiko teillä asiat niin että ihan joka kerta on pakko katsoa kaappeihin onko siellä tarpeita jos vaikka toinen on käyttänyt sieltä kaikki tarvikkeet mitään sanomatta?
Meillä käydään kaupassa kerran viikossa. Kun on selvillä, mitä siellä on, ei tule ostettu kauraryynejä vaikka niitä olisi kaapissa jo neljä pakettia. Toisen ei tarvitse jatkuvasti viestitellä, että käytin kaikki leikkeleet ja juustot.
Kuten on jo sanottu, niin perheellistyminen voi laukaista jonkin taantumisen oman lapsuuden perheen malleihin.
Lasteni isän vanhemmat ovat eronneet, hänen äitinsä oli juuri sellainen suomalainen selviytyjänainen: täydet päivät töissä ja hoiti yksin kolme lasta. Koti tip top.
Oma isäni oli tosi hyvä kokki ja kasvoin siihen, että mies osaa kokata. Myös mieheni oli itsenäinen, koti tip top ja hyvä tekemään ruokaa. Lapsettomana parina arki sujui ja kotityöt jakautuivat. Koin tehneeni fiksun, tietoisen valinnan. Lapseni tulisivat kasvamaan kodissa, jossa isä kokkaa.
Kun saimme lapsia, muutos miehessä oli kuin yö ja päivä. Kotona olisi pitänyt olla tip top, mutta hän jotenkin oletti, että kuten äitinsäkin oli tehnyt, minun olisi pitänyt maagisesti hoitaa äitinä se kaikki. Käydä töissä, hoitaa koti, hoitaa lapset. Hänellä ei ollut mitään kuvaa osallistuvasta miehestä: tai siis puolisoista, jotka pelaavat yhteen, jotka auttavat toinen toisiaan. Olikin vain se malli yksinselviytyvästä äidistä.
Nykyään mun lapsilla on kotona se malli, jossa äiti on yh eikä ole puolisoa auttamassa. Ilmeisesti lapsilla on kuitenkin toisessa kodissa ruokaa ja isä kokkaa siellä. En tiedä, miksei se onnistunut ydinperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräässä omassa suhteessani kun remontoin makuuhuonetta sain valitukset että en ole tehnyt mitään koko viikon aikana kun ulkopuolelta katsottuna ei ollut mitään muuttunut. Totuus kuitenkin oli että olin sen viikon aikana purkanut seinät ja katon, uusinut sähköjohdot runkorakenteisiin ja vahvistanut seinä rakennetta että kestää ison telkkarin painon jonka jälkeen uusin seinälevyt ja katon mutta se katto oli samanlaisista mdf levyistä kun se vanha oli ja uudet seinälevyt maalasin samanväriseksi mitä vanhat oli.
En usko pätkääkään tarinastasi. Kyllä ne pinnat näyttää uudelta ja varsinkin haisee uudelta. Naisella oli ilmeisesti koonan jälkeen hävinnyt hajuaisti ja näkö.
Minunhan nyt lopulta ei kiinnosta vittuakaan uskotko vai et. Käytännössä uudet pinnat ja oikesti uudet pinnat näyttävät yllättävän
Ei vieläkään ollut vaimo. Mutta joo ei se käynyt täysillä se oli syy siihen parisuhteen kaatumiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oisin tosi onnellinen, jos mulla ja miehelläni olisi tiskikone. Tyhjentäisin ihan mielelläni sanomatta sanaakaan!"
Kuule, niitä tiskikoneita myydään kodinkonekaupoissa ja ihan Prismassakin, myös lukuisia nettikauppoja löytyy. Tilaat siihen mukaan kotiin tuonnin ja koneen asennuksen, niin pääset käyttämään konetta. Onhan se sitten hankalaa, jos sinulla ei ole rahaa tai mies kieltää ostamisen vetoamalla turhuuteen.
Olipa nerokas ratkaisu. Ei kaikilla ole koneelle järkevää paikkaa tarvittavista liitoksista puhumattakaan. Toki rahallahan saa vaikka uuden kämpän.
Herää kysymys, että mikä piru niissä muissa hommissa on niin hankalaa, kun tämä täysin älytön kommentti kerää peukkuja kuin paskaläjä kärpäsiä? Eikö samalla suoraviivaisella logiikalla voisi toimia joka asian kohdalla?
Mistä saa koneen joka hoitaa vauvan? Imettää, vaihtaa vaipat, tekee soseet sille, kantaa sitä sylissään, vie vaunulenkille ja vauvauintiin, leikki vauvan kanssa ja pitää sille seuraa?
Mistä saa koneen joka lajittelee pyykit koneeseen, ja laittaa sitten pyykit kuivumaan, kenties silittää ne ja vie kaappeihin.
Mistä saa koneen joka herättää aamulla päiväkotilaisen , huolehtii pissalle, pukemaan ja ehkä syömään ja vie sen tarhaan. ja minkälainen kone huolehtii koululaisen Wilman ja voe tämän harrastuksiin ja minkälainen kone tekee perhelle ruuat ja laitta sitten ne tiskit siihen paljon puhuttuun tiskikoneeseen ja pyyhkii pöydät ja siistii keittiön muutenkin jne.
"Kuka alunperin pakotti muuttamaan asuntoon, johon ei ole mahdollista saada tiskikonetta?"
En oikeastaan edes ymmärrä miten tämä kysymys liittyy yhtään mihinkään. Ihmisen elämä on erilaisia valintoja. Yleensä valinnat vaikuttavat vähän kaikkeen. Ehkä tällä astianpesukonetta kaipaavalla on parisuhde, jossa ehditään tehdä muutakin kuin hankkia rahaa lainojen lyhennyksiin. Tai ehkä hänellä ei ole yksinkertaisesti ollut varaa parempaan.
Voiko sun voittamattomalla logiikalla kuitata nämä perheen työnjaot ym varsinaiseen aloityäukseen liittyvät ongelmat kysymällä: "kuka pakotti hankkimaan lapsia?" Tai kuka pakotti ottamaan juuri tämän puolison? Tai jotain yhtä älytöntä kyselyikäisen höpinää?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Ero tulee kalliimmaksi. Jos vastuiden epätasainen jakautuminen on ainoa syy erota, harkitsisin pientä vetäytymisasuntoa ylikuormittuneen osapuolen viikoittaista 1-2 yön lomaa varten. Loman aikana voisi käydä siivooja, jonka ei-kuormittunut osapuoli järjestelisi. Tulisi halvemmaksi.
En ymmärrä tällaista, että ero tulisi kalliimmaksi. Olen ollut yksinhuoltaja ja köyhän miehen vaimo ja minulla kului paljon vähemmän rahaa yksinhuoltajana. Ero tulee kalliimmaksi vain niille, jotka elävät toisen siivellä ja se siivelläeläjä voi olla myös mies. Nykyään naiset maksavat kuluista vähintään puolet, usein enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
No jos saisi seksipalkinnon kotitöiden tekemisestä niin voisi motivoida enemmän
Saakos naisesi aina hyvän orgasmin sinulta, kun on tehnyt kotitöitä? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä jos vaimo olisi tehnyt lapsille munakkaan kananmunista ja lapset juoneet maidon siinä lisäksi? Mitä olisit tehnyt makaronista ja jauhelihasta"
Meillä homma toimii niin että jos joku loppuu niin siittä sanotaan vaikka tekstiviestillä kaiken muun viestittelyn ohessa. Eiköä silloinkaan tarvi erityisesti suunnitella sitä kaupassa käyntiä
Kommunikointi on avainsana.
Toimiiko teillä asiat niin että ihan joka kerta on pakko katsoa kaappeihin onko siellä tarpeita jos vaikka toinen on käyttänyt sieltä kaikki tarvikkeet mitään sanomatta?
Meillä käydään kaupassa kerran viikossa. Kun on selvillä, mitä siellä on, ei tule ostettu kauraryynejä vaikka niitä olisi kaapissa jo neljä pakettia. Toisen ei tarvitse jatkuvasti viestitellä, että käytin kaikki leikkeleet ja juustot.
Se on teidän valinta. Me nyt muutenkin kommunikoidaan ja viestitellään paljon niin siihen jonkun tuotteen loppumisen ilmoittamiseen ei tarvi juurikaan lisää uhrata energiaa ja aikaa.
Me käydään kapsaa vaikka päivittäin tarpeen niin vaatiessa kun me tiedetään mitä siellä kaapeissa on.
Eihän se sitten ole selvää mitä siellä kaapeissa on jos siellä on jo neljä pakettia kauraryynejä ja olet ostamassa lisää?
Taidat olla vanhempaa sukupolvea kun Kommunikointi ja viestittely on noin vaikeaa?
Meillä meni parikymmentä vuotta sitten vähän toisin. Olen mies. Löysimme exän kanssa toisemme. Saimme tytön. Itse erikoistuin vähän sen jälkeen. Ekat viisi vuotta hyvin. Puuhasin tyttäreni kanssa kaikkea. Vein harrastuksiin jne. Tein kotona ruokaa ja siivosin. Sitten pikkuhiljaa rva alkoi haluta kaikkea lisää perusteena minun lisääntyvä palkka. Aikani meni kahteen asiaan, tyttäreen ja työhön. Usein nukahdin kun sain tytön sänkyyn. Ja huom minä laitoin tyttären nukkumaan. Rva oli yhdistysaktiivi. Illat menivät niissä jutuissa. Kun tytär oli yksitoista rva halusi eron. Hänelle tuli yllätyksenä että omistimme asunnon 80/20 suhteessa. Minä enemmän. Halusi muuttaa reilun kolmen sadan kilometrin päähän. Sotkuinen ero. Tytär menetti kaverit ja minä näin joka toinen viikonloppu. Siellä kuulemma olivat hänen tukiverkot. Tytär ei viihtynyt siellä. Tytär täytti 12v ja ilmoitti että haluaa luokseni asumaan kun rouvan uusioperhe ei ollut hänelle hyvä paikka. Vaihdoin työpaikkaa ja tytär mukaan Tukholmaan. Viisi vuotta siellä asuimme ja takaisin Suomeen. Rouva on pari kertaa oikeasti yrittänyt takaisin.
En tiedä miksi tämän tähän kirjoitin mutta osaavat ne naisetkin olla huolehtimatta kodista ja lapsestaan.
Ihan uskomaton keskustelu kyllä..
Wilma on selvästi lisännyt ihan älyttömästi vanhempien työtaakkaa. Mietin vaan kun keskimäärin kerran viikkoon tulee viesti joka liittyy millään tapaa omiin lapsiin..
Kaupassa käyntiä pitää suunnitella tuntikausia. Ei voi mitenkään onnistua vaan mennä kauppaan ja ostaa ruokaa.
Kuten myös vaatteiden ostoa.
Lapset eivät osaa edes pukea 10vuotiaaksi asti.
Jokainen vauva vaatii jatkuvaa valvomista 24/7 vuosikausia.
Asunnot pitää suursiivota kerran päivässä.
Ookooo.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä jos vaimo olisi tehnyt lapsille munakkaan kananmunista ja lapset juoneet maidon siinä lisäksi? Mitä olisit tehnyt makaronista ja jauhelihasta"
Meillä homma toimii niin että jos joku loppuu niin siittä sanotaan vaikka tekstiviestillä kaiken muun viestittelyn ohessa. Eiköä silloinkaan tarvi erityisesti suunnitella sitä kaupassa käyntiä
Kommunikointi on avainsana.
Toimiiko teillä asiat niin että ihan joka kerta on pakko katsoa kaappeihin onko siellä tarpeita jos vaikka toinen on käyttänyt sieltä kaikki tarvikkeet mitään sanomatta?
Meillä kyllä on pakko katsoa kaapiin. Puoliso ei sano koskaan, että joku on loppunut ja huomaa esim vasta aamulla, että kahvia ei ole yhtään (keitää aina kahvit ) Ei siis ajattele, kun ottaa tuotteesta loput, että pitää hankkia sitä lisää. Maito, kahvi ja ketsuppi on puolison huolehdittava, koska on ainoa joka niitä käyttää ja niistä en ole enää vuosiin huolehtinut. Ja ne on kyllä aina yllätten loppu.
Joudun kyllä ihan oikeasti itse tarkistamaan kaikki, että onko vai eikö ole. Puoliso ei koskaan sano, että joku on loppu, joku meni loppuun. itse laitan aina paperille jos joku on loppumassa ja huolehdin lisää. Yleensä ei mitään puutukaan, koska minä huolehdin siitä, että kaikkea on, mutta tuo kahvi ja maito ja ketsuppi on puolison harteilla, kuin vain itse niitä käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oisin tosi onnellinen, jos mulla ja miehelläni olisi tiskikone. Tyhjentäisin ihan mielelläni sanomatta sanaakaan!"
Kuule, niitä tiskikoneita myydään kodinkonekaupoissa ja ihan Prismassakin, myös lukuisia nettikauppoja löytyy. Tilaat siihen mukaan kotiin tuonnin ja koneen asennuksen, niin pääset käyttämään konetta. Onhan se sitten hankalaa, jos sinulla ei ole rahaa tai mies kieltää ostamisen vetoamalla turhuuteen.
Olipa nerokas ratkaisu. Ei kaikilla ole koneelle järkevää paikkaa tarvittavista liitoksista puhumattakaan. Toki rahallahan saa vaikka uuden kämpän.
Herää kysymys, että mikä piru niissä muissa hommissa on niin hankalaa, kun tämä täysin älytön kommentti kerää peukkuja kuin paskaläjä kärpäsiä? Eikö samalla suoraviivaisella logiikalla voisi toimia joka asian kohdalla?
Ja kuvittele naiset ovat selviytyneet ennen vanhaan kaikesta tuosta. Ilman mitään auttavia koneita. Se hiton kahvikin on pitäny keittää pannulla avotulen avulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut kotiin sovitusta iltapäivän menosta viikonloppuna. Eteisessä odottivat itkevät ja huutavat lapset. Kysyin mieheltä mikä hätänä. Ei hän tiennyt. Kysyin oletteko syöneet. No ei, kun hänellä ei ollut nälkä. Kysyin olisiko lapsilla nälkä. Ei hän tiennyt.
Tein nopeasti ruokaa ja annoin lapsille. Itku loppui.
Ai että olisi ollut mukava tulla kotiin niin, että lapset olisivat olleet kylläisiä ja hyväntuulisia. En ollut tajunnut, että olisi pitänyt erikseen neuvoa miehelle, että anna lapsille ruokaa. Mies on korkeakoulutettu ja hyväpalkkainen, vastaa töissä vaativista asiantuntijatehtävistä.
Onpa avuttomia lapsia, kun eivät osaa avata suutaan ja sanoa, että heillä on nälkä. Ja jos mies tuon jälkeen jättää antamatta ruokaa, niin joku on miehel
Termi "säännölliset ruoka-ajat" on sinulle ilmeisen tuntematon? Eläminen on paljon helpompaa, kun lapset ruokkii niin, että heillä ei ole kiljuva nälkä milloin sattuu. Jos lapsia on vaikka kaksi, se ei toimi, että kumpikin heistä syö milloin sattuu nälkä iskemään. Jos sinulla riittää intoa huolehtia heille ruokaa kymmenen kertaa päivässä, niin kiva, mutta siihen saat päivät kulumaan etkä ennätä tehdä mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä jos vaimo olisi tehnyt lapsille munakkaan kananmunista ja lapset juoneet maidon siinä lisäksi? Mitä olisit tehnyt makaronista ja jauhelihasta"
Meillä homma toimii niin että jos joku loppuu niin siittä sanotaan vaikka tekstiviestillä kaiken muun viestittelyn ohessa. Eiköä silloinkaan tarvi erityisesti suunnitella sitä kaupassa käyntiä
Kommunikointi on avainsana.
Toimiiko teillä asiat niin että ihan joka kerta on pakko katsoa kaappeihin onko siellä tarpeita jos vaikka toinen on käyttänyt sieltä kaikki tarvikkeet mitään sanomatta?
Meillä kyllä on pakko katsoa kaapiin. Puoliso ei sano koskaan, että joku on loppunut ja huomaa esim vasta aamulla, että kahvia ei ole yhtään (keitää aina kahvit ) Ei siis ajattele, kun ottaa tuotteesta loput, että pitää hankkia sitä lisää. Maito, kahvi ja ketsuppi on puolison huolehdit
Miten se liittyy mihinkään et teidän perhe on ilmeisen avuton? Toivottavasti kaikki eivät ole.
Käyttäjä11535 kirjoitti:
Ihan uskomaton keskustelu kyllä..
Wilma on selvästi lisännyt ihan älyttömästi vanhempien työtaakkaa. Mietin vaan kun keskimäärin kerran viikkoon tulee viesti joka liittyy millään tapaa omiin lapsiin..
Kaupassa käyntiä pitää suunnitella tuntikausia. Ei voi mitenkään onnistua vaan mennä kauppaan ja ostaa ruokaa.
Kuten myös vaatteiden ostoa.
Lapset eivät osaa edes pukea 10vuotiaaksi asti.
Jokainen vauva vaatii jatkuvaa valvomista 24/7 vuosikausia.
Asunnot pitää suursiivota kerran päivässä.
Ookooo.
"Miksi tehdä ssiat helposti kun ne voi tehdä vaikeasti"
Sanoit ihan täsmälleen samat mitä itse tästä ketjusta ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä jos vaimo olisi tehnyt lapsille munakkaan kananmunista ja lapset juoneet maidon siinä lisäksi? Mitä olisit tehnyt makaronista ja jauhelihasta"
Meillä homma toimii niin että jos joku loppuu niin siittä sanotaan vaikka tekstiviestillä kaiken muun viestittelyn ohessa. Eiköä silloinkaan tarvi erityisesti suunnitella sitä kaupassa käyntiä
Kommunikointi on avainsana.
Toimiiko teillä asiat niin että ihan joka kerta on pakko katsoa kaappeihin onko siellä tarpeita jos vaikka toinen on käyttänyt sieltä kaikki tarvikkeet mitään sanomatta?
Meillä kyllä on pakko katsoa kaapiin. Puoliso ei sano koskaan, että joku on loppunut ja huomaa esim vasta aamulla, että kahvia ei ole yhtään (keitää aina kahvit ) Ei siis ajattele, kun ottaa tuotteesta loput, että pitää hankkia sitä lisää. Maito, kahvi ja ketsuppi on puolison huolehdit
Kun sinun puolisosi on tuommoinen niin kuvitteletko että kaikkien muidenkin puolisoiden on pakko olla yhtä avuttomia?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä11535 kirjoitti:
Ihan uskomaton keskustelu kyllä..
Wilma on selvästi lisännyt ihan älyttömästi vanhempien työtaakkaa. Mietin vaan kun keskimäärin kerran viikkoon tulee viesti joka liittyy millään tapaa omiin lapsiin..
Kaupassa käyntiä pitää suunnitella tuntikausia. Ei voi mitenkään onnistua vaan mennä kauppaan ja ostaa ruokaa.
Kuten myös vaatteiden ostoa.
Lapset eivät osaa edes pukea 10vuotiaaksi asti.
Jokainen vauva vaatii jatkuvaa valvomista 24/7 vuosikausia.
Asunnot pitää suursiivota kerran päivässä.
Ookooo.
"Miksi tehdä ssiat helposti kun ne voi tehdä vaikeasti"
Sanoit ihan täsmälleen samat mitä itse tästä ketjusta ajattelen.
Joo kyl tässä keskustelussa on tullut aika selväksi mistä monien ihmisten ongelmat johtuvat.. Ei ole tippaakaan maalaisjärkeä.
Kuka alunperin pakotti muuttamaan asuntoon, johon ei ole mahdollista saada tiskikonetta?